Näytän ikäistäni nuoremmalta ja musta tuntuu, että huijaan koko ajan
Kun en ala heti kättelyssä kertomaan ikääni ja annan ihmisten elää oletustensa kanssa. Kerran tosin tein epäreilun tempun enkä korjannut ääneen sanottua väärää oletusta ja menin vielä treffeillekin tämän olettajan kanssa. Mutta muussa tapauksessa tuntuisi oudolta alkaa ihan tyhjästä selitellä, että mä oon sitten xx vuotta vanha.
Ja miksi edes pitäisi? Vastaan kyllä rehellisesti, jos joku kysyy ikääni suoraan enkä koskaan laita ihmisiä leikkimään arvuutteluleikkejä.
Kommentit (25)
Kuka täällä alapeukuttaa? Joku, jota kismittää, kun itseä ei luulla nuoremmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Missä ihmeen tilanteissa ikäänne kysytään tai oletetaan? En muista että tällaisia tilanteita olisi tullut lähimpään 20 vuoteen.
N55
Uusia ihmisiä tavatessa/uusiin ihmisiin tutustuessa. Kyllä niitä tilanteita on useampi vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka täällä alapeukuttaa? Joku, jota kismittää, kun itseä ei luulla nuoremmaksi?
Se jonka iästä kukaan ei ole kiinnostunut.
Sanoin uudessa työpaikassa kun oli lapsista puhe että poikani kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi. Kaveri jonka kanssa juttelin melkein putosi tuolilta ja sanoi että sinähän olet vasta kolmekymppinen eikä meinannut uskoa kun sanoin että olen 43. Eikä ole ainut kerta. Esim. minua ja teini-ikäistä tytärtäni luullaan aina sisaruksiksi.
Eihän ketään kiinnosta muiden iät enää aikuisena.