G: Avioliitto ennen raskautta, ennen lapsen syntymää vai syntymän jälkeen?
Mielipiteitä?
Kommentit (23)
Eli sama onko naimisissa koskaan vai meneekö naimisiin lapsen syntymän jälkeen vai ennen taikka sit on menemättä.
Aika yleistä esim Suomessa on se, että ei olla vielä esikoisen syntymän aikoihin naimisissa, mutta kun tulee lisää lapsia niin siihen mennessä ollaan jo keretty kuulla papin aamen. Ja suurimmassa osassa perheistä on enemmän kuin yksi lapsi, eli mitenkäs se juttu nyt sitten menisi kun niiden esikoisten vanhempien pitäisi erota ja kuopuksien ei??
Kaikkiin maailman vouhotuksiin sitä jaksetaan uskoa ja niitä edes miettiä, huh huh!
ja joku ei halua välttämättä sitä kaavojen mukaan menevää elämää. mä en ole halunnnu seurustella nuorempana vaan oonn halunnu olla vapaa ilman että olen jollekin tilivelvollinen, mutta lapsen olen halunnut aina, miestäkään en välttämättä ole halunnut eikä vastaan ole tullut vielä sellaista joka saisi sydämeni väpättämään. mutta lapsen sain, joka on aivan ihana.
Meillä menee ihan hyvin ilman miestäki, lapseltani en ole minä riistäny isää.
nyt varmaan täällä minä olen erittäin huono ihminen jne. mutta lähipiirini perhe-elämää läheltä seuranneena voin sanoa että lapseni elää paljon tasapainoisempaa elämää kuin lähipiirini kummankin vanhemman kanssa asuvat lapset..
oishan ollu ihana ihan löytää se elämän prinssi ja punanen mökki ja perunamaa, mutta kun elämä ei kaikilla mene niin.
ja sen takii etten löydä elämäni miestä en aio elää lapsettomana...minulla mikään mies ei voi korvata lasta..lapsi on aina ennen miestä..
se " normaali kaava" olisi saattanut vain helpottaa monia asioita.
Samoin itselläni tämä " en halua normaalilla kaavalla" on lähinnä ollut synonyymi läheisyyden pelolle, sitoutumisen pelolle sekä vastuunpakoilulle, jotka eivät mitkään edistä menestystä elämässä - eivät omaa eivätkä sen " sinkkuäidin lapsen" .
Eiväthän ne nyt helvettiinkään vie, mutta eivät usein myöskään arkea varsinaisesti HELPOTA.
omille vaimoilleen, monen vuoden jälkeen..
parempi lapselle olla ilman isää kuin tulla myöhemmin isänsä hylkäämäksi...
Ruijanpallas:
se " normaali kaava" olisi saattanut vain helpottaa monia asioita.Samoin itselläni tämä " en halua normaalilla kaavalla" on lähinnä ollut synonyymi läheisyyden pelolle, sitoutumisen pelolle sekä vastuunpakoilulle, jotka eivät mitkään edistä menestystä elämässä - eivät omaa eivätkä sen " sinkkuäidin lapsen" .
Eiväthän ne nyt helvettiinkään vie, mutta eivät usein myöskään arkea varsinaisesti HELPOTA.
minun elämä ei ole ikinä ollut helppoa joten en enää edes oleta että joku asia oisi helppoa..yritän vain selvitä jotenkin elämästä..ja saada lapseni onnelliseksi...onneksi elämä ei kestä ikuisesti...:D
Jos nyt pääsee käymään, että raskautuu ennen sitä, niin sitten ennen syntymää. Mun mielestä olisi alentavaa mennä isyyden tunnustukseen nykypäivänä.
Vaikka en mitenkään uskonnollinen ole, niin muista(kin) syistä melkein inhottaa kun nykyään monet menevät naimisiin vasta lapsen syntymän jälkeen. Pakko myöntää mutta on joka kerta tullut mieleen että onkohan lapsi vahinko ja olisivatko muuten edes menneet naimisiin, tai sitten että menevät naimisiin vain lapsen takia.
Jokainen saa tehdä mitä lystää ja missä järjestyksessä haluaa, mutta myös minä saan mielessäni kritisoida muiden tekemisiä.
Ja tämähän oli gallup.
ja tiedän että moni ajatteli että nyt vaan kiiresti papin pakeille ennen vauvaa. Onneksi lähimmät tiesi että hääpäivä oli päätetty heti kihlauduttuamme. Vauvakuume vaan yllätti ja kävi vielä onni kun tärppäsi heti. Mietimme että olisimme aikaistaneet päivää mutta päätetty päivä oli meille tärkeä.
Itse olen aina ollut avioliitonkannataja mutta minusta on naurettavaa jos nykypäivänä puhutaan äpäristä ym. Jokainen tekee omalla tavalaan ja vaikka vanhemmat olisivatkin avoliitossa lapsilla voi silti olla yhtä onnellinen koti. Ei se avioliitto ongelmia estä, tiettyä turvaa toki tuo.
Vierailija:
minun elämä ei ole ikinä ollut helppoa joten en enää edes oleta että joku asia oisi helppoa..yritän vain selvitä jotenkin elämästä..ja saada lapseni onnelliseksi...onneksi elämä ei kestä ikuisesti...:D
Miten niin nykypäivänä?
Nykyisinhän enemmistö esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Vähemmistössä ovat aviolapset.
Vierailija:
Jos nyt pääsee käymään, että raskautuu ennen sitä, niin sitten ennen syntymää. Mun mielestä olisi alentavaa mennä isyyden tunnustukseen nykypäivänä.
Vierailija:
Jos nyt pääsee käymään, että raskautuu ennen sitä, niin sitten ennen syntymää. Mun mielestä olisi alentavaa mennä isyyden tunnustukseen nykypäivänä.
koska kun ensimmäisen lapseni kanssa kävin lastenvalvojan luona, tilanne oli minusta vain " luonnollinen" tai jotain sinne päin.
Nyt kokisin äärettömän noloksi mennä uuden kumppanin kanssa jälleen lastenvalvojalle. Tulisi luuserifiilis " tässä sitä vaan joka miehelle kersoja väännetään, olinpas nyt niin onnekas, että ihan vapaaehtoisesti tuo tuli tunnustamaan ettei tarvinnut tehdä niin kuin viimeksi" .
On mielestäni moraalisesti oikein ja on eräänlainen turva lapselle. Eikä tarvitse tunnustaa isyyttä erikseen.
Tämä on minun mielipiteeni. Vanhempien on hyvä sitoutua toisiinsa ennen lapsen " tekemistä" , siis että mietitään todella, että halutaanko jakaa elämä juuri tämän ihmisen kanssa ikuisesti.
Ei niin, että ollaan yhdessä, ajatellaan, että lapsi ois jees, synnytetään, eletään lapsiperheaikaa ja todetaan, että voi vitsit kun tää on rankkaa ja yhteistä aikaa ei ole ja ei tää nyt niin ihanaa olekaa, erotaan sitten...
http: //www. economist. com/world/na/displaystory. cfm?story_id=9218127
Avioliitto on viesti itselle ja muille, että sitoutuu toiseen ja perustaa perustan perheelle.
mielestäni parempi ennen raskautta, tai viimeistään sitten raskaana kuitenkin ennen lapsen syntymää.