Mistä johtuu totaalikyllästyminen omaan asuntoon, lähiseutuun ja melkein kaikkiin ihmisiin ympärillä?
Pitääkö silloin vain vaihtaa maisemaa vai onko tämä vain omien tunteiden pakenemista? Eikös joku tutkimus tehty et eläimetkin alkaa voida jos kyhjöttävät jatkuvasti samassa paikassa ja masentuvat, voiko ihmiset kokea samoin?
Kommentit (26)
No, ollaanhan mekin eläimiä, joten...
Suurin osa tuntuu muuttavan useamman kerran elämän aikana, työn takia tai muuten, niin siinä ei ehdi tylsistyä.
Pakenemiselta vaikuttaisi. Jotkut tekevät sitä läpi elämänsä savuavia raunioita taakseen jättäen. Ja paha olo senkuin jatkuu heissä.
Mulla aivan sama juttu ollut jo pitkään.Irtisanouduin ja muutan kokonaan toiselle paikkakunnalle.Ihanaa!
Mulla toi tuli koronan aikana. Katselin koko ajan asuntoja ja olin vähällä muuttaa. Onneksi järkiinnyin, ja nyt ihmettelen silloisia ajatuksiani.
Silloin pitää lähteä kun tuolta tuntuu. Joskus riittää matka muualle, joskus pitää vaihtaa maisemaa kokonaan. En usko että ihmistä on tarkoitettu asumaan samoilla nurkilla aina. Esi-isätkin vaihtoi maisemaa "suhdanteiden" mukaan.
Sellainen vanha sanonta, ettet pääse karkuun omia ajatuksia , ei pidä paikkaansa. Paljon muuttaneena tiedän että ajatukset on erittäin paikkasidonnaisia.
Vierailija kirjoitti:
Silloin pitää lähteä kun tuolta tuntuu. Joskus riittää matka muualle, joskus pitää vaihtaa maisemaa kokonaan. En usko että ihmistä on tarkoitettu asumaan samoilla nurkilla aina. Esi-isätkin vaihtoi maisemaa "suhdanteiden" mukaan.
Sellainen vanha sanonta, ettet pääse karkuun omia ajatuksia , ei pidä paikkaansa. Paljon muuttaneena tiedän että ajatukset on erittäin paikkasidonnaisia.
Samaa mieltä
Voi myös olla henkisesti raskasta kotiutua uuteen paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Silloin pitää lähteä kun tuolta tuntuu. Joskus riittää matka muualle, joskus pitää vaihtaa maisemaa kokonaan. En usko että ihmistä on tarkoitettu asumaan samoilla nurkilla aina. Esi-isätkin vaihtoi maisemaa "suhdanteiden" mukaan.
Sellainen vanha sanonta, ettet pääse karkuun omia ajatuksia , ei pidä paikkaansa. Paljon muuttaneena tiedän että ajatukset on erittäin paikkasidonnaisia.
Epävakaa on epävakaa vaikka sitä yrittäisikin paeta jollain tavoin.
Jotkut tarvitsevat uutta tutkittavaa, toiset saavat pysyvyydestä mitä kaipaavat. Suurin osa taitaa kuulua sellaisiin, jotka kaipaavat yhden jutun jotain uutta ja muutoin pysyvyyttä. Kaikki ihan normaalia toimintaa ihmisiltä ilman mitään tarvetta paeta jotain.
Vierailija kirjoitti:
Pakenemiselta vaikuttaisi. Jotkut tekevät sitä läpi elämänsä savuavia raunioita taakseen jättäen. Ja paha olo senkuin jatkuu heissä.
Ei jatku. Paha olo johtuu useimmiten toisista ihmisistä. Kun jätät ne ihmiset niin paha olo katoaa. Ihmiset vaan roikkuu huonoissa ihmissuhteissa eikä päästä irti vaikka muuttaa kuinka kauas. Irtiotto on tehtävä kunnolla.
Sinun väitteesi ei perustu kokemukseen vaan pskamaiseen luonteeseesi jossa tiedät muidenkin pahat olot ja näet itsesi heitä parempana. Olet kuitenkin väärässä.
Musta on tosi hauskaa katsoa asuntoja. Mutta en halua muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin pitää lähteä kun tuolta tuntuu. Joskus riittää matka muualle, joskus pitää vaihtaa maisemaa kokonaan. En usko että ihmistä on tarkoitettu asumaan samoilla nurkilla aina. Esi-isätkin vaihtoi maisemaa "suhdanteiden" mukaan.
Sellainen vanha sanonta, ettet pääse karkuun omia ajatuksia , ei pidä paikkaansa. Paljon muuttaneena tiedän että ajatukset on erittäin paikkasidonnaisia.
Epävakaa on epävakaa vaikka sitä yrittäisikin paeta jollain tavoin.
Epävakaa voi parantua kun ei kuuntele teitä kaiken tietäviä täydellisyyksiä. Tuollainen asenne on myrkkyä toisille. Lähelläsi ei voi olla onnellinen kukaan. Tuo asenteesi on todella ikävä ja toista alentava.
Vierailija kirjoitti:
Silloin pitää lähteä kun tuolta tuntuu. Joskus riittää matka muualle, joskus pitää vaihtaa maisemaa kokonaan. En usko että ihmistä on tarkoitettu asumaan samoilla nurkilla aina. Esi-isätkin vaihtoi maisemaa "suhdanteiden" mukaan.
Sellainen vanha sanonta, ettet pääse karkuun omia ajatuksia , ei pidä paikkaansa. Paljon muuttaneena tiedän että ajatukset on erittäin paikkasidonnaisia.
Olen muuttanut joskus tuossa tilanteessa. Olen myös muuttanut useita kertoja työn perässä. Minulle oli tarpeellista. Jos tekee huonon ratkaisun, voi palata.
Oudoimpia itselle ovat huonovointiset, jotka valittavat tilannettaan vuosia, tekemättä tilanteelleen yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakenemiselta vaikuttaisi. Jotkut tekevät sitä läpi elämänsä savuavia raunioita taakseen jättäen. Ja paha olo senkuin jatkuu heissä.
Ei jatku. Paha olo johtuu useimmiten toisista ihmisistä. Kun jätät ne ihmiset niin paha olo katoaa. Ihmiset vaan roikkuu huonoissa ihmissuhteissa eikä päästä irti vaikka muuttaa kuinka kauas. Irtiotto on tehtävä kunnolla.
Sinun väitteesi ei perustu kokemukseen vaan pskamaiseen luonteeseesi jossa tiedät muidenkin pahat olot ja näet itsesi heitä parempana. Olet kuitenkin väärässä.
Kyllä se paha olo katoaa. Mutta ei pysyvästi.
Varsinkin jos oikein kaivetaan mistä se oikein kumpuaa.
Pakeneminen on joskus vain pakoa itseltään. Hauras minäkuva jos ihmisellä niin tuota tekee. Toistuvasti.
Mulla oli toi fiilis talvella. Meni onneks ohi. Otin etäisyyttä ihmisiin ja oon päässy taas välillä uusiin maisemiin niin helpotti.