Kysymys kulttuurieroista...
vastatkaa vain te joilla on kokemusta ja asiallisia vastauksia vain, kiitos..
Siis mitä niillä ylipäätään mielestäsi tarkoitetaan?kuinka ja millaisissa tilanteissa ne tulevat esille, jos kyseessä vaikka parisuhde tai työyhteisö?
Mitä luulet, tuleeko väärinkäsityksiä useimmin kielen kuin vain kulttuurin takia?
Kommentit (8)
Näkyvät mielestäni niissä asioissa mitä pidetään tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa yleisesti koulutusta pidetään tärkeänä, kun taas monissa muissa maissa ei ole niinkään tärkeää, tarvittavan pätevyyden voi saada työtä tekemällä. Aikakäsitys on yksi mihin usein törmää. Jos sopii että nähdään kello 10 niin suomalainen on paikalla jo ennen kymmentä kun taas afrikkalainen vasta 10.30 tai myöhemmin. Monissa muissa kulttuureissa ollaan suurpiirteisempiä. Perheen merkitys on erilainen monissa kulttuureissa.
Tällaisia tuli nyt äkkiä mieleen.
Lapsemme muskarin vetäjänä toimi aikoinaan eestiläinen nainen. Hän oli erittäin hyvä opettaja ja taitava toimimaan lasten kanssa. Ryhmässä oli niin pieniä lapsia, että aikuiset olivat aina mukana.
Kerran sitten eräs äiti harmitteli, kuinka töykeä muskarin vetäjä oli. Ymmärsin hyvin, mitä hän tarkoitti, mutta tosiasiassa näin ei kuitenkaan ollut.
Olen itse asunut Puolassa, joten tunnistin hyvin vetäjän käyttämät äänenpainot ja sanonnat, enkä kokenut niitä lainkaan epäkohteliaina. Mutta totta se on, että suomalaiseen korvaan ne särähtivät pahasti ja antoi vaikutelman epäkohteliaisuudesta.
Kulttuurierot voi tulla ilmi todella monella eri tavalla. Niistä syntyvät väärinkäsitykset on paljon hankalampia kuin kielen takia syntyvät, sillä kulttuurikömmähdystä ei usein tajua kömmähdykseksi, vaan pikemminkin epäkohteliaisuudeksi tai tyhmyydeksi. Kieliongelmat taas yleensä selviävät, kun huomataan, ettei asia mene perille.
Itselläni on kokemusta mm. ranskalaisesta kulttuurista, ja hyvänä esimerkkinä kulttuurierosta suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin välillä on vaikkapa tervehtiminen. Ranskassa tervehditään usein poskisuudelmilla ihan jo ensitapaamisessakin. Joskus on aika hankala arvioida, ketä tulee suukottaa (ettei vaikuttaisi töykeältä) ja ketä ei (ettei vaikuttaisi tungettelevalta). Jos ihan ummikkosuomalainen tulee Ranskaan, hän ei tietenkään hoksaa suukottaa edes silloin, kun ranskalainen kumartuu eteenpäin. Jos ranskalainen ei silloin tajua, että kyse on kulttuurierosta, hän pitää suomalaista kovin töykeänä. Toi nyt on vaan yksi aika selvä esimerkki, yleensä kulttuurierot ovat paljon pienempiä ja huomaamattomampia ja siksi vaikeampia käsitellä.
Aina kun ranskis kumartuu mulle suukotettavaksi, niin minä työnnän kielen sen korvaan ja sanon "aaah mon cheri"
ja vielä että "voulez-vous coucher avec moi?" Mut entä jos se onkin nainen? Vai oletko Johanna Korhonen?
väärinkäsityksiä tulee joskus tietysti puhtaan kielivirheen takia mutta usein myös siksi, että viestin lähettäjä tarkoittaa viestin ymmärrettäväksi toisella tavalla kuin miten vastaanottaja sen käsittää. Viestiin tulee aina mukaan myös ilmeet, eleet, yhteinen sekä erillinen historia.
Eän kaksikulttuurisessa perheessä.
väärinkäsitykset ovat kaksi ihan eri asiaa. Kieliongelman yleensä huomaa jo siinä viestintätilanteessa, kun toinen esimerkiksi puhuu, niin siinä kokonaisuudessa on jokin epäloogisuus, joka laittaa epäilemään kielen ymmärtämättömyyttä.
Mutta kulttuurierot taas ovat sellaisia, että jos niiden takia tulee viestintäongelma, niin sitä ei välttämättä huomaa. Neuvot toista, että se on se kolman kerrostalo oikealla. Ja toinen tulee kadulle, eikä näe siellä yhtään kerrostaloa, ja on sitten aivan ihmeissään, että missä ne kerrostalot oikein on. Tietty tuollainenkin voi olla ihan sanastollisista eroista johtuva ongelma. Mutta se voi olla ongelma myös siksi, että suomen kolmekerroksinen kerrostalo ei saata New Yorkilaisen silmään näyttää vielä kerrostalolta lainkaan!
Eli kulttuurierot on asioita, joista puhutaan ehkä kyllä samalla nimellä, mutta ymmärretään sillä aivan erilaisia asioita. Joulupuu on suomalaiselle luonnonkuusi, ja amerikkalaiselle kasvatettu pihta, norjalaiset taas käyttävät paljon mäntyä. Eli mielikuva syntyy aivan eri näköisistä puista.