Aikuiset lapset ja vanhempien syyllistäminen

Tätä sisältöä tulee somessa "jatkuvasti". Noin ehkä milleniaali -ikäiset syyllistää vanhempiaan, jos oli sanottu esim "en voi luottaa sinuun" tai "sinulla on vihanhallintaongelmia" tai melkeinpä mitä vaan mikä menisi mun mielestä vielä normaalin kasvatuskeskustelun sisään, niin aivan hirveä toxic ja narsistinen vanhempi kyseessä. Sadat komppaa, oikeasti sadat. 

Itse olen nelikymppinen ja teinien vanhempi. Minulla on todellakin ne oikeasti toxic vanhemmat ja "verbal abuse" oli jokapäiväistä, nimittely, haukkuminen, kettuilu ulkonäöstä, "sinusta ei tule mitään" "et osaa mitään". Ja olen siis tarkka etten puhu omille teineille noin. Mutta etteikö voi sanoa esim "en voi luottaa sinuun" (kun teini on tötöillyt tosi pahasti) tai kommentoida teinin silmitöntä raivaria (kun pelissa epäonnistuu) että jotain sille pitää tehdä. 

Kaikki leimataan nyt toxic puheeksi? Miten pitäisi nämä asiat sanoittaa ettei nyky-aikuiset saisi siitä jotain triggeriä omasta lapsuudestaan? 

Oonko mä yksin tämän kummasteluni kanssa?