Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkeakoulutetun pitäisi päästä vielä korkeakouluun?
Kommentit (12)
Minun piti päästä sen takia, että olin pitkäaikaistyötön. Vai mitä minun olisi mielestäsi pitänyt tehdä? Odotella peukaloita pyöritellen eläkeikään saakka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä menee sitten elämä koulussa, ei tienatessa
Kannattaako 54- vuotiaana kouluttautua uudestaan?
Miksi ei? Uudelleenkouluttautuminen, osaamisen täydentäminen, onhan niitä syitä. Opintotukikuukausien rajaaminen ja ensikertalaiskiintiöt varmistavat, että kukaan ei voi elämäntapaopiskella yhteiskunnan kustannuksella ja viedä paikkoja niiltä joilla ei ole muuta koulutusta.
Jos korkeakoulutettu on työtön, hänet pitäisi huolia ammattikouluun opettelemaan ammatin, jossa olisi hyvä työllisyystilanne. Esim. LVI- tai sähköalaa.
Itseasiassa heidät kuuluisi pakottaa opiskelemaan ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako 54- vuotiaana kouluttautua uudestaan?
Kannattaa. Sulla on vielä 15 vuotta työelämässä ja voit käyttää siitä 2-3 vuotta uuteen käytännönläheiseen ammattiin.
Vierailija kirjoitti:
Siinä menee sitten elämä koulussa, ei tienatessa
Ja ku kouluja käydään työelämää varten eikä opiskelua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos korkeakoulutettu on työtön, hänet pitäisi huolia ammattikouluun opettelemaan ammatin, jossa olisi hyvä työllisyystilanne. Esim. LVI- tai sähköalaa.
Itseasiassa heidät kuuluisi pakottaa opiskelemaan ammatti.
Resurssien tuhlaamista pakottaa korkeakoulutettu ammattikouluun, kun sinne voidaan ottaa oikeasti alasta kiinnostuneita nuoria tai alanvaihtajiakin.
Koulutus on arvo sinänsä. Joku voi haluta suorittaa arvosanoja ihan kiinnostuksen vuoksi. Tein niin aikoinaan itsekin vielä nelikymppisenä. Olin toki koko ajan töissä, enkä hakenut mitään tukia. Sitä kutsuttiin itsensä kehittämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korkeakoulutettu on työtön, hänet pitäisi huolia ammattikouluun opettelemaan ammatin, jossa olisi hyvä työllisyystilanne. Esim. LVI- tai sähköalaa.
Itseasiassa heidät kuuluisi pakottaa opiskelemaan ammatti.
Resurssien tuhlaamista pakottaa korkeakoulutettu ammattikouluun, kun sinne voidaan ottaa oikeasti alasta kiinnostuneita nuoria tai alanvaihtajiakin.
Resurssien tuhlausta on myös korkeakoulutettu pitkäaikaistyötön, joka voisi helposti oppia oikean ammatin kuin odotella jotain työpaikkaa, jota ei tule koskaan saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korkeakoulutettu on työtön, hänet pitäisi huolia ammattikouluun opettelemaan ammatin, jossa olisi hyvä työllisyystilanne. Esim. LVI- tai sähköalaa.
Itseasiassa heidät kuuluisi pakottaa opiskelemaan ammatti.
Resurssien tuhlaamista pakottaa korkeakoulutettu ammattikouluun, kun sinne voidaan ottaa oikeasti alasta kiinnostuneita nuoria tai alanvaihtajiakin.
Resurssien tuhlausta on myös korkeakoulutettu pitkäaikaistyötön, joka voisi helposti oppia oikean ammatin kuin odotella jotain työpaikkaa, jota ei tule koskaan saamaan.
Jos on motivoitunut, niin siitä vaan. Mutta jälleen uuden ihmisryhmän pakottaminen vaikeuttaa vielä lisää motivoituneiden opiskelua. Siellä on jo mukana oppivelvolliset joita ei kiinnosta ja S2-opiskelijat jotka eivät ymmärrä mitään, niin pitääkö jatkoksi ottaa vielä sellaiset jotka ovat omasta mielestään liian hyviä kouluun ja alalle?
Osaamisen päivittäminen ja täydentäminen, alan vaihtaminen. Työmarkkinat ja vaatimukset muuttuu jatkuvasti ja näihin vaatimuksiin pitäisi pystyä vastaamaan. Korkeakoulutetut ei ole immuuneja näille muutoksille ja sitä rataa.