Suomalaiset on hämmentävän narsistisia ihmisiä

Ja sinä olet hämmentävän sekaisin oleva hullu palstajankuttaja, jolta pitäisi ottaa netti pois.

Vierailija kirjoitti:

Ja sinä olet hämmentävän sekaisin oleva hullu palstajankuttaja, jolta pitäisi ottaa netti pois.

Taidat syyttää väärää henkilöä. Kato: https://www.vauva.fi/keskustelu/6629614/suomalaiset-ovat-taydellinen-al…

Isolla osalla suomalaisista traumat käsittelemättä jolloin väkisinkin esiintyy paljon narsistisia piirteitä 

Vierailija kirjoitti:

Isolla osalla suomalaisista traumat käsittelemättä jolloin väkisinkin esiintyy paljon narsistisia piirteitä 

Jotain kummallista käytöstä. Ei ymmärrä sitä, että jätetään viesteihin vastaamatta, kommunikoimatta, sopimatta, keskustelematta. Kuitenkin aina ollaan syyttelemässä ja kiusaamassa.

Nöyriä ja kiitollisia me olemme, kuten venäläiset. 😘

Venäläiset on saastaisia terroristeja.

onko sun kaikki exät narskuja?

Vierailija kirjoitti:

Ja sinä olet hämmentävän sekaisin oleva hullu palstajankuttaja, jolta pitäisi ottaa netti pois.

Tervetuloa tarkistamaan sekavuus paikan päälle. Olisko osa sekavuutta vain se, että ei ole mitään tekemistä. Kritisoidaan kiusaajia.

Vierailija kirjoitti:

Venäläiset on saastaisia terroristeja.

Vain heidän johtajansa ovat. Kansa on hipihiljaa ja maakuopissaan. 

Vierailija kirjoitti:

onko sun kaikki exät narskuja?

On. Tiesit, kun mainittu. Yhdestä olisi luullut toista, mutta kai narsistiksi kääntynyt.

Voit poistua maasta, ap. Muuta kuuhun, niin on helpompaa.

Vanhat ikäluokat traumatisoituivat, kun sodasta palanneet traumatisoituneet vanhemmat heidät tekivät.

Vierailija kirjoitti:

Voit poistua maasta, ap. Muuta kuuhun, niin on helpompaa.

Olen jo aiemmin ehdottanut sinulle luovan kirjoittamisen kurssia. Ota nyt tämä pyyntö vakavasti. 

Ap:lle on tullut vihaa sen takia, että on työpaikkakiusaamiskokemuksia. Sitten alettu tekemään nettikirjoituksia. Nettikirjoittelu on ollut vihan purkamista.

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut asioita muiden tutkijoiden kanssa. Kyse ei niinkään ole vanhoista traumoista, vaan siitä, että omiin negatiivisiin tämänhetkisiin tunteisiin jäädään vellomaan. Sota-aikana ei tunteiltu, mutta silti sodan käyneet olivat iloisempia, kuin nykyajan nuoret. Tunteiden sanoittaminen ei toimi, koska nykyään monet tunteet ovat tunnistamattomia. Sanotaan vaan, että ahdistaa, vaikka todellinen tunne voi olla muuta. X-sukupolvi pelasi tietokone- ja konsolipelejä, mutta he eivät eläneet somemaailmassa, vaan ulkona ollessaan he olivat toisten tavoittamattomissa, samoin boomerit ja osittain millenniaalit. Viimeisten 20 vuoden aikana on märehditty tunteita ja korostettu oman itsen hyvinvointia, kuitenkin vain tuloksena lisää mielipahaa. On tullut aspergeria, autismia, ADHD:ta, syömishäiriöitä ja käsite ihmisyydestä on vain kaventunut, kun taas 1980-luvulla ihmiset saivat olla oma itsensä. Silloin tykättiin introverteistä ja ekstroverteistä tasan yhtä paljon ja töihin otettiin mielellään molempia. Paskempaan suuntaan tultiin, kun omaksuttiin kaventava käsitys.

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut asioita muiden tutkijoiden kanssa. Kyse ei niinkään ole vanhoista traumoista, vaan siitä, että omiin negatiivisiin tämänhetkisiin tunteisiin jäädään vellomaan. Sota-aikana ei tunteiltu, mutta silti sodan käyneet olivat iloisempia, kuin nykyajan nuoret. Tunteiden sanoittaminen ei toimi, koska nykyään monet tunteet ovat tunnistamattomia. Sanotaan vaan, että ahdistaa, vaikka todellinen tunne voi olla muuta. X-sukupolvi pelasi tietokone- ja konsolipelejä, mutta he eivät eläneet somemaailmassa, vaan ulkona ollessaan he olivat toisten tavoittamattomissa, samoin boomerit ja osittain millenniaalit. Viimeisten 20 vuoden aikana on märehditty tunteita ja korostettu oman itsen hyvinvointia, kuitenkin vain tuloksena lisää mielipahaa. On tullut aspergeria, autismia, ADHD:ta, syömishäiriöitä ja käsite ihmisyydestä on vain kaventunut, kun taas 1980-luvulla ihmiset saivat olla oma itsensä. Silloin tykättiin introverteistä ja ekstroverteistä tasan yhtä paljon ja töihin otettiin mielellään molempia. Paskempaan suuntaan tultiin, kun omaksuttiin kaventava käsitys.

Kannattaa lukea tämä. Ei koske nyky-sukupolvea, mutta täältä se puhumattomuuden kulttuuri juontaa juurensa

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-sodan-traumat-siirtyivat-seura…

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut asioita muiden tutkijoiden kanssa. Kyse ei niinkään ole vanhoista traumoista, vaan siitä, että omiin negatiivisiin tämänhetkisiin tunteisiin jäädään vellomaan. Sota-aikana ei tunteiltu, mutta silti sodan käyneet olivat iloisempia, kuin nykyajan nuoret. Tunteiden sanoittaminen ei toimi, koska nykyään monet tunteet ovat tunnistamattomia. Sanotaan vaan, että ahdistaa, vaikka todellinen tunne voi olla muuta. X-sukupolvi pelasi tietokone- ja konsolipelejä, mutta he eivät eläneet somemaailmassa, vaan ulkona ollessaan he olivat toisten tavoittamattomissa, samoin boomerit ja osittain millenniaalit. Viimeisten 20 vuoden aikana on märehditty tunteita ja korostettu oman itsen hyvinvointia, kuitenkin vain tuloksena lisää mielipahaa. On tullut aspergeria, autismia, ADHD:ta, syömishäiriöitä ja käsite ihmisyydestä on vain kaventunut, kun taas 1980-luvulla ihmiset saivat olla oma itsensä. Silloin tykättiin introverteistä ja ekstroverteistä tasan yhtä paljon ja töihin otettiin mielellään molempia. Paskempaan suuntaan tultiin, kun omaksuttiin kaventava käsitys.

Nykyään on tarve diagnosoida kaikki

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut asioita muiden tutkijoiden kanssa. Kyse ei niinkään ole vanhoista traumoista, vaan siitä, että omiin negatiivisiin tämänhetkisiin tunteisiin jäädään vellomaan. Sota-aikana ei tunteiltu, mutta silti sodan käyneet olivat iloisempia, kuin nykyajan nuoret. Tunteiden sanoittaminen ei toimi, koska nykyään monet tunteet ovat tunnistamattomia. Sanotaan vaan, että ahdistaa, vaikka todellinen tunne voi olla muuta. X-sukupolvi pelasi tietokone- ja konsolipelejä, mutta he eivät eläneet somemaailmassa, vaan ulkona ollessaan he olivat toisten tavoittamattomissa, samoin boomerit ja osittain millenniaalit. Viimeisten 20 vuoden aikana on märehditty tunteita ja korostettu oman itsen hyvinvointia, kuitenkin vain tuloksena lisää mielipahaa. On tullut aspergeria, autismia, ADHD:ta, syömishäiriöitä ja käsite ihmisyydestä on vain kaventunut, kun taas 1980-luvulla ihmiset saivat olla oma itsensä. Silloin tykättiin introverteistä ja ekstroverteistä tasan yhtä paljon ja töihin otettiin mielellään molempia. Paskempaan suuntaan tultiin, kun omaksuttiin kaventava käsitys.

Liisa sekottaa puurot ja vellit keskenään. Se tunteissa vellominen on nimenomaan sitä ettei niitä tunteita kohdata ja siksi niihin jäädään vellomaan. Liisan ikäluokka on elänyt niin että tukahdutetaan tunteet ja pusketaan väkisin eteenpäin ja tämä synnyttää esim. lapsissa sitä että jäädään tunteisiin vellomaan koska vanhempi ei ole itse yhteydessä omiin tunteisiin jolloin vanhempi ei kykene auttamaan lasta kohtaamaan sitä tunnetta. Näiden vanhempien resepti on mitätöidä lapsen tunteet ja kannustaa painamaan väkisin eteenpäin, omat tunteet sivuuttaen. Kannattaa perehtyä vähän nuoremman polven ammattilaisten näkökulmiin, esim. psykoterapeutti Johanna Pesola kirjoittaa tästä aiheesta hyvin ja on käsitellyt someissaan myös näitä Liisan ulostuloja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isolla osalla suomalaisista traumat käsittelemättä jolloin väkisinkin esiintyy paljon narsistisia piirteitä 

Jotain kummallista käytöstä. Ei ymmärrä sitä, että jätetään viesteihin vastaamatta, kommunikoimatta, sopimatta, keskustelematta. Kuitenkin aina ollaan syyttelemässä ja kiusaamassa.

Suomalaisilla on yleisesti paljon autistisia piirteitä; ollaan epäsosiaalisia, ei osata/haluta ajatella asioita kuin omalta kannalta.

Syyttely ja kiusaaminen ovat sitten jotain muuta, persoonallisuushäiriön piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut asioita muiden tutkijoiden kanssa. Kyse ei niinkään ole vanhoista traumoista, vaan siitä, että omiin negatiivisiin tämänhetkisiin tunteisiin jäädään vellomaan. Sota-aikana ei tunteiltu, mutta silti sodan käyneet olivat iloisempia, kuin nykyajan nuoret. Tunteiden sanoittaminen ei toimi, koska nykyään monet tunteet ovat tunnistamattomia. Sanotaan vaan, että ahdistaa, vaikka todellinen tunne voi olla muuta. X-sukupolvi pelasi tietokone- ja konsolipelejä, mutta he eivät eläneet somemaailmassa, vaan ulkona ollessaan he olivat toisten tavoittamattomissa, samoin boomerit ja osittain millenniaalit. Viimeisten 20 vuoden aikana on märehditty tunteita ja korostettu oman itsen hyvinvointia, kuitenkin vain tuloksena lisää mielipahaa. On tullut aspergeria, autismia, ADHD:ta, syömishäiriöitä ja käsite ihmisyydestä on vain kaventunut, kun taas 1980-luvulla ihmiset saivat olla oma itsensä. Silloin tykättiin introverteistä ja ekstroverteistä tasan yhtä paljon ja töihin otettiin mielellään molempia. Paskempaan suuntaan tultiin, kun omaksuttiin kaventava käsitys.

Liisa sekottaa puurot ja vellit keskenään. Se tunteissa vellominen on nimenomaan sitä ettei niitä tunteita kohdata ja siksi niihin jäädään vellomaan. Liisan ikäluokka on elänyt niin että tukahdutetaan tunteet ja pusketaan väkisin eteenpäin ja tämä synnyttää esim. lapsissa sitä että jäädään tunteisiin vellomaan koska vanhempi ei ole itse yhteydessä omiin tunteisiin jolloin vanhempi ei kykene auttamaan lasta kohtaamaan sitä tunnetta. Näiden vanhempien resepti on mitätöidä lapsen tunteet ja kannustaa painamaan väkisin eteenpäin, omat tunteet sivuuttaen. Kannattaa perehtyä vähän nuoremman polven ammattilaisten näkökulmiin, esim. psykoterapeutti Johanna Pesola kirjoittaa tästä aiheesta hyvin ja on käsitellyt someissaan myös näitä Liisan ulostuloja. 

Lasten kasvattamiseen on myös eri tapoja riippuen vanhemmista. Valitettavasti monissa kodeissa taitaa olla väkivallan ja alkoholin käytön kulttuuria, joka luo turvattomuutta. Sitten välittävillä ja tasapanoisissa perheissä lasta kannustetaan ja tuetaan.