Tapoja, joilla köyhä voi vaurastua?

Miksi nyt pienituloisten edes pitäisi saada vaurastua? Antakaa ennemmin vinkit tällaiselle keskituloiselle. Koen, että meillä olisi isompi oikeus vaurauteen. Tehdään yleendä kuitenkin vaativampaa ja tärkeämpää työtä. Jahka keskiluokasta on enemmistö vauraita, niin voidaan alkaa nostaan muitakin. Tätä mieltä minä olen.

Nimimerk. Keskitulosenkaan rahat ei riitä

Ei mitään mahkuja. Tuurin käyminen lotossa. Muuten 0% mahis. Eikä se lotollakaan paljoa sen isompi ole 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään mahkuja. Tuurin käyminen lotossa. Muuten 0% mahis. Eikä se lotollakaan paljoa sen isompi ole 

No ei todellakaan ole kiinni pelkästään tuurista, menestyykö yrittäjänä vai ei. Jos menestys nojaisi onneen, akateemiset tutkimukset ja liiketoimintastrategiat olisivat turhia. Harvard Business Schoolissa (HBS) opetetaan, että yrittäjyys on tieteenlaji: se on järjestelmällinen prosessi, jossa tunnistetaan mahdollisuuksia, hallitaan riskejä ja toteutetaan strategiaa.

Tässä on HBS:n opetukseen ja tutkimukseen pohjautuva vertailu siitä, miten eri tavalla menestyvä ja menestymätön yrittäjä toimivat eri vaiheissa:

1. Mahdollisuuden tunnistaminen ja idean validointi

Menestyvä yrittäjä (HBS-malli): Soveltaa Jobs to be Done -teoriaa (Clayton Christensen). Hän ei myy tuotetta, vaan ratkaisua tiettyyn tehtävään, jonka asiakas haluaa saada tehdyksi. Hän validoi hypotesejaan iteratiivisesti (Lean Startup -metodi) minimoimalla taloudellisen riskin.

Menestymätön yrittäjä: Keskittyy itse tuotteeseen tai teknologiaan sen sijaan, että ymmärtäisi asiakkaan syvempää tarvetta. Hän tekee laajan markkinoille tulo -suunnitelman (Go-to-Market) täysin testaamattomien oletusten varaan.

2. Kilpailuetu ja kasvu

Menestyvä yrittäjä: Rakentaa toimintaansa Michael Porterin viiden kilpailuvoiman mallin kautta. Hän luo kestävän vallitsevan kilpailuedun (moat), suojaa marginaalejaan ja skaalaa toimintaansa vasta, kun tuote-markkina-istuvuus (Product-Market Fit) ja yksikkötalous (Unit Economics) ovat todistettavasti kunnossa.

Menestymätön yrittäjä: Pyrkii kasvamaan hinnalla millä hyvänsä ilman positiivista kate-rakennetta. Hän kilpailee ainoastaan hinnalla, jolloin yritys päätyy matalan marginaalin loukkuun ja tuhoutuu ensimmäisen suhdannenotkahduksen sattuessa.

3. Riskinhallinta ja kriisit

Menestyvä yrittäjä: Ymmärtää HBS-professori William Sahmanin opetuksen mukaisesti, että yrittäjyys on mahdollisuuksien tavoittelua ilman hallinnassa olevia resursseja. Hän hallitsee riskejä joustavalla kulurakenteella, suojaa kassavirtaa ja kykenee tekemään reipasta suunnanmuutosta (pivot), kun data sitä vaatii.

Menestymätön yrittäjä: Käsittää riskinoton väärin "uhkapelinä". Hän pitää sokeasti kiinni alkuperäisestä suunnitelmastaan myöntämättä faktoja, kuluttaa pääoman loppuun ja syyttää epäonnistumisesta ulkoisia markkinatekijöitä.

4. Pääoman allokointi ja sijoitetun pääoman tuotto

Menestyvä yrittäjä: Toimii taitavana pääoman allokoijana. Hän mittaa jatkuvasti asiakkaan hankintahintaa (CAC) suhteessa asiakkaan elinkaariarvoon (LTV) ja sijoittaa resursseja vain toimintoihin, jotka tuottavat yli pääoman kustannuksen (WACC).

Menestymätön yrittäjä: Tuijottaa vain liikevaihtoa tai tilin saldoa ymmärtämättä sitoutuneen pääoman tuottoa (ROIC), mikä johtaa hallitsemattomaan kassan kuivumiseen kasvatettaessa.

Tuurilla ja ajoituksella voi olla osuutensa – kuten HBS-tutkimuksetkin osoittavat – mutta sattuma suosii vain valmistautunutta mieltä. Tuuri voi luoda lyhytaikaisen ikkunan, mutta strateginen kurinalaisuus ja suorituskyky ratkaisevat sen, kuka alalla voittaa.

20e kerrallaan

Vähennä kuukausimenojasi 30e ja sijoita ylijäämä.

Vierailija kirjoitti:

Ei työllä rikastu suomessa kuin harvat. 

Tuon 100 000e saa helposti kasaan kun tekee ahkerasti vaikkapa 20 vuotta töitä ja elelee säästeliäästi.

Onko vinkkejä erityisesti pienipalkkaiselle? Palkka < 1600 e/kk ja työ vie lähes kaiken energian (sairas kun on), eli esim. iltaopiskelu onnistuisi max 1 kerran viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei työllä rikastu suomessa kuin harvat. 

Tuon 100 000e saa helposti kasaan kun tekee ahkerasti vaikkapa 20 vuotta töitä ja elelee säästeliäästi.

5000e vuodessa säästöön. 

400e kuussa. Helppo nakki.

Jos on työelämässä sen 40 vuotta riittää 200e kuussa.

Ja toki sijoittamalla hyvin tulee rahaa huomattavasti enemmän.

Osta bitcoineja kun ne maksoivat satasen kappaleelta. Tai osta niitä nyt jos uskot, että hinta nousee miljoonaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos laillisella tiellä pitää pysyä, niin vaikka näin.

 

Lahjoita vanhemmillesi joka kuukausi rahaa, jonka he sitten sijoittavat. Sitten, kun he joskus kuolevat, sä perit heidät.

 

Kolmessa vuodessa saa lahjoittaa verovapaasti 7 499e, mutta ei toimeentulituella noin paljon pysty säästään. Mutta, jos pystyis vaikka 5 000e (reilu 100e/kk), niin siitä kertyy jossakin indeksirahastossa 20 vuodessa yli 100 000e helposti. Etkä ole itse säästänyt kuin 35 000e.

 

Parempi tapa kuin lottoaminen.

 

Laitontahan tämä ei ole, koska perusosan voi käyttää mihin haluaa eikä nuo rahat ole tosiasiallisesti sun käytössä. Jos ne on ihan muiden ihmisten sijoituksissa.

Miksi kaikki puhuvat sijoittamisesra kuin siinä ei voisi kuin tienata? Eikö ole suurempi todennäköisyys että menettää rahaa sijoituksissa kuin että tienaa. Ja miksi rahasto olisi siinä poikkeus, ei se tienaaminen nyt siinäkään voi mikään kiveenhakattu sääntö olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos laillisella tiellä pitää pysyä, niin vaikka näin.

 

Lahjoita vanhemmillesi joka kuukausi rahaa, jonka he sitten sijoittavat. Sitten, kun he joskus kuolevat, sä perit heidät.

 

Kolmessa vuodessa saa lahjoittaa verovapaasti 7 499e, mutta ei toimeentulituella noin paljon pysty säästään. Mutta, jos pystyis vaikka 5 000e (reilu 100e/kk), niin siitä kertyy jossakin indeksirahastossa 20 vuodessa yli 100 000e helposti. Etkä ole itse säästänyt kuin 35 000e.

 

Parempi tapa kuin lottoaminen.

 

Laitontahan tämä ei ole, koska perusosan voi käyttää mihin haluaa eikä nuo rahat ole tosiasiallisesti sun käytössä. Jos ne on ihan muiden ihmisten sijoituksissa.

Miksi kaikki puhuvat sijoittamisesra kuin siinä ei voisi kuin tienata? Eikö ole suurempi todennäköisyys että menettää rahaa sijoituksissa kuin että tienaa. Ja miksi rahasto olisi siinä poikkeus, ei se tienaaminen nyt siinäkään voi mikään kiveenhakattu sääntö olla. 

Kyllä se käytännössä on varmaa. Jos tasaisesti sijoitat (kasvurahastoihin vaikka kolmannes USA, kolmannes muu maailma ja kolmannes esim. Helsinkiin) saman summan joka kuukausi, niin 5 vuoden päästä olet 85% todennäköisyydellä voitolla, mutta 10 vuoden päästä todennäköisyys on jo 98%!!

20 vuoden periodilla todennäköisyys on yli 99,9%. Se, että sulla olisi tuplasti sen mitä oot sijoittanut, on noin 80% luokkaa.

Suomalaiset on peloteltu, ku sanotaan: "sijoita vain se mitä olet valmis häviämään."

Ihan tyhmö ohje. Sijoitettavaan rahaan pitä suhtautua erittäin mustasukkaisesti. Sitä ei saa hävitä!