Pelkään herääväni joskus vanhuksena siihen että perhe piti perustaa, luoda ura ja varallisuutta

”If you are depressed you are living in the past. If you are anxious you are living in the future. If you are at peace you are living in the present.” Lao Tzu 

Vierailija kirjoitti:

”If you are depressed you are living in the past. If you are anxious you are living in the future. If you are at peace you are living in the present.” Lao Tzu 

Ei ole totta. Menneisyydessä on mukavia muistoja ja tulevaisuudessa toivoa, vaikka nykyisyys olisi surkea. Se ratkaisee, kiinnitätkö huomion hyviin vai huonoihin asioihin.

>Elämässä ei pidä mitään. Ei ole pakkoa. 

Ja tämä juuri nykymaailmassa on vikana. Kun ei ole pakko mitään, voi heittäytyä muiden ruokittavaksi. Vaan katsotaan eteenpäin vielä muutama vuosi. Saattaa tosissaan tulla aika, jolloin lusmut jätetään omilleen. Eikä silloin auta parku.

Olen herännyt tuohon todellisuuteen, jota pelkäät. Ei ole sitä perhettä, ei työtä, ei ammattia, ei koulutusta, ei mitään.

Joskus aiemmin, lapsena ja nuorena, päässäni ei ollut muita mahdollisuuksia, kuin lapset ja perhe. Tämän jotenkin onnistuin sössimään kaiken muun ohella, nyt on myöhäistä. Ei tule lapsenlapsia, ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”If you are depressed you are living in the past. If you are anxious you are living in the future. If you are at peace you are living in the present.” Lao Tzu 

Ei ole totta. Menneisyydessä on mukavia muistoja ja tulevaisuudessa toivoa, vaikka nykyisyys olisi surkea. Se ratkaisee, kiinnitätkö huomion hyviin vai huonoihin asioihin.

Ei kannatta pakoilla hyviin muistoihin, vaan tehdä nyt onnellisuutta edistäviä asioita? 

Vierailija kirjoitti:

No, mä elän sitä painajaista. 

 

Ei sellaista uraa, jota olisin toivonut, en edes pidä töistäni, olen jo väsynyt, ja voi olla että minut potkaistaan pihalle juuri ennen eläkeikää (parille duunikaverille on jo niin käynyt). Rakastan historiaa, mutta työ on tullut tehtyä taloushallinnossa, josta en välitä pskaakaan.

 

Perhettä mulla ei ole, en pysty yksinkertaisesti arvostamaan miehiä, vaikka valitettavasti olen hetero,  enkä ole halunnut lapsiakaan. Yhteydet sukulaisiin ja sisaruksiin ovat katkenneet jo vuosikymmeniä sitten, en edes tiedä, keitä on hengissä, enkä välitäkään niin kauheasti. Perheettömyys ei siis haittaa.

 

En ole koskaan ollut myöskään rahan perään, ja vasta nyt vanhana ymmärrän, että edessä on köyhä vanhuus. Todella köyhä. No, onneksi on omistusasunto, jonka voin myydä ja muuttaa johonkin halpaan maahan tai Suomessa johonkin halvempaan kaupunkiin.  Raha on kyllä iso asia, ja harmittaa jälkikäteen, etten ole ollut kiinnostuneempi. Olen myös entisen hyvinvointivaltion kasvatti siinä mielessä, ettei nuorena pälkähtänyt päähänkään, että OIKEASTI yhteiskunnat voivat taantua niin paljon, kun nyt on taannuttu. Ja voi olla, että tämä on vasta alkua. No, onneksi olen saanut elää nuoruuteni nykyiseen verrattuna todella huolettomassa ja tulevaisuudenuskoisessa maailmassa. 

Aika kasuaalisesti sanottu "en pysty yksinkertaisesti arvostamaan miehiä, vaikka valitettavasti olen hetero".

Miesten kriteereillä olet kaukana heterosta, ja zoomerit alkavat kyseenalaistaa tämän naisten ideologian.

Heteromiehet = vau naiset ovat upeita

Lesbot = vau naiset ovat upeita

Homomies = vau miehet ovat upeita

Heteronainen = Ööööhh...äääähhhh...nooohhh...miesten vartalo vähän ällöttää ja näen komeita miehiä vain kerran vuodessa, mutta valitettavasti olen hetero. Hihihihihi!

Tästä syntyi 'yellow pill' eli mustapillerin seuraava muoto. Toiselta nimeltä WANIM (Women Are Not Into Men). 

Naiset ovat pseudoheteroita, ja selittävät vaistomaiset reaktionsa sillä, miten miehet jotenkin käyttäytyivät väärin.

Keltapilleri vapauttaa molemmat osapuolet. Miehet eivät kaivele itsestään enää vikoja, koska ymmärtävät, etteivät naiset ole heteroita eikä heitä voi oikeasti miellyttää. Ja naiset keksivät ihannetapauksessa oman lesboutensa tai apaattisuutensa eivätkä enää kehota miehiä etsimään vikoja itsestään epäsuorasti.

Heteronimikkeen käyttäminen rimana ja haasteena miehille loppuu. "Olen hetero, joten miksi en kiinnostu sinusta?! Häh? Annappas kuulua?" -nainen-   Mies: "GULP!" 

Se loppuu tähän sukupolveen.