Olisi 5 aaria joutomaata, miten perustan luonnonniityn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Nokkoset viittaavat liian ravinteikkaaseen maahan niittyä ajatellen. Niitä niitä ja vie niittojätteet pois, niin maa köyhtyy. Paahteinen paikka on hyvä niitylle, mutta ravinteita ei saa olla liikaa. 

Se onkin ollut entinen kasvimaa siksi siinä kasvaa hyvin kaikki .  

Niityn kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Luonnonkasvien siemenet eivät kaikki idä yhtäaikaa, voi kestää useampi vuosi, että siemen itää. Kasvien kehittyminen kukkiviksi vie monella lajilla useamman vuoden. 

Käy tutkimassa nyt olemassa olevia niittyjä, opit tunnistamaan kasveja ja osaat vähän ennakoida, millaisilta ne luonnonkasvit näyttävät ihan pienistä taimista lähtien. Monella on myös epärealistinen kuva niityistä ylitsepursuavan värikkäänä kukkamerenä. Luonnonkukkien kauneus on kuitenkin herkempää kuin suuriksi ja räikeiksi jalostettujen lajien. Tutustu siis niittykasveihin ja ole realistinen.

Ne nokkoset ja puiden vesat pitää sieltä kuitenkin saada pois ihan ensimmäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne lampaita joka kesä laiduntamaan

Eihän siellä sitten kasva mitään.

Sillein ne niityt ajansaatossa on muodostuneet

Lammaslaitumella ei kasva kuin heinää. Aitauksen ulkopuolelta voi kyllä löytyä monenlaista kukkijaa.

https://www.vastavalo.net/lammas-lampaat-pelto-lammaslaidun-413415.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Nokkoset viittaavat liian ravinteikkaaseen maahan niittyä ajatellen. Niitä niitä ja vie niittojätteet pois, niin maa köyhtyy. Paahteinen paikka on hyvä niitylle, mutta ravinteita ei saa olla liikaa. 

Se onkin ollut entinen kasvimaa siksi siinä kasvaa hyvin kaikki .  

Älä lässytä tauski. Ainoastaan pienellä alalla ollut kasvilava. Jos ei ole kuin arvailtavaa voi hyvin pitää suunsa kiinni.

Suosittelen perustustavaksi metrisiä suurporapaaluja ja niiden päälle vähintään 1200mm teräsbetonilaatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Pitääkö niiden niittykukkien ehtiä siementämään ennen kuin niitetään?

Tietysti pitää. Miten muuten kuvittelet niiden niittykasvien leviävän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Pitääkö niiden niittykukkien ehtiä siementämään ennen kuin niitetään?

Tietysti pitää. Miten muuten kuvittelet niiden niittykasvien leviävän?

Samanlailla kuin Marian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Nokkoset kertoo typpipitoisesta eli ravinteikkaasta maasta, nokkonen on yleinen perhostoukkien ravintokasvi ja talvella sen siemeniä syö linnut, joten älä hävitä niitä. Samoin heinät. Napsi puuntaimia pois ja katso minkälaiseksi paikka alkaa kehittyä. Jos maa on ravinteikas ja tuore (eli ei kuiva), sinne voi alkaa nousta metsäkurjenpolvia, niittyleinikkiä, puna-ailakkia, harakankelloa, päivänkakkaraa, koiranputkea, niittynätkelmää... Älä ainakaan mitää ulkomaista kukkapelto tai maisemaniittysiementä kylvä! Täytyy suosia kotimaisten luonnonkasvien siemeniä ja mieluiten vielä lähiseutujen. Jos haluat siemeniä kylvää niin laikuta aluetta esim. metri x metri kokoisilla länteillä, joista poistat heinän ja tuo puhdasta vähäravinteista maata tilalle. Näihin läntteihin voit kylvää siemenet loppukesästä - alku syksystä. Osa siemenistä voi itää jo syksyllä ja kasvattaa lehtiruusukkeen, toiset lajit tarvitsee talven kylmän jakson, ennen kuin itävät ensi keväänä. Valitse kylvettävät kasvit maaperän mukaan. Savipitoiselle rehevälle maalle on turha yrittää kuiva kedon kasveja, vaan esimerkiksi yllä mainitsemani ovat sopivia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otat sinne lampaita joka kesä laiduntamaan

Eihän siellä sitten kasva mitään.

Sillein ne niityt ajansaatossa on muodostuneet

Lammaslaitumella ei kasva kuin heinää. Aitauksen ulkopuolelta voi kyllä löytyä monenlaista kukkijaa.

https://www.vastavalo.net/lammas-lampaat-pelto-lammaslaidun-413415.html

Höpön löpön. Jos lampaat on luonnonlaitumella, siellä kasvaa monenlaista. Jos laidun on perustettu heinälle, siellä kasvaa lähinnä vain heinää. 

Vierailija kirjoitti:

Niityn kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Luonnonkasvien siemenet eivät kaikki idä yhtäaikaa, voi kestää useampi vuosi, että siemen itää. Kasvien kehittyminen kukkiviksi vie monella lajilla useamman vuoden. 

Käy tutkimassa nyt olemassa olevia niittyjä, opit tunnistamaan kasveja ja osaat vähän ennakoida, millaisilta ne luonnonkasvit näyttävät ihan pienistä taimista lähtien. Monella on myös epärealistinen kuva niityistä ylitsepursuavan värikkäänä kukkamerenä. Luonnonkukkien kauneus on kuitenkin herkempää kuin suuriksi ja räikeiksi jalostettujen lajien. Tutustu siis niittykasveihin ja ole realistinen.

Ne nokkoset ja puiden vesat pitää sieltä kuitenkin saada pois ihan ensimmäiseksi.

Nokkonen kertoo maaperän ravinteisuudesta ja turha käydä vääntämään köyhän maan niittyä ravinteikkaalle paikalle. Parasta on toimia maaperän ehdoilla ja valita kasvit, jotka juuri siinä maaperässä viihtyy. Nokkonen on tärkeä ravintokasvi luonnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siinä nyt kasvaa?

Heinää ja nokkosta. Koivun ja muiden lehtipuiden pieniä taimia. Olen niittänyt satunnaisesti.

Nokkoset viittaavat liian ravinteikkaaseen maahan niittyä ajatellen. Niitä niitä ja vie niittojätteet pois, niin maa köyhtyy. Paahteinen paikka on hyvä niitylle, mutta ravinteita ei saa olla liikaa. 

Niittyjä on hyvin monenlaisia, maaperän ravinteisuuden ja kosteuden mukaan. Sellainen kuiva, köyhämainen keto ei ole ainoa niittytyyppi, vaikka moni sen ainoaksi niityksi mieltääkin. 

Vierailija kirjoitti:

Niityn kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Luonnonkasvien siemenet eivät kaikki idä yhtäaikaa, voi kestää useampi vuosi, että siemen itää. Kasvien kehittyminen kukkiviksi vie monella lajilla useamman vuoden. 

Käy tutkimassa nyt olemassa olevia niittyjä, opit tunnistamaan kasveja ja osaat vähän ennakoida, millaisilta ne luonnonkasvit näyttävät ihan pienistä taimista lähtien. Monella on myös epärealistinen kuva niityistä ylitsepursuavan värikkäänä kukkamerenä. Luonnonkukkien kauneus on kuitenkin herkempää kuin suuriksi ja räikeiksi jalostettujen lajien. Tutustu siis niittykasveihin ja ole realistinen.

Ne nokkoset ja puiden vesat pitää sieltä kuitenkin saada pois ihan ensimmäiseksi.

Pidän luonnonkukista juuri tuon herkän kaudeuden vuoksi. Niitä pitää pysähtyä katsomaan, jotta sen kauneuden näkee. Esimerkiksi vanamo on herkän kaunis metsäkasvi, mutta sen ohi voi kävellä huomaamatta.

Olen onnistunut niityn laittamisessa kahdella tavalla, niittymatolla ja siirtämällä niittykasveja juurineen halutulle paikalle. 

Metsäkurjenpolvi, ailakki, lemmikki, päivänkakkara ja sarviorvokki ovat jo hyvässä vauhdissa leviämässä, kun otin niille "emokasvit" toiselta niityltä. Maan köyhdyttäminen on mielestäni kuitenkin kummallinen neuvo, nuo kaikki kasvoivat vanhalla hyvin lannoitetulla pellolla runsaina puskina. Siinä samalla pellolla kasvaa nyt perunaa, porkkanaa, herneitä ja avomaan kurkkua, vain pienellä kalkituksella.