Annoin miehelle rahaa...
Mies on vähän huono yllättämään minua lahjoilla. Olen nyt tämän vuodrn aikana painottanut kaupoissa käydessämme ja lehdistä huomattuani itseä miellyttäviä tavaroita. Pari kuukautta sitten annoin hänelle melkein nelinumeroisen summan rahaa ja sanoin, että yllätäpä näillä minut jollain, josta pidän. Ne ovat minun rahojani. Alleviivaten korvamerkityt minulle. Nyt kysäisin ohimennen, että oletko löytänyt jotain kivaa? Tää oli et ai ne rahat. Oli humputellut menemään kavereidensa kanssa. Mitenhän tän nyt selittäisi, että tuokin ymmärtäisi ryssineensä pahasti. Selityksenä oli, et ku hänell ei ollut rahaa. No ei ollut, kun ne oli mun.
Kommentit (18)
No jotkut ei tajua mitään, vaikka hieroisi naamaan, mitä tarkoittaa. Mulla mies käytti vastaavasti rahaa johonkin laskuihin josta en tiennyt. Olisi hän voinut kertoa minulle niistä. Vähän tympeä juttu se oli ja riideltiin sitten aika kovaa.
Olisiko ollut viisaampaa ostaa ihan itse sen mitä haluaa, eikä odottaa, että äijä hakee sen kaupasta? Mikä idea koko hommassa? Eihän se ole edes yllätys.
Kun annat toiselle rahaa, et voi määrätä, mihin hän sen käyttää. Sen on lakikielessä lahja. Menikö muuten sen rahan yli, että pitää lahjavero maksaa? Jos annoit yli 5000 euroa, niin ilmoita verottajalle. Mies eli lahjan saaja on siinä se verovelvollinen, etkä sinä. Ihan kiva källi, kun ei kerran noudattanut toivettasi rahan käyttötarkoituksesta.
En ole. Se raha on rahaa. Enemmän risoo se, että tuossa tuli esille mun arvo miehen silmissä. Mun rahoja voi käyttää ihan noin vain, vaikka olen kertonut mihin ne on. Olispa minulle hemmetti antanut jonkun tonnin ja pyytänyt hakemaan työreissulla jonkun ostamansa osan jenkkiautoonsa. Olisin sitten rempannut kissojen huonetta tai jotain sillä. On kuulema ihan eri asia, kun yritin rautalangasta vääntää.
Ja rusinanrypistelijät. Ei meillä ole kissoilla omaa huonetta. Se oli esimerkki.
Nyt oli lapsellista. Ei toiselle anneta tuolla tavalla rahaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole. Se raha on rahaa. Enemmän risoo se, että tuossa tuli esille mun arvo miehen silmissä. Mun rahoja voi käyttää ihan noin vain, vaikka olen kertonut mihin ne on. Olispa minulle hemmetti antanut jonkun tonnin ja pyytänyt hakemaan työreissulla jonkun ostamansa osan jenkkiautoonsa. Olisin sitten rempannut kissojen huonetta tai jotain sillä. On kuulema ihan eri asia, kun yritin rautalangasta vääntää.
Ja rusinanrypistelijät. Ei meillä ole kissoilla omaa huonetta. Se oli esimerkki.
Älä valita. Jäät tohon suhteeseen kuitenkin. Paha mielesi laantuu, mutta et enää koskaan täysin luota mieheen raha-asioissa. Hyvää loppuelämää teille.
Vierailija kirjoitti:
Kun annat toiselle rahaa, et voi määrätä, mihin hän sen käyttää. Sen on lakikielessä lahja. Menikö muuten sen rahan yli, että pitää lahjavero maksaa? Jos annoit yli 5000 euroa, niin ilmoita verottajalle. Mies eli lahjan saaja on siinä se verovelvollinen, etkä sinä. Ihan kiva källi, kun ei kerran noudattanut toivettasi rahan käyttötarkoituksesta.
Niin joo, meneehän sulla kaikki parisuhteessa just lakien mukaan? Eli esimerkiksi omat rahat on aina ja verottaja tietoinen kaikesta välisestänne rahaliikenteestä. Ja sairaalassa jos olet letkuissa vaikka pari kuukautta tajuttomana, niin annat laskujen erääntyä? Ai niin, ei voi mitään. Ne rahat olisivat lahja jonkun toisen käsissä. No höh. Onneksi sinä olet fiksu ja ap ihan tyhmä.
Kaikki on helppoa kun suhteet suoritetaan vain lakien mukaan. Tunteet ja muut romukoppaan. Tulipa tääkin päivä vauvalla vastaan.
Mitä mä just luin, et kai ole tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli lapsellista. Ei toiselle anneta tuolla tavalla rahaa.
Niin varmaan. En silti haluaisi käyttää termiä lapsellinen, vaan jotain muuta. Ehkä hyväuskoisuutta. Onhan se kyllä pepusta, että maailmassa on loppujen lopuksi kaikessa ihan yksin. Tai ehkä ei ole, mutta tuntuu, että te ajattelette niin. Kuinka jaksatte ja haluatte elää mieleltänne noin kyynisinä? Toisaalta, miten te sitten valitatte mielestäni kovin pienistä asioista hyvin herkästi? Joku Erika Vikman esimerkiksi pilaa täällä monen päivän. Ihminen, jota ette koskaan varmaan edes tule tapaamaan.
Ei siinä, eipä tuosta olisi näköjään kannattanut kirjoittaa. Onneksi tonni ei kaada arkea mihinkään suuntaan. Jotain se kertoo jostain silti. Ja on mielenkiintoista, että te hyväksytte käytöksen.
Miksi olet noin tyhmän miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mä just luin, et kai ole tosissasi?
Jos tarkoitit lakipykäläjuttua niin kyllä. Sen kirjoittaja olisi voinut kirjoittaa laajemmin, mitä haki. Oikeustaistosta tai semmoisesta kun ei nyt ole kyse. Kokonaisuuden kannalta lainattu teksti ei ole järkevä ja semmoisenaan hyvin yksisilmäinen näkemys. Laki ei ota kantaa siihen, miten ihmiset arvottavat toisiaan ja voivat kohdella toisiaan. Se ei ole enää laissa tämä "se mikä ei ole järkevää, ei voi myöskään olla laki"-teksti. En muista sitä oikein. Takerruin siis yhtä pieneen osaan kuin mitä hän yritti viisastella.
Todella lapsellista touhua. Olisit ihan itse ostanut itsellesi jotain kivaa, kuten mieskin itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun annat toiselle rahaa, et voi määrätä, mihin hän sen käyttää. Sen on lakikielessä lahja. Menikö muuten sen rahan yli, että pitää lahjavero maksaa? Jos annoit yli 5000 euroa, niin ilmoita verottajalle. Mies eli lahjan saaja on siinä se verovelvollinen, etkä sinä. Ihan kiva källi, kun ei kerran noudattanut toivettasi rahan käyttötarkoituksesta.
Niin joo, meneehän sulla kaikki parisuhteessa just lakien mukaan? Eli esimerkiksi omat rahat on aina ja verottaja tietoinen kaikesta välisestänne rahaliikenteestä. Ja sairaalassa jos olet letkuissa vaikka pari kuukautta tajuttomana, niin annat laskujen erääntyä? Ai niin, ei voi mitään. Ne rahat olisivat lahja jonkun toisen käsissä. No höh. Onneksi sinä olet fiksu ja ap ihan tyhmä.
Kaikki on helppoa kun suhteet suoritetaan vain lakien mukaan. Tunteet ja muut romukoppaan. Tulipa tääkin päivä vauvalla vastaan.
No ilmeisesti AP:n parisuhteessa menee juuri näin, ainakin miehen älynystyröiden mukaan. Hänen tilille on ilmestynyt rahaa, puoliso on jotain sössöttänyt siitä, mutta sitä ei tarvitse huomioida, ja rahat voi lain mukaan käyttää ihan mihin itseä huvittaa. Ja myöhemmin, kun puoliso yrittää vääntää rautalangasta, miksi mies on toiminut väärin, niin miehen mielestä "se on ihan eri asia".
Voit toki kritisoida aiempaa kommenttiani ihan niin paljon kuin haluat, mutta ketä se mahtaa hyödyttää. Eikä sun tarvitse huolehtia mun laskuista, ne menee automaattisesti mun pankkitililtä, jos olisin letkuissa pari kuukautta tajuttomana.
AP ei ole tyhmä, vaan hänen miehensä on täysin kyvytön huomioimaan muita kuin itseään. Siksi AP:n kannattaa jatkossa varautua, ja joskus ihan tavistason laintuntemus voi olla siinä avuksi, niin ei tule turhaan rahoitettua miehen vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Se on sitten oma asiansa haluaako tuollaisen miehen kanssa olla parisuhteessa... Onneksi en itse ole.
Mulla ei ole luottokorttia. Noin yleisesti en tarvitse sitä, eikä nyt suoraan tule mieleen tilannetta missä se olisi tarpeellinen. Joku nettikauppaostos, siis laadukas ja kallis muutenkin voisi olla sitä. Suomestakaan kun ei kaikkea kivijalkapuodista saa tai netistä ilman luottokorttia ostaa. Luottokortin pitäminen ilmeisesti maksaa jotain? Sekin olisi siis pieni, mutta turha kuukausittainen menoerä, jos näin on.
Mun miehellä on luottokortti. Mä voisin kuvitella, että jos joku juttu olisi vaan netistä ostettavissa ja se pitäis maksaa luottokortilla, pyytäisin häntä tekemään sen ja siirtäisin hänelle sitä varten rahaa. Jos sitten siirrettyäni hän ei suorittaisikaan ostosta ja tuhlaisi rahat, niin olis se aika törkeetä. Ei ehkä sama juttu kun alottajalla, mutta mun mielestä sukua sille. En osais epäillä että ukko tekisi mulle niin.
No voi että. Vai sellasta. Harmi. Jaxuhali.