Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (758)
Eikö se juuri ole omaa aikaa ja omaa elämää lasten kanssa omassa kodissa puolison kanssa eläminen? Se on talon aikaa kun ollaan työmaalla ja saadaan palkkaa.
En muista että olisin jotain yksityistä aikaa tarvinnut, käsitöitä pystyi tekemään lasten paikalla ollessa, kahvittelemaan vieraiden kanssa, lukemaankin. Elämään tavallista elämää. Kävin töissä.
Mummoloita ei ollut eikä muitakaan passareita. Parasta aikaa leikkikentillä pyöriminen, käytiin jopa eri puolilla kaupunkia ja muu touhu lasten kanssa. Kainaloon käpertyvät lapset iltasaduille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se vanhempien pyytämä tunnin tai kahden hoitoapu tahtoo aina venyä 4-6 tunnin pituiseksi. Se alkaakin olla aika raskasta kerran viikossa toteutettavaksi. Kokemusta on.
Mitä sinä mummoikäisenä muka tekisit sen ajan? Mikä on tärkeämpää kuin auttaa lastasi hoitamalla lapsenlastasi?
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperhe on väsynyt koska ei saa mistään apua. Kuka tahansa olisi jos 24/7 on intensiivistä toimintaa joka ikinen päivä.
Kyllä ne isovanhemmat tietävät ihan hyvin mitä se on, eivät vain halua auttaa. Minä en antaisi tuollaisille pääsyä lasten luo. Hehän ovat käytökseltään enemmän kuin kuka tahansa vieras pariskunta, ei sukulaisia.
Minun ei kyllä tullut mieleenkään että kummankaan vanhemmat il7sivat mitenkän vastuussa meidän kahden aikuisen perhe-elämästä ja lapsista. Tosin olen ikäluokkaa joka joutui ainuistumaan jo teininä työelämään. Ei voinut lähelle kolmikymppiseksi elää huoletonta opiskelijaelämää vanhempien kukkarolla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista kun vanhemmat ei osaa lomailla ja ottaa rennosti yhdessä lastensa kanssa.
Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa. Lapsiparat.
Tottakai vanhemmat välillä väsyvät, se on normaalia eikä heidän lapsensa kaipaa sinun tekopyhää sääliäsi joka on tekosyy sille että olet luultavasti joku nykyajan moderni mummu jota omat lapsenlapset ei oikeastaan kiinnosta. Ei se väärin ole, jos niin haluat elää, mutta ole edes rehellinen.
Kaikki väsyy, myös lapsettomat. Se ei poista sitä tosiasiaa, että on ihan kauheaa että vanhemmat syyttää siitä lapsiaan ja haluaa heistä lomaa. Sairasta.
?? Se että sanoo lapsiperhearjen väsyttävän on normaalia. Se että haluaa välillä omaa aikaa on täysin normaalia. Jeesus.
Miksi on tehnyt lapsia, jos oma aika tarkoittaa sitä, että lapset pitää saada pois jaloista? Onko todella niin, että vanhemmat eivät tajua mitä perheen perustaminen tarkoittaa? Jos väsyy ja tarvitsee omaa aikaa, ei tee lapsia. Piste.
Jokainen vanhempi tarvitsee omaa aikaa vaikka itkisit sitä palstalla joka päivä
Tottakai, mutta ei ole muiden ihmisten tehtävä mahdollistaa perheellisille lapsivapaata aikaa, ja sitä ei tunnu moni perheellinen ymmärtävän. Ei lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että joku muu kaitsee.
Ei se tietenkään pakko ole mutta universaalisti tapana olla kunnia asia pitää omistaan huolta, siihen kuuluu lapsenlapset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vanhempien pyytämä tunnin tai kahden hoitoapu tahtoo aina venyä 4-6 tunnin pituiseksi. Se alkaakin olla aika raskasta kerran viikossa toteutettavaksi. Kokemusta on.
Mitä sinä mummoikäisenä muka tekisit sen ajan? Mikä on tärkeämpää kuin auttaa lastasi hoitamalla lapsenlastasi?
Hohhoijaa. Miksei ne papat hoida? Kummasti vaan naisten pitäisi aina olla piikomassa, miehistä ei mainita sanaakaan.
Kyllä minun tuntemani papat hoitaa mielellään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan aina kun ex-vaimo perusteli muuttoa vanhempiensa asuinpaikkakunnalle suhteellisesti ottaen pieneen kaupunkiin periferiaan (Itä-Suomeen) ajatuksena, että vanhemmat auttaisivat lastenhoidossa. No se toteutuikin tosi hyvin, sillä apu oli maksimissaan tunti tai kaksi viikossa ja aina oli kiire hakemaan lapsia pois hoidosta kun isovanhemmilla oli olevinaan jotain omia menoja. Hädin tuskin ehdittiin yhdessä katsoa leffa tai käydä jossain kaupassa. Mutta kaikenlaisiin vaimon suvun kissanristiäisiin piti olla aina valmis lähtemään ja jos ei lähtenyt niin sai vihat niskoilleen.
Sanonkin aina nuoremmille miehille elämänohjeena, että älkää ainakaan te langetko tuohon kangastukseen.
Huokaus. Meillä miehen tytär muutti lähelle meitä, koska ilmiselvästi haki lastenhoitoapua. Miehensä vanhemmat on niin luusereita kuten miehen eksä, ettei kenestäkään ole mitään apua, joten me ollaan ainoat täyspäiset ihmiset kuviossa. JA ei, en todellakaan jaksa hoitaa jatkuvasti pikkulasta. Minä käyn töissä kuten mieskin ja lapsi ei ole edes minun lapsenlapsi. Miksi ihmeessä minun pitäisi 55-vuotiaana riemusta kiljuen ottaa 1-vuotias pe-su hoitoon? Voi tuoda, jos on jotain menoa muutamaksi tunniksi, mutta yökylät tökkii jo tosi pahasti ja erityisesti se, kun seuraavana päivänä ei haeta pois ajoissa vaan notkutaan iltaan asti ja me päivystetään pienen kanssa. Eniten vituttaa koko viikonloppuhoitopyynnöt. Pakkoko aikuisten ihmisten on jatkuvasti päästä jonnekin bileisiin, mökille, keikalle yms.? Eikä mies halua yhtään enempää meille hoidokkia. Olen sanonut, että voi tuoda, mutta mies ottakoon vastuun. Kyllähän tuo on suht hyvin ottanutkin, mutta on aika väsynyt ja ei haluaisi hoitaa. Tämä aikataulu on itseasiassa ärsyttävin asia. Pyydetään la-su yökylää ja kiikutetaan lapsi jo klo 12 lauantaina ja sunnuntaina tullaan hakemaan klo 18. Menisi paljon paremmin, jos tuotaisiin klo 18 ja ehdottomasti haettava puoleltapäivin viimeistään seuraavana päivänä.
Pitäisikö sinun kommunikoida tämä miehesi tyttärelle? Jos kerran nuo viikonloput ovat niiiiiiiiin raskaita sinulle.
Ymmärrän tietysti jos tuo on meininki joka viikonloppu, mutta jos vaikka muutaman kerran kolmen kuukauden aikana niin ei pitäisi olla ylivoimaista.
Miksi perustaa perhe jos ei koe juuri sitä omaksi elämäkseen? Sitä pientä aikaa mitä lapsuus kestää. Sitten on aikaa olla 20 -40 vuotta eläen vain itselleen, riippuen miten vanhaksi elää. Nyt on 25 vuotta kun kuopus muutti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista kun vanhemmat ei osaa lomailla ja ottaa rennosti yhdessä lastensa kanssa.
Lapset ovat pieniä vain vähän aikaa. Lapsiparat.
Tottakai vanhemmat välillä väsyvät, se on normaalia eikä heidän lapsensa kaipaa sinun tekopyhää sääliäsi joka on tekosyy sille että olet luultavasti joku nykyajan moderni mummu jota omat lapsenlapset ei oikeastaan kiinnosta. Ei se väärin ole, jos niin haluat elää, mutta ole edes rehellinen.
Kaikki väsyy, myös lapsettomat. Se ei poista sitä tosiasiaa, että on ihan kauheaa että vanhemmat syyttää siitä lapsiaan ja haluaa heistä lomaa. Sairasta.
?? Se että sanoo lapsiperhearjen väsyttävän on normaalia. Se että haluaa välillä omaa aikaa on täysin normaalia. Jeesus.
Miksi on tehnyt lapsia, jos oma aika tarkoittaa sitä, että lapset pitää saada pois jaloista? Onko todella niin, että vanhemmat eivät tajua mitä perheen perustaminen tarkoittaa? Jos väsyy ja tarvitsee omaa aikaa, ei tee lapsia. Piste.
Jokainen vanhempi tarvitsee omaa aikaa vaikka itkisit sitä palstalla joka päivä
Tottakai, mutta ei ole muiden ihmisten tehtävä mahdollistaa perheellisille lapsivapaata aikaa, ja sitä ei tunnu moni perheellinen ymmärtävän. Ei lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että joku muu kaitsee.
Ei se tietenkään pakko ole mutta universaalisti tapana olla kunnia asia pitää omistaan huolta, siihen kuuluu lapsenlapset
Ei kaikilla ole mahdollisuutta. Moni isovanhempi on itsekin vielä työelämässä ja huollettavana saattaa olla myös omat iäkkäät vanhemmat.
Nämä isovanhemmat sitten valittaa siitä etteivät näe lapsenlapsiaan tai vähän isommat lapsenlapset pitää suorastaan lahjoa että suostuvat viettämään aikaa heille vieraiksi jääneiden ihmisten kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Niin. Nyt on usein joustava työaika, sairasta lasta saa hoitaa kotona yms. On päivähoito kaikille lapsille.
Miten se muka oli ennen helpompaa mennä tehtaaseen seitsemäksi, sitä ennen viedä fillarilla lapsi perhepäivähoitajalle, tehdä urakkatyötä 8 tuntia.
Työ on ollut työtä kaikkina vuosikymmeninä. Ennen ilman joustoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Niin. Nyt on usein joustava työaika, sairasta lasta saa hoitaa kotona yms. On päivähoito kaikille lapsille.
Miten se muka oli ennen helpompaa mennä tehtaaseen seitsemäksi, sitä ennen viedä fillarilla lapsi perhepäivähoitajalle, tehdä urakkatyötä 8 tuntia.
Työ on ollut työtä kaikkina vuosikymmeninä. Ennen ilman joustoja
Iham pyörällä joutui viemään yhden lapsen. Päivähoito ja työpaikka siis lähellä. Työ täysinaivotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen hiidettiin lapset pulkassa samalla kun sudet jahtasi ja yhyyy miksi ne kiittämättömät lapsenlapset eivät käy kylässä yhyyyy
Vierailija kirjoitti:
Nämä isovanhemmat sitten valittaa siitä etteivät näe lapsenlapsiaan tai vähän isommat lapsenlapset pitää suorastaan lahjoa että suostuvat viettämään aikaa heille vieraiksi jääneiden ihmisten kanssa
Ja tosiaan, kerron yhden jutun, perheet voivat asua kaukana kummankin vanhemmista. Koulutetut ihmiset eivät voi jäädä siihen kotikaupunkiin, kaikille ei ole työtä.
Vauvapalstalla mahdoton ajatus kun asutaan kylki kyljessä isovanhempien kanssa tapellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Niin. Nyt on usein joustava työaika, sairasta lasta saa hoitaa kotona yms. On päivähoito kaikille lapsille.
Miten se muka oli ennen helpompaa mennä tehtaaseen seitsemäksi, sitä ennen viedä fillarilla lapsi perhepäivähoitajalle, tehdä urakkatyötä 8 tuntia.
Työ on ollut työtä kaikkina vuosikymmeninä. Ennen ilman joustoja
Iham pyörällä joutui viemään yhden lapsen. Päivähoito ja työpaikka siis lähellä. Työ täysinaivotonta.
Itsellä oli hoitopaikka kodin lähellä mutta työpaikka 4 kmn päässä toisessa lähiössä. Fillari oli nopeampi kuin mennä kahdella bussillla vaihtaen keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isovanhemmat sitten valittaa siitä etteivät näe lapsenlapsiaan tai vähän isommat lapsenlapset pitää suorastaan lahjoa että suostuvat viettämään aikaa heille vieraiksi jääneiden ihmisten kanssa
Ja tosiaan, kerron yhden jutun, perheet voivat asua kaukana kummankin vanhemmista. Koulutetut ihmiset eivät voi jäädä siihen kotikaupunkiin, kaikille ei ole työtä.
Vauvapalstalla mahdoton ajatus kun asutaan kylki kyljessä isovanhempien kanssa tapellen.
Omille lapsenlapsille osaa järjestää aikaa jos haluaa. Samat ihmiset kuitenkin ramppaa muissa asioissa ympäri maata ja maailmaa
Vierailija kirjoitti:
Ennen hiidettiin lapset pulkassa samalla kun sudet jahtasi ja yhyyy miksi ne kiittämättömät lapsenlapset eivät käy kylässä yhyyyy
:D
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Olen niin iloinen kun omat lapset tuli tehtyä nuorena. Nyt olen alle viisikymppinen ja molemmat lapset yli parikymppisiä 22 ja 23 vuotiaita nuoria aikuisia, jotka asuvat omillaan joiden kanssa on mahtavaa viettää aikaa ja matkustella.
Tottakai, mutta ei ole muiden ihmisten tehtävä mahdollistaa perheellisille lapsivapaata aikaa, ja sitä ei tunnu moni perheellinen ymmärtävän. Ei lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että joku muu kaitsee.