Suomessa ei edelleen kestetä tai pystytä käsittelemään erilaisuutta, ainoastaan stereotyyppinen klisee on hyväksyttyä

Sitä samaa vihaa mitä syydetään ulkomaalaisten niskaan riittää myös omia kansalaisia kohtaan, kaikkea erilaista kohtaan. Suomalaiset on tutkimusten mukaan yksi epäempaattisimmista kansoista, ja se kyllä näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Sitä samaa vihaa mitä syydetään ulkomaalaisten niskaan riittää myös omia kansalaisia kohtaan, kaikkea erilaista kohtaan. Suomalaiset on tutkimusten mukaan yksi epäempaattisimmista kansoista, ja se kyllä näkyy.

En tiedä onko kyse niinkään siitä onko jokin suomalaisuutta. Itse koen, että laumasieluisuus tukahduttaa kaiken hiemankin erilaisen näkemyksen tai lähestymistavan. Vaikka saataisiin hyviäkin tuloksia, kun jokin poikkeaa hiemankin omasta syvään juurtuneista käytösmalleista, ajattelusta se ärsyttää, eikä sitä pystytä käsittelemään rationaalisesti.

Erilaisuus on joidenkin mielestä pelottavaa, koska sen myötä ei voi ennakoida asioita, mitä taas ahtaat roolit ja normit tarjoaa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä samaa vihaa mitä syydetään ulkomaalaisten niskaan riittää myös omia kansalaisia kohtaan, kaikkea erilaista kohtaan. Suomalaiset on tutkimusten mukaan yksi epäempaattisimmista kansoista, ja se kyllä näkyy.

Vielä 2000-luvun alussa Suomessa puhallettiin yhteen hiileen. Sitten tuli sellaisia ihmisiä, jotka saivat yhteishengen murentumaan ja se johti kuppikuntien syntyyn.

Joo ja ei. Enemmän suomalaiset ovat EVVK-kansaa - kukin saa pääosin tehdä mitä lystää.
Asian kääntöpuoli on, että siinä jää tietysti myös kusipäille ja kiusaajille enemmän liikkumavaraa ennen kuin tulee joku voimakas reaktio.

Vierailija kirjoitti:

Erilaisuus on joidenkin mielestä pelottavaa, koska sen myötä ei voi ennakoida asioita, mitä taas ahtaat roolit ja normit tarjoaa.

Jos kaikki olisi juurtunut pelkkiin kaavoihin, kovin paljon ei oltaisi saavutettu edistystä. Kaavoissa jumittaminen ei aina ole toimivin ratkaisu, vaikka se tuntuisi turvalliselta.

Jos se on sosiaaliala olisin hyvin huolestunut. Muuten olet jossain koneistomasessa valtion systeemissä tai suorittava ala. Joka ei edes sovi kaikille.

Tunge se woke kuule...

Mikäli on halu olla erilainen niin on parasta olla samalla tavoin erilainen kuin muut erilaiset. Sellainen hyväksyttävästi hyväksyttävä.

Tai muuten...

Samaa mieltä. Suomalaiset haluaa vain hillittyjä, kontrolloituja ihmisiä, jotka ei juurikaan näytä tunteitaan ja pukeutuminen mielellään harmaata. Jos vähänkään näytät mitään inhimillisiä tunteita, alkaa vihjailu lääkkeistä. Eli täällä varmaan syötetään terveillekkin ihmisille lääkkeitä ihan vaan, että saadaan olemaan hiljaa. Touhu ei perustu avoimuuteen eikä ole aitoa vaan ihmiset on litistetty ahtaaseen ns. tottelevaiseen muottiin, mutta sitten ihmiset laahustaa pitäen tunteiden näyttämättömyyttä muka jonakin hyveenä. Ihan kuin ihmiset olisi jotenkin pystyyn kuolleita. Ja kyllä siihen muottiin yritetään laittaa kaikkia, siihen samaan muottiin. Opettajaksi opiskelen ja se ihmisten julma jakaminen kympin oppilaisiin ja heikkoihin alkaa jo sieltä. Jos kympin oppilas tekee jotakin hän ei kasva vastuuseen vaan hänen omia valintojaan syytetään sitä ns vitosen oppilasta. Se ylimielisyys  näkyy sitten kun muut saa näiden syntejä kantaa. Ihan kuin tavalliset ihmiset ei oikeasti pyörittäisi tätä maailmaa, mutta eivät he mitään parrasvaloja eikä kehujakaan juuri koskaan osakseen saa. Ja se kylmyys, on tullut vastaan opettaja joka käski suhtautua kylmästi lapseen jolla oli sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Kysyin, että onko hänelle tapahtunut jotakin, onko kiusattu tms. asia tottakai kiistettiin. Eli pidän suomalaisia tunnekylmänä ja kyvyttöminä normaaliin empatiaan. Puutuin heti tuohon että kaikkia lapsia pitää auttaa niin minut jätettiin sen jälkeen keskustelujen ulkopuolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Tunge se woke kuule...

Ei se ole wokea, jos ihmiset saa apua vaikkapa mt-ongelmiin. Tälläistä kutsutaan sivistysyhteiskunnaksi, emme ole taantuneet primitiiviselle luolamies/nainen tasolle jos ongelmat hoidetaan heittämällä paskaa seinään ja riehumalla. 

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Suomi on aina ollut kylähullujen ja eksentrikkojen luvattu maa, ja erilaisuutta on siedetty huomattavan paljon. 

Kotipaikkakunnallani (pieni paikkakunta Itä-Suomessa) oli yksinasuva keski-ikäinen mies josta kaikki tiesivät että hän kotona ollessaan pukeutuu naisten vaatteisiin. Ei se ollut kenellekään mikään ongelma tai ihmettelyn aihe. 
 

Jos kylälle ilmestyi ulkomaalainen niin tätä tultiin katsomaan vaikka matkan päästä, ja mikään ei ollut niin hienoa kuin jos jollain oli ulkomaalainen kaveri. Ihan ihonväristä viis. 

Nykyään suurempi ongelma monelle tuntuu olevan sietää sitä, että joku toinen tykkää elää tavallista normatiivista elämää korostamatta jatkuvasti omaa individualismiaan ja erikoisuuttaan. 

Ehkä se onkin se, että kun identiteettinsä kanssa kipuileva tällä viikolla julistaa kovaan ääneen olevansa lakto-ovo-transfeministinen-sateenkaariperhonen, ja se julistus ei kiinnosta ketään, niin sitten syytetään syrjinnästä ja ties mistä. 
 

Vierailija kirjoitti:

Joo ja ei. Enemmän suomalaiset ovat EVVK-kansaa - kukin saa pääosin tehdä mitä lystää.
Asian kääntöpuoli on, että siinä jää tietysti myös kusipäille ja kiusaajille enemmän liikkumavaraa ennen kuin tulee joku voimakas reaktio.

Eivät saa kaikki. Suomalaiset ovat taitavia kovistelemaan jo ennestään suht kilttejä tunnollisia ihmisiä niin sitten näyttää siltä kuin olisi töitä tehty vaikeiden asioiden eteen. 

Tämä on aivan totta! se että on erilainen kuten haluaa seurustella 17 vuotiaan nuoren naisen kanssa ja perustaa ajoissa perhe vaikka itse on kohta 40 vuotias ja vielä heteromies on suorastaan tabu.

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Suomi on aina ollut kylähullujen ja eksentrikkojen luvattu maa, ja erilaisuutta on siedetty huomattavan paljon. 

Kotipaikkakunnallani (pieni paikkakunta Itä-Suomessa) oli yksinasuva keski-ikäinen mies josta kaikki tiesivät että hän kotona ollessaan pukeutuu naisten vaatteisiin. Ei se ollut kenellekään mikään ongelma tai ihmettelyn aihe. 
 

Jos kylälle ilmestyi ulkomaalainen niin tätä tultiin katsomaan vaikka matkan päästä, ja mikään ei ollut niin hienoa kuin jos jollain oli ulkomaalainen kaveri. Ihan ihonväristä viis. 

Nykyään suurempi ongelma monelle tuntuu olevan sietää sitä, että joku toinen tykkää elää tavallista normatiivista elämää korostamatta jatkuvasti omaa individualismiaan ja erikoisuuttaan. 

Ehkä se onkin se, että kun identiteettinsä kanssa kipuileva tällä viikolla julistaa kovaan ääneen olevansa lakto-ovo-transfeministinen-sateenkaariperhonen, ja se julistus ei kiinnosta ketään, niin sitten syytetään syrjinnästä ja ties mistä. 
 

Tämä johtuu siitä kun ihmisiä jaetaan hyviin ja huonoihin, kympin oppilaisiin ja vitosen oppilaisiin. Tavallisista ihmisistä ei juuri puhuta ja sitä pidetään huonona asian olla tavallinen, jopa alisuoriutumisena jos tavallinen olet etkä pyri siihen kympin suoritukseen koko ajan. 

Olen matkustanut ehkä 25-30 maassa, muutamassa asunutkin pidempään ja tehnyt töitä tai opiskellut. 

Väitän, että yhdessäkään käymässäni maassa ei oteta muualta tulevaa yhtä avosylin vastaan kuin Suomessa.

 Joihinkin maihin tai isoihin kaupunkeihin voi olla helpompi sulautua kuin suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta se ei todellakaan johdu siitä että niissä oltaisiin suvaitsevampia, vaan yksinkertaisesti siitä että esim Lontoossa on niin paljon muualta muuttaneita että siellä ei pistä silmään samalla tavalla kuin Pihtiputaan ABC:llä. 

Väitän kuitenkin että muualta töihin muuttaneella on pihtiputaalla suurempi todennäköisyys saada kutsu vaikka paikallisen työkaverinsa kotiin kahville kuin että natiivi perusbritti kutsuisi immigrantin taloonsa teehetkelle.  

Vierailija kirjoitti:

Erilaisuus on joidenkin mielestä pelottavaa, koska sen myötä ei voi ennakoida asioita, mitä taas ahtaat roolit ja normit tarjoaa.

On tietenkin ihmisiä jotka tuntee historiaa ja eri kulttuureja ja huomaa että keksitään pyörä uudestaan. Sitten kun perustelee miksi jokin asia ei ole hyvä ja mitä siitä tulee seuraamaan pidetään ahdasmielisenä.

Vierailija kirjoitti:

Olen matkustanut ehkä 25-30 maassa, muutamassa asunutkin pidempään ja tehnyt töitä tai opiskellut. 

Väitän, että yhdessäkään käymässäni maassa ei oteta muualta tulevaa yhtä avosylin vastaan kuin Suomessa.

 Joihinkin maihin tai isoihin kaupunkeihin voi olla helpompi sulautua kuin suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta se ei todellakaan johdu siitä että niissä oltaisiin suvaitsevampia, vaan yksinkertaisesti siitä että esim Lontoossa on niin paljon muualta muuttaneita että siellä ei pistä silmään samalla tavalla kuin Pihtiputaan ABC:llä. 

Väitän kuitenkin että muualta töihin muuttaneella on pihtiputaalla suurempi todennäköisyys saada kutsu vaikka paikallisen työkaverinsa kotiin kahville kuin että natiivi perusbritti kutsuisi immigrantin taloonsa teehetkelle.  

Monilla meistä on aika erilaisia kokemuksia, se eristäminen alkaa jo kouluissa, siellä hirveällä vimmalla kaikkia pusketaan samoihin muotteihin. Se jatkuu työelämässä ja aikuisena. Voi ihan esimerkkinä laittaa vaikka sukupuoliroolit, se on niin kapea ja ahdas jopa vuonna 2026, miehille. Ei mitään hiemankaan erilaista pystytä sietämään, se aiheuttaa joissakin myös naisissa hallitsemattomia vihan tunteita, kun vastaan ei tule joku kaljamahainen örisevä kävelevä klisee.

Sukupuoliroolien sijaan tulisi puhua ahtaista ihmisrooleista. Haluaisin olla kuin karhu. Eli tulen ja otan sen mistä pidän. Mutta ahtaat ihmisroolit vaivaa vielä 2020 luvullakin.

Aloittaja voi luoda fiksumman kuvan itsestään käyttämällä termin stereotyyppinen sijasta ilmaisuja kuten kaavamainen, ennakkokäsityksen mukainen ja niin edelleen.