💫 Mitä kompromisseja olet tehnyt parisuhteissasi?

Up

En mitään. Se on my way or highway.

Lähtökohtaisesti en tee kompromisseja, vaan valitsen kumppanin, jonka kanssa EI tarvitse tehdä kompromisseja. Nimittäin kompromissit perustuvat useimmiten liialliseen miellyttämisenhaluun (people pleasing) ja ristiriitojen välttelypyrikimyksiin (konflict avoidance) jotka ovat molemmat epäterveitä toimintamalleja ihmissuhteissa. 

Ne vievät pohjan autenttiselle läheisyydelle, sille, että molemmat voivat kokea olevansa hyväksyttyjä. 

Tavanomainen toisen huomioonottaminen ei ole kompromissia, vaan sen tunnistaminen, että on parisuhteessa, eikä mikään parisuhteessa sinkkuna elävä mörökölli. 

Suurin myönnytys on ollut lapsiluku. Olisin halunnut kolme lasta, mutta mies oli tämän suhteen ehdoton, joten kahteen jäi. 

Onnelliset 29 vuotta yhdessä ollut.

No että en hakkaa akkaa muutaku kännissä vaikka selvistäpäin tekis myös joskus mieli. Mutta sitte voiki vetästä hyvällä syyllä känät

Vaimoni ja lasteni äiti ei ole se jota aina halusin johon oli todella ihastunut, mutta hän on luotettava ja hyvä äiti.

Pyrkimys siihen, että molemmat voivat hyväksyä tilanteen omista lähtökohdistaan ja haluavat tulla vastaan omasta halustaan, joka on usein toisesta välittämistä ja toisen huomioonottamista, ei ole kompromissin tekemistä. 

Kompromissi on kaupankäyntiä joka sopii vain vaihdantaan perustuvaan suhteeseen, kuten bisnesuhteeseen. En ole bisnes- tai transaktionaalisessa suhteessa rakastetun kanssa. Haluan rakastetun voivan hyvin, mutta EN mukaudu, muokkaa, editoi, typistä itseäni arvostelun, hylätyksi tulemisen pelossa. Silloinhan emme ole aidossa kiintymyssuhteessa vaan pelkoon perustuvassa bisnessuhteessa. 

En tee kompromisseja, koska en voi menettää itseäni. Minulla on kuitenkin vain itseni! 

Otin ihan kivan ja kunnollisen kun en haluamaani ihanaa ja kunnollista saanut.

N50 eronnut

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti en tee kompromisseja, vaan valitsen kumppanin, jonka kanssa EI tarvitse tehdä kompromisseja. Nimittäin kompromissit perustuvat useimmiten liialliseen miellyttämisenhaluun (people pleasing) ja ristiriitojen välttelypyrikimyksiin (konflict avoidance) jotka ovat molemmat epäterveitä toimintamalleja ihmissuhteissa. 

Ne vievät pohjan autenttiselle läheisyydelle, sille, että molemmat voivat kokea olevansa hyväksyttyjä. 

 

Tavanomainen toisen huomioonottaminen ei ole kompromissia, vaan sen tunnistaminen, että on parisuhteessa, eikä mikään parisuhteessa sinkkuna elävä mörökölli. 

Tämä! Itsellä nämä molemmat luonteen heikkoudet vanhemmilta perittynä, ja siedin mm. välttelevästi kiintyneen kumppanin oikkuja ja käytöstä vuosikausia. Ei enää ikinä samaa!

Vierailija kirjoitti:

Pyrkimys siihen, että molemmat voivat hyväksyä tilanteen omista lähtökohdistaan ja haluavat tulla vastaan omasta halustaan, joka on usein toisesta välittämistä ja toisen huomioonottamista, ei ole kompromissin tekemistä. 

Kompromissi on kaupankäyntiä joka sopii vain vaihdantaan perustuvaan suhteeseen, kuten bisnesuhteeseen. En ole bisnes- tai transaktionaalisessa suhteessa rakastetun kanssa. Haluan rakastetun voivan hyvin, mutta EN mukaudu, muokkaa, editoi, typistä itseäni arvostelun, hylätyksi tulemisen pelossa. Silloinhan emme ole aidossa kiintymyssuhteessa vaan pelkoon perustuvassa bisnessuhteessa. 

En tee kompromisseja, koska en voi menettää itseäni. Minulla on kuitenkin vain itseni! 

Olipa hienosti sanottu! Ja juuri näin sen pitää olla.

Annoin luvan lähteä kavereiden kanssa illanviettoihin ilman minua. 14 ja 2 vuotiset suhteet päättyivät pettämiseen. Mies olen.