Tutkijat: nuoret sukupolvet vanhenevat biologisesti edeltäjiään nopeammin – ja se voi nostaa syöpäriskiä

Homokaasusta se johtuu.

Pötköttely ei ollutkaan hyväksi keholle. Aivot lahoontuneet ennen aikojaan ilman käyttöä.

Lisäaineet on yksi syyllinen, liian vähäinen lepo.

Mahdollisina selittäjinä on esitetty aiempaa nuorempana alkavaa lihavuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä, heikompaa ruokavalion laatua (roskaruoka, prosessoitu ruoka), istuvaa elämäntapaa, vuorokausirytmin häiriintymistä (keinovalo, kännykän sininen valo), ympäristön kemikaaleja (mikro- ja nanomuovit, raskasmetallit, Pfas "ikuisuuskemikaalit", polttoainekemikaalit), sekä langattomien mobiili- ja WiFi- sekä Bluetoothverkkojen kumuloituva mikroaaltosäteily. 

Vierailija kirjoitti:

Homokaasusta se johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Pötköttely ei ollutkaan hyväksi keholle. Aivot lahoontuneet ennen aikojaan ilman käyttöä.

Nykyään näkyy paljon enemmän hyväkroppaisia lenkkeilijöitä ja kuntosalikävijöitä kuin esim. 80-90-luvuilla. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisina selittäjinä on esitetty aiempaa nuorempana alkavaa lihavuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä, heikompaa ruokavalion laatua (roskaruoka, prosessoitu ruoka), istuvaa elämäntapaa, vuorokausirytmin häiriintymistä (keinovalo, kännykän sininen valo), ympäristön kemikaaleja (mikro- ja nanomuovit, raskasmetallit, Pfas "ikuisuuskemikaalit", polttoainekemikaalit), sekä langattomien mobiili- ja WiFi- sekä Bluetoothverkkojen kumuloituva mikroaaltosäteily. 

Ei ole mitään kumuloituvaa mikroaaltosäteilyä. Yksi mikä voi vaikuttaa asiaan on nuorten jatkuva energiajuomien kiskominen joka ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa. Toinen tekijä on se että he ovat syntyneet iäkkäämmistä vanhemmista. Eläinkokeissa tällä on havaittu olevan merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisina selittäjinä on esitetty aiempaa nuorempana alkavaa lihavuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä, heikompaa ruokavalion laatua (roskaruoka, prosessoitu ruoka), istuvaa elämäntapaa, vuorokausirytmin häiriintymistä (keinovalo, kännykän sininen valo), ympäristön kemikaaleja (mikro- ja nanomuovit, raskasmetallit, Pfas "ikuisuuskemikaalit", polttoainekemikaalit), sekä langattomien mobiili- ja WiFi- sekä Bluetoothverkkojen kumuloituva mikroaaltosäteily. 

Ei ole mitään kumuloituvaa mikroaaltosäteilyä. Yksi mikä voi vaikuttaa asiaan on nuorten jatkuva energiajuomien kiskominen joka ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa. Toinen tekijä on se että he ovat syntyneet iäkkäämmistä vanhemmista. Eläinkokeissa tällä on havaittu olevan merkitystä.

Lyhyesti: langattomat verkot (mobiili, Wi‑Fi, Bluetooth) lähettävät kaikki radiosäteilyä (RF/mikroaaltotaajuuksia), ja ihmisen kokonaissäteilyannos on näiden lähteiden yhteisvaikutus eli ”kumuloituva” altistus. Viranomaisrajat perustuvat ensisijaisesti lyhytaikaiseen lämpövaikutukseen, kun taas osa tutkijoista korostaa, että pitkän aikavälin matalan tason yhteisaltistusta ei tunneta yhtä hyvin.

Mitä ”kumuloituva mikroaaltosäteily” tarkoittaa?

Mobiiliverkot (2G/3G/4G/5G), Wi‑Fi (2,4/5/6 GHz) ja Bluetooth (2,4 GHz) käyttävät kaikki ei-ionisoivaa RF-säteilyä, jonka taajuudet osuvat mikroaaltoalueelle.

”Kumuloituva” viittaa siihen, että kehosi absorboi energiaa useista samanaikaisista lähteistä (puhelin taskussa, Wi‑Fi-reititin, Bluetooth-kuulokkeet, naapurien tukiasemat jne.), jolloin kokonaisaltistus on lähteiden summa, ei yhden laitteen vaikutus erillään.

Fyysisesti RF-energia ei ”varastoidu” kudoksiin kuten radioaktiivisuus, mutta altistus kertyy ajallisesti: mitä useampi laite on päällä ja mitä lähempänä kehoa, sitä suurempi hetkellinen ja vuorokautinen annos.

Mobiilipuhelin voi tuoda suurimman yksittäisen annoksen, koska se lähettää suuremmalla teholla ja on usein lähellä päätä/vartaloa; tukiasemien ja Wi‑Fin osuus ympäristöaltistuksesta on tyypillisesti pienempi.

Monilähdevaikutus voi kuitenkin nostaa kokonaisaltistusta merkittävästi tiiviissä tilanteissa (esim. luokkahuone, jossa monet kannettavat lähettävät Wi‑Fiä samanaikaisesti).

Miksi kumuloituvuus herättää huolta?

Nykyiset viranomaisrajat (FCC/ICNIRP ym.) on suunniteltu estämään haitallista lämpenemistä lyhyessä ajassa; ne eivät välttämättä huomioi kaikkia mahdollisia pitkäaikaisia, matalan tason biologisia vaikutusmekanismeja.

Osassa kokeellisia tutkimuksia on raportoitu ei-lämpöisiä vaikutuksia (esim. oksidatiivinen stressi, unihäiriöt, neurobehavioraaliset muutokset) pitkittyneessä altistuksessa, vaikka epidemiologinen näyttö haitoista on ristiriitaista.

WHO:n IARC luokittelee RF-säteilyn ”mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi” (ryhmä 2B), mikä heijastaa epävarmuutta pitkän aikavälin riskistä, ei vahvistettua syy-seuraussuhdetta.

Käytännön näkökulma: mistä suurin osa annoksesta tulee?

Suurin yksittäinen tekijä on usein oma puhelin (puhelut, dataliikenne) ja sen etäisyys kehosta; Wi‑Fi-reititin ja Bluetooth-kuulokkeet tuovat yleensä pienemmän lisäannoksen, mutta monilähdeympäristöissä niiden yhteisvaikutus kasvaa.

Lapset voivat absorboida suhteellisesti enemmän tietyissä skenaarioissa (pienempi koko, enemmän kudosta lähellä lähteitä), minkä vuoksi varovaisuusperiaatetta korostetaan erityisesti lasten kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pötköttely ei ollutkaan hyväksi keholle. Aivot lahoontuneet ennen aikojaan ilman käyttöä.

Nykyään näkyy paljon enemmän hyväkroppaisia lenkkeilijöitä ja kuntosalikävijöitä kuin esim. 80-90-luvuilla. 

Ulkoisesti ehkä kyllä, mutta ei ne välttämättä oikeasti ole niin hyväkuntoisia. Nykyään treenataan enemmän ulkonäköpainotteisesti niin esim. lihaserottuvuus voi olla hyvä, mutta voimaa ja kestävyyttä ei kuitenkaan ole. Lenkkeilijältäkin voi puuttua aerobinen pohja ja vetää sitten vain kovilla sykkeillä lenkkinsä läpi. Väittäisin että ainakin 70 ja 80 luvulla keskimäärin peruskestävyys oli parempi.