Miksi minut harhautettiin risteilyllä vuosia sitten?
Tapaus sattui helmikussa 2020. Opiskelin tuolloin. Satuin juttelemaan ruokalassa yhden toisen kanssa ja hän kertoi että olisi suunnittelemassa risteilyä ja kysyi jos haluan mukaan. Vähän ajan päästä koko tuleva seurue saatiin kokoon eli minä, kaksi naista joista toinen kutsui minut ja toisen miesystävä. Sovittiin siinä sitten yksityiskohdat ja varattiin yhdessä liput ja hytit. Kaikki siis hyvin.
Laivalla löydettiin vierekkäisiin hytteihin ja minut kutsunut nainen ehdotti että levätään hetken kunnes laiva on kunnolla matkalla ja että ne koputtaa hyttini oveen kun lähdetään yhdessä viihteelle. Jäin siis odottamaan. Mitään ei kuulunut kahteen tuntiin. Lähdin siis itse ihmettelemään paikkoja. Siellähän kolmikko istui baaritiskillä selkä minuun päin. En nähnyt naamoja mutta vaatteista ja hiuksista ei voinut erehtyä. Ajattelin että jaahas. Lähdin takaisin hyttiin pohtimaan seuraavaa siirtoa. Jäin sitten mitään ilmoittamatta Maarianhaminassa pois ja pääsin hiuskarvan varassa vaihtamaan laivaa saman tien. Kaksi muuta jatkoi Tukholmaan.
Hiukan myöhemmin keväällä tuli etäluennot. En ole nähnyt tai kuullut mitään noista sen koommin. Mitä ne saattoi ajatella tuollaisella tempulla?
Kommentit (75)
Oli kyllä sinulta lapsellista käyttäytyä noin ja pohtia sitten asiaa vuosikaudet.Miksi et ollut itse suoraselkäinen ja kysynyt heiltä rehellisesti syytä heidän käyttäytymiseen?
Vierailija kirjoitti:
Etkö kysynyt mitä tapahtui tai eivätkö he kyselleet sinun perääsi? 2020 on kuitenkin ollut kaikilla matkapuhelimet ja oletan että olisitte puhelinnumeroita vaihtaneet...
Ei, en sanonut niille mitään eikä kukaan ole ottanut yhteyttä sen jälkeen. Tämä siitä huolimatta että minut löytää somesta, numerot tosiaan vaihdettiin ja kaikilla oli silloin yliopiston sähköposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö kysynyt mitä tapahtui tai eivätkö he kyselleet sinun perääsi? 2020 on kuitenkin ollut kaikilla matkapuhelimet ja oletan että olisitte puhelinnumeroita vaihtaneet...
Ei, en sanonut niille mitään eikä kukaan ole ottanut yhteyttä sen jälkeen. Tämä siitä huolimatta että minut löytää somesta, numerot tosiaan vaihdettiin ja kaikilla oli silloin yliopiston sähköposti.
Ethän sinäkään kysynyt syytä heidän käyttäytymiseen.
Olet vaikuttaa todella yksinkertaiselta.
Ehkä olisi ollut fiksumpaa kysyä heiltä itseltään kuin miettiä asiaa vuosikaudet ja kysellä sitten vauvapalstalta. Miten täällä voi kukaan tietää syytä ja tapahtuman aikaisia olosuhteita. Toivott. olet hankkinut tällä välin uusia tuttavia itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä sinulta lapsellista käyttäytyä noin ja pohtia sitten asiaa vuosikaudet.Miksi et ollut itse suoraselkäinen ja kysynyt heiltä rehellisesti syytä heidän käyttäytymiseen?
Ne lupasi koputtaa ovelle. Kukaan ei tehnyt sitä. Mitä asiaa minulla olisi niille sen jälkeen? Ne taas voisi pyytää käytöstään anteeksi.
Kyllä mullekin tulee välillä mieleen jotain aiemmin sattuneita asioita, joissa oon loukkaantunut, enkä ole koskaan ottanut kyseisten henkilöiden kanssa puheeksi. Olen huomannut, että nyt keski-iässä palaa mieleen jotain nuoruuden juttuja uudestaan. Yksi nuoruuden ystävä otti yhteyttä, ja nuo jo unohtuneet jutut tuli voimakkaasti pintaan. Nyt ymmärrän, että osittain oli häneltä nuoruuden ajattelemattomuutta, mutta toki osoitti sen, etten ollut kovin tärkeä. Eihän sitä kaikille ole, ja vaikka se itseä harmittaa, niin en voi sitä vaatia. Toki minun ei myöskään tarvitse asettaa itseäni uudestaan alttiiksi tämän henkilön kanssa, enkä häneltä odota sen kummempia, vaikka nyt uudestaan otti yhteyttä. Varmasti olen itsekin joskus tahattomasti loukannut joitakuita kavereita, mutta toisaalta nuo kokemukset ovat tehneet minusta herkän sille, että itse en jättäisi toisia ulkopuolelle.
Joku ei koputa oveen, niin sinä lähdet laivasta pois. Et käy täysillä.
Ap:n reaktio voi vaikuttaa ylimitoitetulta, mutta kyllähän se, etteivät matkaseuralaiset kyselleet perään kertaakaan, vahvistaa ajatusta siitä, että he hylkäsivät ap:n tahallaan. Ikävää ja outoa käytöstä ilman muuta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi helkutissa mietit tuollaista vielä kuusi vuotta myöhemmin? Eikö sulla ole ollut elämässä oikeita ongelmia? Helpolla olet päässyt, jos tuo on se asia joka vaivaa vielä vuosien päästä.
Tyypillinen NPC, jolla mahtuu vain yksi asia päähän kerrallaan.
Oli kyllä tosi ikävästi tehty matkaseurueeltasi, ja se on varmasti jäänyt mieleesi. Koska et koskaan selvittänyt tapahtunutta heidän kanssaan, niin motiivinsa jäävät vain arvailujen varaan. En usko, että kukaan heidän puolestaan pystyy sinulle täysin tyhjentävästi vastaamaan, saati esittämään anteeksipyyntöä niin, että kokisit sen hyvityksenä. Toki muut ihmiset ovat varmasti pahoillaan puolestasi, ainakin minä olen, olihan se tosi ikävästi tehty sinua kohtaan. Toistaiseksi mielestäni ketjussa esitetty tekoälyanalyysi oli hyvä ja selkeä.
Muuta ratkaisua en keksi, kuin mennä elämässä eteenpäin ja unohtaa tuo, keskittyä mukavampien ja luotettavampien ihmisten seuraan. Ellet sitten ota niihin ihmisiin yhteyttä suoraan, ja selvitä asiaa heidän kanssaan. Mitä he voisivat kyllä kummastella, koska aikaa tapahtuneesta on kulunut jo 6 vuotta, ettekä olleet ilmeisesti läheisiä ystäviä, vaan ainoastaan opiskelutovereita.
Miksi asia on jäänyt painamaan mieltäsi niin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuolla tavalla miettiä tuollaista asiaa vielä vuosia myöhemmin. Toisilla on oikeita ongelmia elämässään ja sinä kitiset edelleen tuollaisen asian perään.
Täydellinen vauva.fi-tunnevammaisen roskavastaus. On normaalia miettiä asioita vuosiakin myöhemmin jos niistä ei ole päässyt yli syystä tai toisesta, sinulle ei tietenkään ole, koska sinun tunnepuolella on jotain vikaa. Ketä kiinnostaa. Mikä tarkoitus oli sinun kommentilla, joka ei tarjoa ollenkaan hyötyä tai ymmärrystä aloittajaa kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuolla tavalla miettiä tuollaista asiaa vielä vuosia myöhemmin. Toisilla on oikeita ongelmia elämässään ja sinä kitiset edelleen tuollaisen asian perään.
Täydellinen vauva.fi-tunnevammaisen roskavastaus. On normaalia miettiä asioita vuosiakin myöhemmin jos niistä ei ole päässyt yli syystä tai toisesta, sinulle ei tietenkään ole, koska sinun tunnepuolella on jotain vikaa. Ketä kiinnostaa. Mikä tarkoitus oli sinun kommentilla, joka ei tarjoa ollenkaan hyötyä tai ymmärrystä aloittajaa kohtaan?
No voi lässyn lässyn. En ole tunnevammainen vaan olen aikuinen ihminen joka ei jää vuosiksi miettimään noin typerää asiaa kuin ap.
Tätä ketjua lukiessa huomaa jälleen miten harva täällä oikeasti edes osaa puhua toisille ihmisille ja omaa minkäänlaista sosiaalitaitoa tai empatiaa. Suurin osa vastauksista outoja, syyllistäviä, kyseenalaistavia, tunnevammaisia, vittumaisia vastauksia kun joku ihminen haluaa tulla kuulluksi hänelle tärkeästä ja mieltä painavasta asiasta.
Olivat koputtaneet väärään oveen.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n reaktio voi vaikuttaa ylimitoitetulta, mutta kyllähän se, etteivät matkaseuralaiset kyselleet perään kertaakaan, vahvistaa ajatusta siitä, että he hylkäsivät ap:n tahallaan. Ikävää ja outoa käytöstä ilman muuta.
Eka mitä tuli mieleen oli että eivätkö he edes huolestuneet mahdollisesta sinua kohdanneesta onnettomuudesta? Onhan ihmisiä kadonnut laivoilta ja pudonnut mereen. Kaikesta päätellen he eivät edes miettineet tuota mahdollisuutta, koska olit heille niin totaalisen yhdentekevä.
Siksi, että olit maksanut ja lähtenyt. Yleensähän laivaristeilyllä ollaan määränpäähän.