Onko kukaan muu miettinyt että esikoulun tärkein tehtävä näyttää olevan kasvattaa lapsista kuuliaisia eikä ajattelevia?
Olen viime aikoina seurannut leikkikentän laidalta niin sanottua Kapteeni käskee leikkiä ja rehellisesti sanottuna se on ollut aika pysäyttävää. Koko leikin idea näyttää olevan totella käskyjä kyselemättä. Jos et tottele, olet ulkona. Sama logiikka tuntuu jatkuvan monessa muussakin asiassa: istu hiljaa, odota vuoroasi, tee kuten sanotaan, älä kyseenalaista. Sitten ihmetellään myöhemmin, miksi aikuiset eivät uskalla sanoa pomolle vastaan, kyseenalaistaa viranomaisia tai muodostaa omia mielipiteitään.
Minä en halua kasvattaa lastani ihmiseksi, joka pitää tottelevaisuutta hyveenä. Haluan kasvattaa ihmisen, joka uskaltaa kysyä "miksi", haastaa epäoikeudenmukaiset säännöt ja ajatella itse.
Ehkä ongelma ei olekaan siinä, että nykyajan lapset ovat liian villejä. Ehkä ongelma on siinä, että järjestelmä yrittää tehdä heistä liian kilttejä. Millaisia kokemuksia muilla?
Kommentit (4)
Hyvää valmennusta yhteiskuntaan. Sellaistahan se on sitten aikuisena, että saat neuvotella elämästäsi työpaikan kanssa. Tai työkkärin, jos et ole töissä.
Joo, kuuliaisuus ja ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen onkin räjähdysmäisesti lisääntyvä uhka yhteiskunnassamme.
Aika päinvastaisia kokemuksia kuin sinulla. Ei todellakaan ole kielletty kysymästä.
Oliko siis joku esikouluohjaajistosta se kapteeni?