Kokoomusministeri : Ilmainen koulutus lakkaa vuonna 2040!
Ministeri Mari-Leena Talvitie lupaa maksuttoman väylän ensimmäiseen tutkintoon säilyvän vuoteen 2040.
Hallituksen valmistelema lakiesitys mahdollistaisi ensimmäisen tutkinnon suorittamisen maksullisena, avoimena korkeakouluopetuksena.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012172424.html
Eli kun tutkinnon voi jatkossa ostaa, pitää kaikkien tutkintojen olla maksullisia. Loogista. Niin ihanan kokoomuslaista.
Kommentit (80)
Jos nuoreksi on ollut lukiossa laiska ja tyhmä, niin ei tule älliä to todistukseen, eikä pääse Suomessa lukemaan yliopistoon.
Silloin ainoa keino on hakea ulkomaille ja maksaa lukukausimaksuja sinne.
Tosin suurin osa ulkomaille lähteistä nuorista, ei valmistu koskaan sieltä. Kun ei ole ahkeruutta eikä älyä valmistua yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokkareiden ensisijainen tavoite on tuhota hyvinvointivaltio. Onko niilläkin ykkösproriteetti, että osakkeenomistajille pitää saada aina vaan enemmän osinkoa, muista viis. Siksi pitää estää suomalaisten kouluttautuminen, jotta saadaan tulevaisuudessa työntekijät pilkkahintaan ja huonoilla työehdoilla.
Eihän tämä uudistus poista kenenkään mahdollisuutta kouluttautua. Nyt tällä hetkelläkään ei läheskään kaikki voi kouluttautua, koska valtiolla ei ole pitkään aikaan ollut varaa järjestää tarpeeksi opiskelupaikkoja. Tämä uudistus vain tuo rinnalle lisäksi mahdollisuuden suorittaa opintoja, jos ei ole saanut maksutonta opiekelupaikkaa. Eli entistä useampi pystyy nyt hankkimaan koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ei voi. Joitain perusopintoja löytyy, kun joskus vilkaisin. Hinnat yli 3000 €. Tähän kokoomus siis haluaa muutoksen; avoimessa voisi suorittaa koko tutkinnon. Tuskin sentään insinööriksi tai lääkäriksi asti. Tosin eihän ne tiedä itsekään.
Löytyy usein myös aineopintoja ja syventäviäkin opintoja. Hinnoissa on eroja, on maksuttomiakin, yleensä kuitenkin 15 - 45 €/op välillä, mutta usein saa alennusta, jos ilmoittautuu kerralla opintokokonaisuuteen. Laajempi opintokokonaisuus (esim. 25 op perusopinnot) maksaa esim. Turun Yliopistossa yleensä 300–500 €. Yliopistojen välilläkin on eroja:
Aalto-yliopisto käyttää kolmea maksuluokkaa: maksuton, 20 €/op ja 45 €/op.
Helsingin yliopisto hinnoittelee kurssit välille 15-45 €/op riippuen opintojen vaativuudesta.
Tampereen yliopisto veloittaa perusopinnoista 20 €/op ja syventävistä 30 €/op.
Savikurssi maksaa kansanopistossa 180 euroa ja kiinteytysjumppa maksaa 54 ei tunti ja mindfullness terapia ryhmätunti 38 e.
Mitä eroa näet näissä?
RKP varmistaa että ruotsinkieliset saavat edelleen koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ei voi. Joitain perusopintoja löytyy, kun joskus vilkaisin. Hinnat yli 3000 €. Tähän kokoomus siis haluaa muutoksen; avoimessa voisi suorittaa koko tutkinnon. Tuskin sentään insinööriksi tai lääkäriksi asti. Tosin eihän ne tiedä itsekään.
Löytyy usein myös aineopintoja ja syventäviäkin opintoja. Hinnoissa on eroja, on maksuttomiakin, yleensä kuitenkin 15 - 45 €/op välillä, mutta usein saa alennusta, jos ilmoittautuu kerralla opintokokonaisuuteen. Laajempi opintokokonaisuus (esim. 25 op perusopinnot) maksaa esim. Turun Yliopistossa yleensä 300–500 €. Yliopistojen välilläkin on eroja:
Aalto-yliopisto käyttää kolmea maksuluokkaa: maksuton, 20 €/op ja 45 €/op.
Helsingin yliopisto hinnoittelee kurssit välille 15-45 €/op riippuen opintojen vaativuudesta.
Tampereen yliopisto veloittaa perusopinnoista 20 €/op ja syventävistä 30 €/op.
Mihin maksu luokkaan kuuluu intialainen köyhä opiskelija? Entä afrikkalainen, alhaisen elintason valtion opiskelija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokkareiden ensisijainen tavoite on tuhota hyvinvointivaltio. Onko niilläkin ykkösproriteetti, että osakkeenomistajille pitää saada aina vaan enemmän osinkoa, muista viis. Siksi pitää estää suomalaisten kouluttautuminen, jotta saadaan tulevaisuudessa työntekijät pilkkahintaan ja huonoilla työehdoilla.
Eihän tämä uudistus poista kenenkään mahdollisuutta kouluttautua. Nyt tällä hetkelläkään ei läheskään kaikki voi kouluttautua, koska valtiolla ei ole pitkään aikaan ollut varaa järjestää tarpeeksi opiskelupaikkoja. Tämä uudistus vain tuo rinnalle lisäksi mahdollisuuden suorittaa opintoja, jos ei ole saanut maksutonta opiekelupaikkaa. Eli entistä useampi pystyy nyt hankkimaan koulutuksen.
Miten niille kaikille halukkaille löytyy opintopaikka? Opiskelupaikkojahan hallitus ei aio lisätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lukukausimaksut tulevat jo ennen vuotta 2040.
Tässä ei ole kyse lukukausimaksuista vaan siitä, että avoimen yliopiaton opinnot annetaan nuorille ilmaiseksi lähivuosien ajan.
Tässä nimenomaan on kyse maksullisista opinnoista.
"hallitus valmistelee lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimena, maksullisena korkeakouluopetuksena"
Tuo nuorille suunnattu opintomahdollisuus ei koske kokonaisia tutkintoja. Eivätkö ihmiset enää ymmärrä lukemaansa?
Avoin maksullinen korkeakouluopetus kannattaa jatkossa tehdä maksuluokka perusteiseksi, niin että on mahdollista tulla Intiasta ja Afrikasta ja lähi idän maista suorittamaan tänne tutkintoa ja palata tutkinto paperit kädessä kotimaahan.
Paras tapa ehkäistä syrjäytymistä ja tehdä kehitysapua on antaa koulutusmahdollisuus kaikille, myös kehitysmaiden ihmisille!
Esimerkiksi Suomen lukioihin voitaisiin tuoda kolmansista maista opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ei voi. Joitain perusopintoja löytyy, kun joskus vilkaisin. Hinnat yli 3000 €. Tähän kokoomus siis haluaa muutoksen; avoimessa voisi suorittaa koko tutkinnon. Tuskin sentään insinööriksi tai lääkäriksi asti. Tosin eihän ne tiedä itsekään.
Löytyy usein myös aineopintoja ja syventäviäkin opintoja. Hinnoissa on eroja, on maksuttomiakin, yleensä kuitenkin 15 - 45 €/op välillä, mutta usein saa alennusta, jos ilmoittautuu kerralla opintokokonaisuuteen. Laajempi opintokokonaisuus (esim. 25 op perusopinnot) maksaa esim. Turun Yliopistossa yleensä 300–500 €. Yliopistojen välilläkin on eroja:
Aalto-yliopisto käyttää kolmea maksuluokkaa: maksuton, 20 €/op ja 45 €/op.
Helsingin yliopisto hinnoittelee kurssit välille 15-45 €/op riippuen opintojen vaativuudesta.
Tampereen yliopisto veloittaa perusopinnoista 20 €/op ja syventävistä 30 €/op.
Hallitus nosti nämä maksut moninkertaisiksi verrattuna aiempaan. Se oli alkusoitto tälle koulutusten maksullisuudesta.
Seuraavat askeleet poistaa maksuttoman koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Jos nuoreksi on ollut lukiossa laiska ja tyhmä, niin ei tule älliä to todistukseen, eikä pääse Suomessa lukemaan yliopistoon.
Silloin ainoa keino on hakea ulkomaille ja maksaa lukukausimaksuja sinne.
Tosin suurin osa ulkomaille lähteistä nuorista, ei valmistu koskaan sieltä. Kun ei ole ahkeruutta eikä älyä valmistua yliopistosta.
Tuo ei pidä paikkaansa. Jos korkeakouluihin haettaisiin vain lukiotodistuksella, niin ei tarvittaisi pääsykokeita. Eikä niitä älliä tule kaikille, siis kymppejä vastaavia arvosanoja, eikä edes ysiä vastaavaa E:tä tule aina kaikille. Työelämä tarvitsee eniten niitä hyviä suorittajia, niitä seiskoja ja kaseja, eli ylioppilasarvosanoina M ja C, ja niitä suurimmalla osalla onkin. Eihän tilanne nyt mitenkään voi olla niin, että suurinta osaa nuorista ei muka tarvita.
Ulkomaille opiskelemaan lähteneistä suurin osa todellakin valmistuu, koska opinnot ovat maksullisia ja ne rahoitetaan usein lainalla, joka on pakko maksaa pois. Raha on hyvä motivaattori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ei voi. Joitain perusopintoja löytyy, kun joskus vilkaisin. Hinnat yli 3000 €. Tähän kokoomus siis haluaa muutoksen; avoimessa voisi suorittaa koko tutkinnon. Tuskin sentään insinööriksi tai lääkäriksi asti. Tosin eihän ne tiedä itsekään.
Löytyy usein myös aineopintoja ja syventäviäkin opintoja. Hinnoissa on eroja, on maksuttomiakin, yleensä kuitenkin 15 - 45 €/op välillä, mutta usein saa alennusta, jos ilmoittautuu kerralla opintokokonaisuuteen. Laajempi opintokokonaisuus (esim. 25 op perusopinnot) maksaa esim. Turun Yliopistossa yleensä 300–500 €. Yliopistojen välilläkin on eroja:
Aalto-yliopisto käyttää kolmea maksuluokkaa: maksuton, 20 €/op ja 45 €/op.
Helsingin yliopisto hinnoittelee kurssit välille 15-45 €/op riippuen opintojen vaativuudesta.
Tampereen yliopisto veloittaa perusopinnoista 20 €/op ja syventävistä 30 €/op.
Hallitus nosti nämä maksut moninkertaisiksi verrattuna aiempaan. Se oli alkusoitto tälle koulutusten maksullisuudesta.
Seuraavat askeleet poistaa maksuttoman koulutuksen.
Eihän hallitus määrää avoimen yliopiston maksuja. Kyllä yliopistot itse hinnoittelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokkareiden ensisijainen tavoite on tuhota hyvinvointivaltio. Onko niilläkin ykkösproriteetti, että osakkeenomistajille pitää saada aina vaan enemmän osinkoa, muista viis. Siksi pitää estää suomalaisten kouluttautuminen, jotta saadaan tulevaisuudessa työntekijät pilkkahintaan ja huonoilla työehdoilla.
Eihän tämä uudistus poista kenenkään mahdollisuutta kouluttautua. Nyt tällä hetkelläkään ei läheskään kaikki voi kouluttautua, koska valtiolla ei ole pitkään aikaan ollut varaa järjestää tarpeeksi opiskelupaikkoja. Tämä uudistus vain tuo rinnalle lisäksi mahdollisuuden suorittaa opintoja, jos ei ole saanut maksutonta opiekelupaikkaa. Eli entistä useampi pystyy nyt hankkimaan koulutuksen.
Miten niille kaikille halukkaille löytyy opintopaikka? Opiskelupaikkojahan hallitus ei aio lisätä.
Yliopistot ihan itse päättävät, miten paikat jakautuvat. Hallitus ei sitä päätä, eikä ole koskaan päättänyt. Jos rahoitus riippuu opiskelijoista, niin kannattaa varmaan järjestää opiskelupaikkoja.
Kokoomuslaisten lapset ovat niin laiskoja ja avuttomia. Että koulupaikka pitää ostaa. Yliopistoväki tuskin arvostaa tätä ensi vaaleissa. Kun töissä sattumoisin oli työntekijöiden lapsia työparina. Osoittautui se parempitulosen perheen lapsi täysin avuttomaksi, aloitekyvyttömäksi, heikko oppimaan ja kaikki tulee vanhemmilta. Hänen duuninsa olisi suonut sille. Joka oikeasti tarvitsee sen rahan ja on valmis tekemään työn niin hyvin, et ensi vuonna uudestaan. 4 vuotta nuorempi duunarin lapsi. Oli kypsempi, aloitekykyisempi, halusi tehdä. Ja tiesi mitä haluaa tehdä isona.
Lääkäriperheen lapset saattavat kaikki olla duunareita. Ei kaikki halua korkeakouluun. Se on oman elämän valinta. Ei rikkaan isin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nuoreksi on ollut lukiossa laiska ja tyhmä, niin ei tule älliä to todistukseen, eikä pääse Suomessa lukemaan yliopistoon.
Silloin ainoa keino on hakea ulkomaille ja maksaa lukukausimaksuja sinne.
Tosin suurin osa ulkomaille lähteistä nuorista, ei valmistu koskaan sieltä. Kun ei ole ahkeruutta eikä älyä valmistua yliopistosta.
Tuo ei pidä paikkaansa. Jos korkeakouluihin haettaisiin vain lukiotodistuksella, niin ei tarvittaisi pääsykokeita. Eikä niitä älliä tule kaikille, siis kymppejä vastaavia arvosanoja, eikä edes ysiä vastaavaa E:tä tule aina kaikille. Työelämä tarvitsee eniten niitä hyviä suorittajia, niitä seiskoja ja kaseja, eli ylioppilasarvosanoina M ja C, ja niitä suurimmalla osalla onkin. Eihän tilanne nyt mitenkään voi olla niin, että suurinta osaa nuorista ei muka tarvita.
Ulkomaille opiskelemaan lähteneistä suurin osa todellakin valmistuu, koska opinnot ovat maksullisia ja ne rahoitetaan usein lainalla, joka on pakko maksaa pois. Raha on hyvä motivaattori.
M ja C ei ole yliopisto ainesta.
Ja suurin osa ulkomaille lähteistä ei todellakaan valmistu sieltä.
Moni jättää kesken opintonsa, koska M ja C papereilla ei ole edellytyksiä suorittaa opintoja loppuun. Katso se kostautuu, kun pitkää matikkaa ei viitsinyt takoa lukiossa kunnolla päähän....
Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää.
Vanha suomalainen sananlasku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nuoreksi on ollut lukiossa laiska ja tyhmä, niin ei tule älliä to todistukseen, eikä pääse Suomessa lukemaan yliopistoon.
Silloin ainoa keino on hakea ulkomaille ja maksaa lukukausimaksuja sinne.
Tosin suurin osa ulkomaille lähteistä nuorista, ei valmistu koskaan sieltä. Kun ei ole ahkeruutta eikä älyä valmistua yliopistosta.
Tuo ei pidä paikkaansa. Jos korkeakouluihin haettaisiin vain lukiotodistuksella, niin ei tarvittaisi pääsykokeita. Eikä niitä älliä tule kaikille, siis kymppejä vastaavia arvosanoja, eikä edes ysiä vastaavaa E:tä tule aina kaikille. Työelämä tarvitsee eniten niitä hyviä suorittajia, niitä seiskoja ja kaseja, eli ylioppilasarvosanoina M ja C, ja niitä suurimmalla osalla onkin. Eihän tilanne nyt mitenkään voi olla niin, että suurinta osaa nuorista ei muka tarvita.
Ulkomaille opiskelemaan lähteneistä suurin osa todellakin valmistuu, koska opinnot ovat maksullisia ja ne rahoitetaan usein lainalla, joka on pakko maksaa pois. Raha on hyvä motivaattori.
M ja C ei ole yliopisto ainesta.
Ja suurin osa ulkomaille lähteistä ei todellakaan valmistu sieltä.
Moni jättää kesken opintonsa, koska M ja C papereilla ei ole edellytyksiä suorittaa opintoja loppuun. Katso se kostautuu, kun pitkää matikkaa ei viitsinyt takoa lukiossa kunnolla päähän....
Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää.
Vanha suomalainen sananlasku.
Yliopisto____ainesta et taida olla sinäkään ku et osaa yhdyssanoja ees.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kokkareiden ensisijainen tavoite on tuhota hyvinvointivaltio. Onko niilläkin ykkösproriteetti, että osakkeenomistajille pitää saada aina vaan enemmän osinkoa, muista viis. Siksi pitää estää suomalaisten kouluttautuminen, jotta saadaan tulevaisuudessa työntekijät pilkkahintaan ja huonoilla työehdoilla.
Tää nykymallihan estää suomalaisten kouluttautumista ku kaikki ei pääse yliopistoon jotka haluaa.
Täällä tuntuu joillaki olevan jonkunlaista mustasukkasuutta ja kateutta et kaikki jotka haluaa yliopistokoulutuksen sais sen.
Äänestäkää niin, että maksut koulutus säilyy.
2040 on niin kaukana, etten lähtisi ennustelemaan. Ehkä tekoäly mahdollistaa liki ilmaisen koulutuksen aivan mihin aiheeseen haluaa.
Hyi saatana tätä kokoimuslaista amerikkalaistamista. Saas nähdä, että milloin meistä tulee oikeasti osa Yhdysvaltoja
Löytyy usein myös aineopintoja ja syventäviäkin opintoja. Hinnoissa on eroja, on maksuttomiakin, yleensä kuitenkin 15 - 45 €/op välillä, mutta usein saa alennusta, jos ilmoittautuu kerralla opintokokonaisuuteen. Laajempi opintokokonaisuus (esim. 25 op perusopinnot) maksaa esim. Turun Yliopistossa yleensä 300–500 €. Yliopistojen välilläkin on eroja:
Aalto-yliopisto käyttää kolmea maksuluokkaa: maksuton, 20 €/op ja 45 €/op.
Helsingin yliopisto hinnoittelee kurssit välille 15-45 €/op riippuen opintojen vaativuudesta.
Tampereen yliopisto veloittaa perusopinnoista 20 €/op ja syventävistä 30 €/op.