Miksi hankkisin vielä viidennen lapsen? Kertokaa mietiskelijälle... =) ev

Mielelläni olisin kuullut tästä aiheesta erilaisia ajatuksia =)

palkkatyötä

Eikä oikeestaan mikään muu muutu kuin uuden vauvan tuoma ilo. Jos on jo neljä lasta niin siinä se menee samalla painolla viideskin =)

ja kuudes ... ja seitsämäs ... ja uskoisin että kahdeksaskin



-7 lapsen äiti-

Juuri jotain tällaista halusinkin kuulla. Ja jatkan pohtimista... ;-)

EI hankita.. joten jätä tekemättä ja anna edellisetkin pois..

Mietin kyllä, olisinko laittanut otsikoksi "Miksi tekisin vielä viidennen..." ja kuulosti hölmöltä. "Miksi saisin vielä viidennen.." - voi miten tökeröä. Anteeksi siis sanavalinnastani otsikossa, joka kaikille muille kuitenkin "aukesi" hyvin ;-).

ekologinen kuormitus- se, millä oikeudella kuormitan maapalloa vielä yhdellä skandinaavisella teho-kuluttajalla, kun muualla lapset hukkuu tulviin ja kuolee nälkään. Ei minusta ole adoptoimaan, mutta on paljon sukulaisia ja ystäviä, joten sen suuren perheen tunnun saa kyllä tarvittaessa aikaiseksi näinkin.

Vauva olisi ihana, mutta jotenkin alkaa tuntua hyvin itsekkäältä teolta vaan oman ihanuutensa takia- miten tämä nyt sitten oikeaoppisesti ilmaistaan- toivoa saavansa lisää lapsia. Jokaisella on tietysti oma käsityksensä yhteisvastuusta, mutta ihmettelen ettekö te seitsemän- kahdeksan lapsen äidit koskaan ajattele asiaa näin laajemmalti? Nauttikaa ihmeessä lapsistanne, mutta mielestäni on väärin yllyttää suurperheisiin- aika on eri ja ongelmat erilaiset kuin joskus suurten agraari-perheiden aikaan.



Jos haluaa paljon lapsia, pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota perheen kulutustottumuksiin.

T. Se, joka ehdotti ap:lle adoptiota

Miksi tehdä pariton määrä.

mutta ymmärrän jatkuvaa vauvankaipuuta... Mua oikein vääntää vatsasta se ajatus ettei mulla olisi enää yhtään vauvaa ikinä. Yritän sinnitellä sitä tunnetta vastaan muistuttamalla itseäni siitä että haluaisin kyllä monta alle kymmenvuotiasta, tai monta aikuista lasta, mutta että esim. neljä murrosikäistä veisi multa hengen ja tai vähintäänkin mielenterveyden.

Jos sinusta tuntuu, että on liikaa aikaa, siis aikaa sille viidennelle niin avaa silmät ja katso mitä sillä ajalla voisit tehdä jo olemassa olevien lasten kanssa.

Meillä on neljä lasta ja oikeasti tuntuu välillä, että kaikki eivät saa tarpeeksi aikaa. Tekisi niin mieli harrastaa, opettaa, ohjata, kokea ja tuntea jokaisen kanssa paljon enemmän kun nyt.

Ja valitettavasti se viimeinenkin vauva kasvaa ja kohta talo on täynnä kiukkuisia ja uhmakkaita teini-ikäisiä jotka haluavat kielikursseille, laskettelemaan, puhelimet ja pelit ja vielä ne kalliit muotivaatteetkin päälle ja lukiokirjat ne vasta maksavatkin! Sitten täytyy paiskia töitä sen ajan kun ennen teki parushoitoa.

Mieti.

Aikaa ei todellakaan ole liikaa, rakastan vauvoja, mutta myös isompia lapsia. Adoptio ei ole minulle se "oma juttu", juuri se odottamisen ihme olisi ihanaa kokea vielä...ja se kaikki muukin. Mutta aikaa on kyllä pohtia näitä ;-). Suuri kiitos teille kaikille =)

Ajattelin aina, että lopetetaan lasten teko/saanti/hankinta sitten, kun tuntuu että nämä on nyt tässä, yhtään ei puutu. Ja tämän viidennen kanssa sitten kävi niin. Enää ei puutu ketään.



Mutta välillä aika kovilla olen. Ja toivoisin niinkuin tuossa edellä joku muukin, että olisi yksittäiselle lapselle enemmän aikaa, ja itselle ja miehellekin aikaa. Välillä on tullut ajatuksia, että ehkä ei olis kannattanut enää sitä viidettä. Mutta kun tuota rakasta kuopusta katsoo, niin eihän sitä aarretta mihinkään vaihtaisi.