Lue keskustelun säännöt.
Oletko kokeillut koodaamista, mutta et oppinut?
Kommentit (49)
nyt AI agentit, claude konservatorio ja välillä codex leipoo koodia, testaa, dokumentoi sitä vauhtia että se vastaa jo isohkoa osastollista koodareita + testaajia + arkkitehtejä + pomoja. Ei tarvitse enää osata koodailla tehdäkseen softaa. Itse käytin työssä 20 vuoden ajan erinäisiä kieliä, c, c++. Nyt AI:n aikana ei tarvita kuin määrittelyjä. Itse koodiin ei tarvitse juurikaan koskea. Kansainvälisessä firmassa (usa alkuperää) töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koodannut vaan ohjelmoinut. Koodaaminen on aika uusi muotitermi.
Kyllä sanaa ”koodata” käytetään ihan ammattilaistenkin keskuudessa, mutta on sillä vähän sellainen hassu kaiku, kun sanaa kuitenkin käytetään suunnilleen kaikesta markkinointiautomatiikan konffaamisesta excel macroihin.
Tuskin ammattikirvesmieskään sanoo ”nikkaroivansa” työkseen. Eikä helsinkiläinen ikinä sano menevänsä ”hesan keskustaan”…
Itse olen aina käyttänyt termiä ohjelmointi.
Vierailija kirjoitti:
Olen koodannut jo ennen teidän syntymäänne.
Reikäkortille?
TKK:lla suoritin Javan ja C:n perusteet yli 25 vuotta sitten. En vaan tykännyt ja päätin suuntautua hardikseen. Sillä tiellä ollaan yhä. DI48
Viiden vuoden kuluttua tullaan tarvitsemaan valtava määrä ohjelmoijia korjaamaan kaikki tekoälyllä vibekoodatut sovellukset jotka osoittautuvat mahdottomiksi ylläpitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koodannut vaan ohjelmoinut. Koodaaminen on aika uusi muotitermi.
90-luvulla yläasteella minä ainakin koodasin harrastuksenani. Että ei se nyt niin kovin uusi ole.
Vierailija kirjoitti:
Viiden vuoden kuluttua tullaan tarvitsemaan valtava määrä ohjelmoijia korjaamaan kaikki tekoälyllä vibekoodatut sovellukset jotka osoittautuvat mahdottomiksi ylläpitää.
Tekoäly ei pysähdy nykytasolle (joka nytkin on jo erittäin hyvällä taidollisella tasolla), 5 vuoden päästä samat tekoälytyökalut lukevat, refaktoroivat ja korjaavat sitä huonoakin koodia huomattavasti tehokkaammin kuin ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viiden vuoden kuluttua tullaan tarvitsemaan valtava määrä ohjelmoijia korjaamaan kaikki tekoälyllä vibekoodatut sovellukset jotka osoittautuvat mahdottomiksi ylläpitää.
Mitä luulet tekoälyn tason olevan kun nykyisin suunnitteilla olevat datakeskukset ovat toiminnassa? AI:n käyttämät resurssit ja potentiaali on 5 vuoden päästä uskomattomalla tasolla.
En ole kokeillut ja tuskimpa osaisinkaan, vaikuttaa aika vaikealta. Täytyy joskus kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden vuoden kuluttua tullaan tarvitsemaan valtava määrä ohjelmoijia korjaamaan kaikki tekoälyllä vibekoodatut sovellukset jotka osoittautuvat mahdottomiksi ylläpitää.
Tekoäly ei pysähdy nykytasolle (joka nytkin on jo erittäin hyvällä taidollisella tasolla), 5 vuoden päästä samat tekoälytyökalut lukevat, refaktoroivat ja korjaavat sitä huonoakin koodia huomattavasti tehokkaammin kuin ihminen
Isoin haaste tuossa tulee olemaan se, että mistä tekoälylle saadaan se riittävän laadukas koodi oppimateriaaliksi, kun maailmassa tuotettavan koodin laatu laskee koko ajan kuin lehmän häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi se oli helppoa. Sitten selvisi ettei se ihan niin helppoa olekaan oikeasti. Nyt vuosikymmenten jälkeen ollaan välillä epätoivossa ja välillä riemussa ja välillä tylsässä puurtamisessa riippuen siitä mitä yritetään tehdä tai mitä virhettä korjata.
Mut joo, joku varmaan tulee kohta sanomaan että tekoäly tekee kaiken, joka ei oikestaan ole koko totuus, jos edes osatotuus.
Bisneshepuilla tuntuu olevan aina sama haave, eli voida keskittyä bisneksissä vain kertomaan mitä halutaan, ja kaikki hankala käytännön homma ja asiantuntijuutta vaativa homma sujuu kuin taikuutta ja jostain putkahtaa valmis lopputulos jonka voi vaan ottaa käyttöön.
Mitä mieltä olet kannattaako koodaamista vielä opetella jos on asiasta kiinnostunut ja mitkä kielet hyödyllisimpiä?
No on siitä ainakin yleissivistävää hyötyä jos ei muuta. Ensimmäisenä kielenä voisi nykypäivänä kokeilla vaikka go:ta, se on "oikea" ohjelmointikieli jolla kuitenkin saa nopeasti aikaan monenlaista näkyvää ja työkalut eivät muodosta kynnystä kun niitä ei varsin tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden vuoden kuluttua tullaan tarvitsemaan valtava määrä ohjelmoijia korjaamaan kaikki tekoälyllä vibekoodatut sovellukset jotka osoittautuvat mahdottomiksi ylläpitää.
Tekoäly ei pysähdy nykytasolle (joka nytkin on jo erittäin hyvällä taidollisella tasolla), 5 vuoden päästä samat tekoälytyökalut lukevat, refaktoroivat ja korjaavat sitä huonoakin koodia huomattavasti tehokkaammin kuin ihminen
Isoin haaste tuossa tulee olemaan se, että mistä tekoälylle saadaan se riittävän laadukas koodi oppimateriaaliksi, kun maailmassa tuotettavan koodin laatu laskee koko ajan kuin lehmän häntä.
Syöteongelma on todellinen, mutta tekoälyjä ei opeteta enää pelkällä netistä kaavitulla koodilla. Parhaat mallit oppivat synteettisestä koodista, formalisoidusta logiikasta ja suoritusympäristöistä saatavasta palautteesta (RL), jossa koodin toimivuus todennetaan ennen opetusta
Yhden kurssin räpelsin läpi, mutta ei juuri käsitystä mitä olin tekevinäni, saati miten oikeasti koodataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän. Muokkasin yhden pelin koodia ajan kuluksi parikymppisenä. Oli aika simppeliä koodia. Monesti aivan liian monimutkaista näille aivoille.
T.Kelaloinen
Olen aikanaan kokeillut ja oppinutkin. Totesin kuitenkin, että jos koodaamisella meinaa leipänsä tienata, niin pitäisi älliä ja kiinnostusta löytyä asiaan huomattavasti enemmän. En ole ihan tyhmä, mutta oli selvää, että koodia jo harrastuksen vuoksi vääntävät juniorit menevät ohi oikealta ja vasemmalta rekrytoinnissa, joten oli parempi keskittyä muihin hommiin.
kokeilin ja opin ja työskentelen sen parissa. enemmin olisin käsityöläinen
Joo olen kokeillut harrastusmielessä ja helppoa vaikka ihan nollista aloitin.
Joskus työkseni tein ja opetinkin joskus. Sitten tulin järkiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi se oli helppoa. Sitten selvisi ettei se ihan niin helppoa olekaan oikeasti. Nyt vuosikymmenten jälkeen ollaan välillä epätoivossa ja välillä riemussa ja välillä tylsässä puurtamisessa riippuen siitä mitä yritetään tehdä tai mitä virhettä korjata.
Mut joo, joku varmaan tulee kohta sanomaan että tekoäly tekee kaiken, joka ei oikestaan ole koko totuus, jos edes osatotuus.
Bisneshepuilla tuntuu olevan aina sama haave, eli voida keskittyä bisneksissä vain kertomaan mitä halutaan, ja kaikki hankala käytännön homma ja asiantuntijuutta vaativa homma sujuu kuin taikuutta ja jostain putkahtaa valmis lopputulos jonka voi vaan ottaa käyttöön.
Mitä mieltä olet kannattaako koodaamista vielä opetella jos on asiasta kiinnostunut ja mitkä kielet hyödyllisimpiä?
No on siitä ainakin yleissivistävää hyötyä jos ei muuta. Ensimmäisenä kielenä voisi nykypäivänä kokeilla vaikka go:ta, se on "oikea" ohjelmointikieli jolla kuitenkin saa nopeasti aikaan monenlaista näkyvää ja työkalut eivät muodosta kynnystä kun niitä ei varsin tarvita.
Go on hyvä jos löytää kurssin jostain. Pythonille taitaa olla enemmän valmiita kursseja suomeksikin.
Ylipäänsä jos koodaajan ammattia miettii niin kannattaa ekaksi käydä joku kurssi läpi niin näkee että kiinnostaako koko homma alkuunkaan. Ja jollain yleiskielellä josta on hyvä jatkaa muihin kieliin. Sitten voi huomata että työpaikkapula on tuollakin alalla vahva, ja jotkut firmat tuntuu kuvittelevan että pärjää kokonaan ilman aloittelevia koodareita koska käytössä on tekoälyt.
Olen. Opiskelin tietojenkäsittelytiedettä ja algoritmejä kolme vuotta yliopistolla, ja tein koodarin hommia työkseni melkein 10 vuotta. Sitten oli pakko todeta etten mä tätä osaa ja ryhdyin projektipäälliköksi. Palkka nousi tonnilla.