Yritin tajuta noita jarnoja (HS:n juttu), mutta en onnistu.

Miksi mies on sellainen eläin, että se etsii merkitystä elämälle taisteluista ja tappeluista, oli sitten kyseessä sota tai jalkapallo? Järjellähän tuota ei voi käsittää, pitääkö siis todella uskoa sukupuolten aivojen ratkaisevanlaatuiseen erilaisuuteen? Ja entä se käsittämättömyys, että tälle miessukupuolelle sitten tulee yllätyksenä, että toiminnalla onkin surkeat seuraukset?

Jutun Jarnolle toivon tietenkin hyvää tulevaisuutta ja sitä hänen kaipaamaansa onnellisuutta.