Miksi ihmiset ajattelevat että mykenen ja minoan taide ja muoti olivat tylsiä ja epärealistisia?

Minolaiset naiset pitivät rinnat paljaina, eikö sekään miellytä ketään?

Ihmiset haluaa puolustaa elokuvaa koska se on mahtava. Nämä elokuvan epähistoriallisuudesta, asuvalinnoista ja kreikkalaisista valittavat henkilöt ovat olleet oikeidtolaisia ja konservatiivisia trolleja ja vihaajia joita ei oikeasti kiinnosta historiallisuus, asut ja kreikkalaiset.

Ensimmäiseksi: 2000-luvulla tehdyn elokuvan on vedottava 2000-luvun yleisöön, ja vaikka antiikin ja nykyajan yleisöllä on yhteinen perusihmisyys, maailmankatsomuksemme, arvomme ja maailmalmamme ovat radikaalisti erilaiset. Löydämme tarinoista erilaisia merkityksiä kuin mitä jotkut luolissa asuvat vuohipaimenet 3000 vuotta sitten. Ei kukaan mene elokuviin ihmettelemään miksi nuo talot näyttävät tuolta, miksi nuo pukeutuvat tuolla tavalla ja miksi haarniskat ovat kuin peltitölkkejä sillä se rikkoo immersion ja vie kiinnostavuuden.

Toiseksi: Jos löydät jotain valitettavaa tai kritisoitavaa tuosta Nolanin The Odyssey -elokuvasta, niin et ole tämän elokuvan kohdeyleisöä, ja siinä tapauksessa sinun ei ehkä pitäisi katsoa sitä ja avata suutasi näissä asioissa; tämä elokuva on nimittäin tarkoitettu tavallisille ihmisille, jotka pitävät elokuvista, spektaakkeleista, toiminnasta, myyttisestä fantasiasta, miekkojen heiluttelusta, helposta popcornivihteestä ja cooliuden sääntöstä. Tavallisilla ihmisillä ei ole samanlaista tietoa ja tietämystä antiikin Kreikan, Mykenean ja Minoan historiasta, kulttuurista, taiteesta ja muodista toisin kuin ehkä sinulla, eikä 2000-luvun yleisö ole myöskään kiinnostunut näistä asioista ylipäätään, koska loppujen lopuksi näillä asioilla ei ole eikä ole koskaan ollut väliä.

Historiallisen tarkkuuden kritiikki heijastaa aina perustavanlaatuista väärinkäsitystä alkuperäisestä Homeroksen Odysseiasta. Ei ole olemassa "historiallisesti tarkkaa" Odysseiaa, eikä sitä voi koskaan olla, koska alkuperäinen Odysseia itsessään ei sijoitu todelliseen historialliseen aikakauteen, kulttuuriin tai paikkaan; se sijoittuu sankarien aikaan, joka on epämääräinen, kuvitteellinen, myyttinen aika ja toinen paikka kaukaisessa menneisyydessä ja fiktiota. Vaikka nykylukijat ja pseudotutkijat ovat yrittäneet rinnastaa sankarien ajan ja mainitut tapahtumat ja paikat historialliseen myöhäispronssikauteen Egeanmeren slueelle, sekä Iliaassa että Odysseiassa on hyvin vähän sellaista, mikä olisi itse asiassa ominaista todelliselle pronssikaudelle ja Egeanmeren alueelle. Molemmat eepokset kun ovat fiktiota siinä missä Harry Potterit, Dan Brownit ja muut eivätkä mitään muuta.

Todellisen historiallisen myöhäispronssikauden aikana Kreikkaa hallitsivat keskitetyt valtiot, joissa oli voimakkaita kuninkaita ja erittäin kehittyneitä byrokraattisia laitoksia, joita hoitivat koulutetut, lukutaitoiset kirjurit, jotka pitivät hallinnollisia asiakirjoja savitauluissa. Pronssi oli ylivoimaisesti hallitseva metalli sekä aseissa että työkaluissa, mutta sitä oli vaikea saada. Mykeneläiset valtakunnat olivat tiiviisti kytköksissä muihin myöhäispronssikauden itäisen Välimeren suuriin imperiumeihin, ja näiden valtakuntien merkittävä kilpailija oli heettiläisten valtakunta, joka oli hallitseva voima Vähässä-Aasiassa.

Homeroksen eeposten maailma ei näytä lainkaan tältä. Sen sijaan Ilias ja Odysseia kuvaavat hajautettua maailmaa, jossa pikkumaiset, epävarmat "suuret miehet" hallitsevat pienten, paikallisten valtakuntien tilkkutäkkiä. Runoissa ei koskaan mainita, että näillä valtakunnilla olisi minkäänlaista kirjurihallintoa tai kirjurikoulutusjärjestelmää. Ja vaikka useimmat Iliaan ja Odysseian aseet on valmistettu pronssista, tavalliset työkalut ja muut esineet on poikkeuksetta valmistettu raudasta. Jopa pronssin käyttö aseissa on luultavasti vähemmän aito muisto pronssikaudelta ja enemmän seurausta siitä, että 7. vuosisadalla eaa. pronssia arvostettiin enemmän kuin rautaa ja sitä pidettiin arvostetumpana. Kummassakaan Homeroksen eepoksessa ei myöskään ole minkäänlaista mainintaa tai muistoa heettiläisten valtakunnasta tai heettiläisistä, sillä heettiläiset muut Anatolian kansat eivät yksinkertaisesti niiden kirjoittajalle olleet olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Historiallisen tarkkuuden kritiikki heijastaa aina perustavanlaatuista väärinkäsitystä alkuperäisestä Homeroksen Odysseiasta. Ei ole olemassa "historiallisesti tarkkaa" Odysseiaa, eikä sitä voi koskaan olla, koska alkuperäinen Odysseia itsessään ei sijoitu todelliseen historialliseen aikakauteen, kulttuuriin tai paikkaan; se sijoittuu sankarien aikaan, joka on epämääräinen, kuvitteellinen, myyttinen aika ja toinen paikka kaukaisessa menneisyydessä ja fiktiota. Vaikka nykylukijat ja pseudotutkijat ovat yrittäneet rinnastaa sankarien ajan ja mainitut tapahtumat ja paikat historialliseen myöhäispronssikauteen Egeanmeren slueelle, sekä Iliaassa että Odysseiassa on hyvin vähän sellaista, mikä olisi itse asiassa ominaista todelliselle pronssikaudelle ja Egeanmeren alueelle. Molemmat eepokset kun ovat fiktiota siinä missä Harry Potterit, Dan Brownit ja muut eivätkä mitään muuta.

Todellisen historiallisen myöhäispronssikauden aikana Kreikkaa hallitsivat keskitetyt valtiot, joissa oli voimakkaita kuninkaita ja erittäin kehittyneitä byrokraattisia laitoksia, joita hoitivat koulutetut, lukutaitoiset kirjurit, jotka pitivät hallinnollisia asiakirjoja savitauluissa. Pronssi oli ylivoimaisesti hallitseva metalli sekä aseissa että työkaluissa, mutta sitä oli vaikea saada. Mykeneläiset valtakunnat olivat tiiviisti kytköksissä muihin myöhäispronssikauden itäisen Välimeren suuriin imperiumeihin, ja näiden valtakuntien merkittävä kilpailija oli heettiläisten valtakunta, joka oli hallitseva voima Vähässä-Aasiassa.

Homeroksen eeposten maailma ei näytä lainkaan tältä. Sen sijaan Ilias ja Odysseia kuvaavat hajautettua maailmaa, jossa pikkumaiset, epävarmat "suuret miehet" hallitsevat pienten, paikallisten valtakuntien tilkkutäkkiä. Runoissa ei koskaan mainita, että näillä valtakunnilla olisi minkäänlaista kirjurihallintoa tai kirjurikoulutusjärjestelmää. Ja vaikka useimmat Iliaan ja Odysseian aseet on valmistettu pronssista, tavalliset työkalut ja muut esineet on poikkeuksetta valmistettu raudasta. Jopa pronssin käyttö aseissa on luultavasti vähemmän aito muisto pronssikaudelta ja enemmän seurausta siitä, että 7. vuosisadalla eaa. pronssia arvostettiin enemmän kuin rautaa ja sitä pidettiin arvostetumpana. Kummassakaan Homeroksen eepoksessa ei myöskään ole minkäänlaista mainintaa tai muistoa heettiläisten valtakunnasta tai heettiläisistä, sillä heettiläiset muut Anatolian kansat eivät yksinkertaisesti niiden kirjoittajalle olleet olemassa.

Jatkuu...

Homeroksen runot ovat lisäksi täynnä "vale-arkaismia". Esimerkiksi pronssikaudella jousimiehet ajoivat vaunuilla taisteluun ja ampuivat nuolia vaunuistaan. Siihen mennessä, kun Iliaas ja Odysseia kirjoitettiin 7. vuosisadalla eaa., vaunuja ei kuitenkaan enää käytetty sodankäynnissä, vaan niitä käytettiin vain kilpa-ajoissa. Iliaan runoilijalla on ilmeisesti jonkinlainen epämääräinen aavistus siitä, että jossain vaiheessa menneisyyttä ihmiset olivat käyttäneet vaunuja sodankäynnissä, mutta hän ei ymmärrä, miten vaunuja käytettiin, joten hän kuvailee sankarien käyttävän niitä kuin henkilökohtaisia golfkärryjä tai takseja: he ajavat vaunuillaan päästäkseen taisteluun ja sitten he laskeutuvat taistelemaan jalkaisin. Ja kun sotilas loukkaantuu, niin samat kärryt kurvasivat jostain noutamaan heidät ja viemään heidät takaisin tukikohtaan. Todelliset ihmiset eivät koskaan tehneet mitään näin typerää, vaan pysyivät visusti kärryissään.

Sitten on fantastisia elementtejä, kuten hirviöitä ja jumalia, joiden läsnäolo ja esiintyminen ovat vieläkin räikeämpiä Odysseiassa kuin Iliaassa. Runossa esiintyy esimerkiksi saari, jossa ihmiset syövät Lotus-kukkia, joka saa heidät unohtamaan kaiken ja jäämään saarelle ikuisesti; jättimäinen, yksisilmäinen, ihmissyöjä kyklooppi, joka asuu luolassa; ilkeä, mökissä asuva käkättävä noita, joka muuttaa miehet sioiksi; merenneidon ruumiilla varustettuja seireenejä, joiden laulu houkuttelee merimiehet kuolemaan; monipäinen hirviö, joka sieppaa miehiä laivojen kannelta; meressä oleva reikä joka ensin imaisee laivoja sisäänsä ja sitten sylkäisee ne ulos; jumalia, jotka lähettävät merkkejä ja tekevät jumalallisia väliintuloja; sekä monia muitakin elementtejä, joiden kaikki tietävät olevan fantastisiaa ja kuuluvan satuihin eikä ole todellista.