Tällaistako on ammattiin valmistavan tutkinnon harjoittelu?

Koulutus on ajettu alas digikiimassa. Ei ammattia opi etänä ja yksin.

Vaikuttaa siltä että harjoittelet etätöitä. Voitko jutella jonkun kanssa koulussasi tästä harjoittelusta? 

Jos sillä saa sen harjoittelun kuitattua niin tee pois vaan. Ota samalle ajalle jokin toinen palkallinen etähomma myös, niin ei mene aika täysin hukkaan.

Vaikka olisi etätyön harjoittelu, kyllähän siihen pitää kuulua ohjausta, myös koulun puolelta. Samaan olen törmännyt. Opiskelijat jätetään aivan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sillä saa sen harjoittelun kuitattua niin tee pois vaan. Ota samalle ajalle jokin toinen palkallinen etähomma myös, niin ei mene aika täysin hukkaan.

Ei niitä palkallisia hommia niin vaan oteta. Missä maailmassa elät?

Täh! Teet opiskelu passin tehtävät ja pakolliset työssä suoritettavat tehtävät, ja lopuksi näytön. Ei siinä puolta vuotta mene.

Vierailija kirjoitti:

Täh! Teet opiskelu passin tehtävät ja pakolliset työssä suoritettavat tehtävät, ja lopuksi näytön. Ei siinä puolta vuotta mene.

Harjoittelun kesto on 58 tuntia viikossa viiden kuukauden ajan.

Olin itsekin aivan järkyttynyt nykyisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, kun tein omaa tutkintoani. Pari vuotta hiimailua työpaikoilla ja muutama lähiopetuspäivä opistolla sinä aikana. Sitten naurettava näyttötilaisuus, jossa joku nainen kävi katselemassa työpaikalla, kun tein olevinaan jotain hyödyllistä. Pääasiallinen palaute oli, että olisit voinut vähän rivakammin tehdä ja tekemisen ilo olisi voinut näkyä kasvoilla. Sitten tutkintopaperit kouraan ja tervemenoa. 

Juttelin muutaman muun samaa tutkintoa tekevän kanssa opistolla tästä aikuiskoulutuksesta, ja molemmat sanoivat olevansa hämmentyneitä ja turhautuneita "opiskelun" onttoudesta ja sisällöttömyydestä. Ei mitään rakennetta koko touhussa, vaan tosiaan vaan sitä töissä ajelehtimista ja välillä jokin yhdentekevä kontakti opistoon. Itselläni kävi yhden ainoan kerran ohjaaja työssäoppimispaikassa juttelemassa, vaikka oli sovittu, että olisi säännöllistä edistymisen seuraamista.

Kun sain tutkintopaperit, ihmettelin sitä kurssien määrää, joka niissä on lueteltu. Yhdestäkään en osaa sanoa, että mihin tekemiseen se liittyy tai missä välissä olisin sellaisen muka suorittanut. Papereissa lukee kurssien nimiä ja montako opintopistettä kustakin olen saanut, mutta minulla ei ole halaistua aavistusta, miten tai milloin ne olisin muka suorittanut. Koko tutkinto on minun mielessä vain sellainen läpihuutojuttu, että roikut työelämässä pari vuotta ja sitten opiston kanslisti printtaa sulle paperit.

Vierailija kirjoitti:

Olin itsekin aivan järkyttynyt nykyisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, kun tein omaa tutkintoani. Pari vuotta hiimailua työpaikoilla ja muutama lähiopetuspäivä opistolla sinä aikana. Sitten naurettava näyttötilaisuus, jossa joku nainen kävi katselemassa työpaikalla, kun tein olevinaan jotain hyödyllistä. Pääasiallinen palaute oli, että olisit voinut vähän rivakammin tehdä ja tekemisen ilo olisi voinut näkyä kasvoilla. Sitten tutkintopaperit kouraan ja tervemenoa. 

Juttelin muutaman muun samaa tutkintoa tekevän kanssa opistolla tästä aikuiskoulutuksesta, ja molemmat sanoivat olevansa hämmentyneitä ja turhautuneita "opiskelun" onttoudesta ja sisällöttömyydestä. Ei mitään rakennetta koko touhussa, vaan tosiaan vaan sitä töissä ajelehtimista ja välillä jokin yhdentekevä kontakti opistoon. Itselläni kävi yhden ainoan kerran ohjaaja työssäoppimispaikassa juttelemassa, vaikka oli sovittu, että olisi säännöllistä edistymisen seuraamista.

Kun sain tutkintopaperit, ihmettelin sitä kurssien määrää, joka niissä on lueteltu. Yhdestäkään en osaa sanoa, että mihin tekemiseen se liittyy tai missä välissä olisin sellaisen muka suorittanut. Papereissa lukee kurssien nimiä ja montako opintopistettä kustakin olen saanut, mutta minulla ei ole halaistua aavistusta, miten tai milloin ne olisin muka suorittanut. Koko tutkinto on minun mielessä vain sellainen läpihuutojuttu, että roikut työelämässä pari vuotta ja sitten opiston kanslisti printtaa sulle paperit.

Oliko tämä oppisopimus?

Ja nuoria syyllistetään osaamattomuudesta. Miten voi itsekseen oppia ammattilaiseksi, jos kukaan ei ohjaa, opeta ja anna palautetta? 

Hirveesti pitäis saada tutkintoja ennätysnopeasti vielä, mutta se on pelkkää sanahelinää paperilla. Koulutus ja opetus on Suomessa ajettu alas. Rahat valuu digiin ja pääasia on, että papereissa näyttää siltä, että kovasti on asioita suoritettu, mutta käytännössä ei osatakaan mitään, koska koko systeemi on rikottu. 

Koko koulupolku on samanlaista nykyään. 

Sipilän hallitus ja opetusministeri Sanni rikkoivat hyvin toimineen ammattikoulutuksen. Rahat pois ja opintoja yrityksiin. Tulos on nähtävissä. Ei yrityksillä ole aikaa antaa työntekijöiden ohjata opiskelijoita. Töissä tehdään tulosta yritykselle.

Kuulostaa aivan oikealta työelämältä. Näin voi olla myös tilanteessa jossa muita työntekijöitä on läsnä. Vaati toki nopeaa oppimista, aktiivisuutta ja paineensietokykyä. 

Harjoittelu voi tapahtua etänä. Työpaikan puolesta pitää olla harjoittelulle ohjaaja ja annettujen tehtävien pitää vastata niitä opintosisältöjä joita harkassa on tarkoitus suorittaa. Jos nämä eivät toteudu niin ota opettajaan yhteyttä. Ei kannata ottaa sitä riskiä, että harkkaa ei hyväksytäkään tutkintoon suoritukseksi ja olet tehnyt puoli vuotta ilmaista työtä turhaan. Harkassa pitäisi olla myös aloituspalaveri, jossa käydään läpi mitä teet. Tässäkin pitäisi käydä ilmi jos tehtävät eivät vastaa opintojasi. Jos taas vastaavat mutta et silti osaa niitä, on tilanne mutkikkaampi.

Yhdessä paikassa oli suunnitteluhomma, helppo sinänsä annettu harjoittelijalle. Toiselle alan konkarille tuli kyselyä että mikä tässä on vikana. Konkari näki heti lähes vilkaisemalla, että vika on siinä, että kukaan ei ole perehdyttänyt tai tarkastanut harjoittelijan töitä, tai ollut apuna tekemässä. Ei koulutus kaikkeen riitä.  Toteuttaja teki niinkuin oli suunniteltu. Asiakas reklamoi ja pisti aika isot korvausvaatimukset. Asian käsittely taitaa olla vielä kesken, en tiedä, siitä ehkä tulee vielä lehtijuttu koska kyse on todella isosta summasta. Kuulin tästä keissistä asiakkaan edustajalta. Harjoittelija ei ole vastuussa, vaan ne, joilla on ollut vastuu perehdyttää ja ohjata harjoittelijaa.  

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa aivan oikealta työelämältä. Näin voi olla myös tilanteessa jossa muita työntekijöitä on läsnä. Vaati toki nopeaa oppimista, aktiivisuutta ja paineensietokykyä. 

Ei se oppiminen tapahdu tyhjiössä päätä seinään hakkaamalla. Kyllä jonkun viisaamman ja kokeneemman pitää ohjata ja opettaa. Mihinkäs näitä kouluja ja oppilaitoksia tarvitaan, jos kaikki pitäisi oppia itekseen?

Totahan se on ollu jo vuosia. Oppilaitokset saa rahaa tutkinnoista, ja paperit saa kouraan tekemättä mitään. Tunnollisimmat haluaisi oikeesti oppia, mutta opetusta ei enää saa. Helkutisti jaetaan silpputietoa siellä sun täällä (etsi itse, kokeile, yritä ja erehdy, palautetta saa, jos saa, vasta kun opintosuoritus on valmis) ja jumalattomasti kirjallisia tehtäviä. Mikä opettajien tehtävä ja vastuu on nykyään?

Voiko jutella opettajan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Voiko jutella opettajan kanssa?

Ei ota mihinkään kantaa, vierittää vastuun työnantajalle. Sama toisinpäin. Ahdistaa jo nyt mielettömästi!