Lue keskustelun säännöt.
Kokoomusministeri : Ilmainen koulutus lakkaa vuonna 2040!
02.08.2026 |
Ministeri Mari-Leena Talvitie lupaa maksuttoman väylän ensimmäiseen tutkintoon säilyvän vuoteen 2040.
Hallituksen valmistelema lakiesitys mahdollistaisi ensimmäisen tutkinnon suorittamisen maksullisena, avoimena korkeakouluopetuksena.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012172424.html
Eli kun tutkinnon voi jatkossa ostaa, pitää kaikkien tutkintojen olla maksullisia. Loogista. Niin ihanan kokoomuslaista.
Kommentit (79)
Miksi kokkareiden ensisijainen tavoite on tuhota hyvinvointivaltio. Onko niilläkin ykkösproriteetti, että osakkeenomistajille pitää saada aina vaan enemmän osinkoa, muista viis. Siksi pitää estää suomalaisten kouluttautuminen, jotta saadaan tulevaisuudessa työntekijät pilkkahintaan ja huonoilla työehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos maksullisiin opintoihin on samat standardit kuin maksuttomiinkin. Eli avoimeen yliopistoon pakolliset pääsykokeet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lukukausimaksut tulevat jo ennen vuotta 2040.
Tässä ei ole kyse lukukausimaksuista vaan siitä, että avoimen yliopiaton opinnot annetaan nuorille ilmaiseksi lähivuosien ajan.
Tässä nimenomaan on kyse maksullisista opinnoista.
"hallitus valmistelee lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimena, maksullisena korkeakouluopetuksena"
Tuo nuorille suunnattu opintomahdollisuus ei koske kokonaisia tutkintoja. Eivätkö ihmiset enää ymmärrä lukemaansa?
Ymmärtää, enemmän kuin luuletkaan. Avoimessa suoritetaan aivan samoja kursseja ja opintokokonaisuuksia kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessakin. Moni suorittaa valitsemastaan "pääaineesta" perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, ja sitten valitsee sopivan "sivuaineen", josta suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Noihin menee yleensä pari-kolme vuotta, ja siinä vaiheessa opintopisteitä on jo koossa niin paljon, että voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kiintiössä. Nuorten opintosetelissä on kyse siitä, että nämä opinnot voi maksaa opintosetelillä.
Tähän asti avoimessa ei voi suorittaa tutkintoa, joten tuo tutkinto-opiskelijaksi haku on välttämätöntä, jos haluaa tutkinnon, mutta jos "kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimena, maksullisena korkeakouluopetuksena" tulee mahdolliseksi, niin koko tutkinnon voi suorittaa loppuun avoimen puolella, eikä tarvitse välissä hakea tutkinto-opiskelijaksi.
Opintoseteli
Opintoseteli on 30 opintopisteen arvoinen maksuväline avoimiin korkeakouluopintoihin. Ensimmäiset setelit tulevat käyttöön elokuussa 2026. Tutustu suunniteltuun opintoseteliin alla!
30 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden opintoja. Onhan se aika iso tuki, jolla haussa ilman paikkaa jäänyt pystyy jo välivuonnakin tekemään opintoja. Peräti 77 % korkeakoulun aloittavista on pitänyt vähintään yhden välivuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi varmaan löytää jokin pohjoismainen malli. Kun kaikissa muissakin maissa opinnot on maksullisia. Tai jotain. Eihän Norjassa oikeastaan ole peruskouluakaan, kun kokoomus asiaa hieman tutkii.
Missään pohjoismaassa ei opiskelu ole maksullista.
Suomessa on. Vai eikö muualla ole opintomaksuja tai muita pakollisia menoja opiskelijoilla?
Suomessa on kohta maksullinen koulutus. Koska kokoomus näin haluaa.
Missään muussa EU maassa ei ole. Me haluamme olla ainoita, jossa ei edes leikitä hyvinvointivaltiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos maksullisiin opintoihin on samat standardit kuin maksuttomiinkin. Eli avoimeen yliopistoon pakolliset pääsykokeet?
Miksi ihmeessä? Ei olla järjestämässä pääsykokeita avoimeen. Pääsykoe ei ole tae laadusta. Eikä niitä kaikissa muissakaan maissa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lukukausimaksut tulevat jo ennen vuotta 2040.
Tässä ei ole kyse lukukausimaksuista vaan siitä, että avoimen yliopiaton opinnot annetaan nuorille ilmaiseksi lähivuosien ajan.
Tässä nimenomaan on kyse maksullisista opinnoista.
"hallitus valmistelee lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimena, maksullisena korkeakouluopetuksena"
Tuo nuorille suunnattu opintomahdollisuus ei koske kokonaisia tutkintoja. Eivätkö ihmiset enää ymmärrä lukemaansa?
Ymmärtää, enemmän kuin luuletkaan. Avoimessa suoritetaan aivan samoja kursseja ja opintokokonaisuuksia kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessakin. Moni suorittaa valitsemastaan "pääaineesta" perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, ja sitten valitsee sopivan "sivuaineen", josta suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Noihin menee yleensä pari-kolme vuotta, ja siinä vaiheessa opintopisteitä on jo koossa niin paljon, että voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kiintiössä. Nuorten opintosetelissä on kyse siitä, että nämä opinnot voi maksaa opintosetelillä.
Tähän asti avoimessa ei voi suorittaa tutkintoa, joten tuo tutkinto-opiskelijaksi haku on välttämätöntä, jos haluaa tutkinnon, mutta jos "kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimena, maksullisena korkeakouluopetuksena" tulee mahdolliseksi, niin koko tutkinnon voi suorittaa loppuun avoimen puolella, eikä tarvitse välissä hakea tutkinto-opiskelijaksi.
Opintoseteli
Opintoseteli on 30 opintopisteen arvoinen maksuväline avoimiin korkeakouluopintoihin. Ensimmäiset setelit tulevat käyttöön elokuussa 2026. Tutustu suunniteltuun opintoseteliin alla!
30 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden opintoja. Onhan se aika iso tuki, jolla haussa ilman paikkaa jäänyt pystyy jo välivuonnakin tekemään opintoja. Peräti 77 % korkeakoulun aloittavista on pitänyt vähintään yhden välivuoden.
Et tainnut ymmärtää lukemaasi.
Suomessa ei välttämättä tarvittaisi koulutusta lainkaan, koska työpaikat kuitenkin menee ilman osaamista sukulaisille, ja muille kun sukulaisille koulutus on turhaa, kun eivät saa ei-sukulaisina kuitenkaan töitä, vaikka mitä olisivat opiskelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos kaikki halukkaat huolitaan koulutukseen, niin mihin taso asettuu? Siihen yleensä on hyvä syy, miksi ei ole tullut valituksi.
Toisekseen: miksi kokoomus kuvittelee, että kaikille niille 60% opiskelupaikkaa väille jäävästä järjestyy opintopaikka vaikka sitten rahalla? Tuohan tarkoittaisi opiskelijamäärien räjähtämistä- ei yksikään yliopisto siihen pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos maksullisiin opintoihin on samat standardit kuin maksuttomiinkin. Eli avoimeen yliopistoon pakolliset pääsykokeet?
Miksi ihmeessä? Ei olla järjestämässä pääsykokeita avoimeen. Pääsykoe ei ole tae laadusta. Eikä niitä kaikissa muissakaan maissa ole.
Kriteerinä on raha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi varmaan löytää jokin pohjoismainen malli. Kun kaikissa muissakin maissa opinnot on maksullisia. Tai jotain. Eihän Norjassa oikeastaan ole peruskouluakaan, kun kokoomus asiaa hieman tutkii.
Missään pohjoismaassa ei opiskelu ole maksullista.
Suomessa on. Vai eikö muualla ole opintomaksuja tai muita pakollisia menoja opiskelijoilla?
Suomessa on kohta maksullinen koulutus. Koska kokoomus näin haluaa.
Missään muussa EU maassa ei ole. Me haluamme olla ainoita, jossa ei edes leikitä hyvinvointivaltiota.
Älä höpötä kun et tiedä. On, ainakin Alankomaissa, Irlannissa, Virossa, Liettuassa, Latviassa, Unkarissa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Bulgariassa maksullinen yliopistokoulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos kaikki halukkaat huolitaan koulutukseen, niin mihin taso asettuu? Siihen yleensä on hyvä syy, miksi ei ole tullut valituksi.
Toisekseen: miksi kokoomus kuvittelee, että kaikille niille 60% opiskelupaikkaa väille jäävästä järjestyy opintopaikka vaikka sitten rahalla? Tuohan tarkoittaisi opiskelijamäärien räjähtämistä- ei yksikään yliopisto siihen pysty.
Rahaa on vain harvalla.
100 plus elätys opiskelun ajan seuloo hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos maksullisiin opintoihin on samat standardit kuin maksuttomiinkin. Eli avoimeen yliopistoon pakolliset pääsykokeet?
Miksi ihmeessä? Ei olla järjestämässä pääsykokeita avoimeen. Pääsykoe ei ole tae laadusta. Eikä niitä kaikissa muissakaan maissa ole.
Kriteerinä on raha.
Niinhän se on tälläkin hetkellä. Rahan puutteen vuoksi opiskelupaikkoja on niin varaa järjestää niin vähän, että niitä ei riitä kaikille. Millainen idiootti pitää olla, jos luulee, että 70 % hakijoista on huonoja, tai että puolet ylioppilaista on niin kelvottomia, ettei ansaitse koskaan saada korkeakoulupaikkaa? Eikä moni edes pääse sellaiselle alalle, mikä kiinnostaisi ja työllistäisi, koska ei ole paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos maksullisiin opintoihin on samat standardit kuin maksuttomiinkin. Eli avoimeen yliopistoon pakolliset pääsykokeet?
Miksi ihmeessä? Ei olla järjestämässä pääsykokeita avoimeen. Pääsykoe ei ole tae laadusta. Eikä niitä kaikissa muissakaan maissa ole.
Kriteerinä on raha.
Varakkaimmat lähtee ulkomaille. Köyhien lapset jää Suomeen viettämään välivuotta työmarkkinatuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ministeri Talvitie on koulutukseltaan DI. Koulutusaikanaan keitteli kossua Koskenkorvan tehtailla kesätöissä: päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä hän ei ole tehnyt.
https://www.eduskunta.fi/kansanedustajat-ja-toimielimet/kansanedustajat…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos kaikki halukkaat huolitaan koulutukseen, niin mihin taso asettuu? Siihen yleensä on hyvä syy, miksi ei ole tullut valituksi.
Toisekseen: miksi kokoomus kuvittelee, että kaikille niille 60% opiskelupaikkaa väille jäävästä järjestyy opintopaikka vaikka sitten rahalla? Tuohan tarkoittaisi opiskelijamäärien räjähtämistä- ei yksikään yliopisto siihen pysty.
Mietipäs, että miksi Suomessa pitäisi olla vaikeampi päästä opiskelemaan kuin muissa maissa? Jos luulet, että pieni opiskelupaikkojen määrä olisi tae laadusta, niin Suomen yliopistojenhan pitäisi olla huippuyliopistojen joukossa. Vaan eipä ole, hyvä jos jokin yltää sadan parhaan joukkoon.
Kokemuksesta opettajana voin sanoa, että ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen näkee paljon paremmin kuin pääsykokeesta, kuka menestyy ja kuka ei. Eikä kaikkien tarvitse olla kaikissa asioissa huippuja. Joskus sekin riittää, että saa kurssin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele.
Tuo uutinen kertoo, että Kokoomus päinvastoin aloitti kokeilun, jossa avoimen yliopiston opinnot ovat 2 vuoden ajan ilmaisia nuorille, jotka eivät päässeet yliopistoon.
Tässä linkki:
Voiko avoimessa yliopistossa nykyään oikeasti suorittaa tutkinnon? Aikoinaan kävin Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston luennoilla. Ongelmana oli toisaalta kurssien hintavuus, eli kun sitä kautta kerää vaikka 180 silloista opintoviikkoa, niin se olisi maksanut aika paljon. Mutta isompi ongelma oli se, että vähänkin vaativampi kurssi, vaikka nyt kansantaloustiede tms. ei saanut tarpeeksi kiinnostuneita, eikä niitä yleensä pystytty aloittamaan osallistujapulan takia. Jokin kukkienasettelu tai mikä lie mainostamista koskeva kurssi kyllä tuli täyteen. Mutta eihän noilla tutkintoa saa kasaan. Kauppakorkea ei mitenkään muuten käy järjen päälle, että sen puolesta homma varmaan onnistuu useimmilta.
Ei voi. Joitain perusopintoja löytyy, kun joskus vilkaisin. Hinnat yli 3000 €. Tähän kokoomus siis haluaa muutoksen; avoimessa voisi suorittaa koko tutkinnon. Tuskin sentään insinööriksi tai lääkäriksi asti. Tosin eihän ne tiedä itsekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisesta noin 60 000 hengen ikäluokasta korkeakoulupaikan saa suoraan valmistumisvuonnaan vajaa puolet lukiolaisista, ja kaikista hakijoista noin 38–40 % saa opiskelupaikan saman vuoden yhteishaussa.
Kaikki korkeakoulut yhteensä: Paikan saa noin 40 % hakijoista. (Esimerkiksi vuonna 2026 noin 149 000 hakijasta paikan sai 58 900).
Yliopistot: Yliopistoon hakeneista vain noin 30 % hyväksytään opiskelijaksi. Suosituimmilla aloilla (kuten lääketiede, oikeustiede ja psykologia) sisäänpääsyprosentti voi olla alle 10 %.
Ammattikorkeakoulut (AMK): Hakijoista noin 39 % saa opiskelupaikan.
Eikö muka ole jonkun mielestä hyvä, että me tavalliset 60-70 %, jotka jäädään aina haussa ulkopuolelle, saadaan myös opiskella?
Jos kaikki halukkaat huolitaan koulutukseen, niin mihin taso asettuu? Siihen yleensä on hyvä syy, miksi ei ole tullut valituksi.
Toisekseen: miksi kokoomus kuvittelee, että kaikille niille 60% opiskelupaikkaa väille jäävästä järjestyy opintopaikka vaikka sitten rahalla? Tuohan tarkoittaisi opiskelijamäärien räjähtämistä- ei yksikään yliopisto siihen pysty.
Ei siihen aina ole hyvää syytä, miksi ei ole tullut valituksi. Joka vuosi joudutaan jättämään ulkopuolelle iso joukko hyviä hakijoita. Monilla suosituimmilla aloilla vain noin 10 % voidaan ottaa opiskelemaan. Ei ne loput 90 % tosiaan kaikki huonoja ole, mutta kun ei vaan ole rahaa järjestää enempää paikkoja. Pääsykoe muutenkin mittaa vain sen koehetken suoritusta, eikä ole kovin tarkka mittari kertomaan, miten opiskelija sitten menestyy opinnoissa pitkällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan myös suomalaisia nuoria joutuu menemään ulkomaille opiskelemaan, koska Suomessa ei ole tarpeeksi opiskelupaikkoja kaikille. Jos ilmaisia paikkoja ei ole varaa lisätä, niin parempihan se on, että perustetaan edes maksullisia opiskelupaikkoja Suomeen, ettei tarvitse ulkomaille lähteä.
Eihän se nyt niin ole.
Ulkomailla opiskelee ke nuoret, joilla ei ole tarpeeksi älyä ja viisautta saada Suomesta opiskelupaikkaa. Eli tyhmät. Ne menee ulkomaille opiskelemaan.
Poikkeuksena tästä ovat Oxfordin ja havardiin menevät nuoret. Ja 50 000 euron lukukausimaksut niihin maineikkaisiin yliopistoihin.
Mutta siis pääasiassa ulkomailla opiskelevat nuoret ovat laiskoja ja tyhmiä.
Kokoomus lupaa sinulle ohituskaistan, jos sinulla on rahaa.
Jatkossa raha ratkaisee.