Lue keskustelun säännöt.
Olen onnellinen työtön, en halua omistaa kuin pyörän, vaatteita ja ruokaa (muu ahdistaisi minua!)
05.07.2026 |
Olen akateeminen työttömyysnainen, en työläisnainen siis, ikä 55.
Koko elämäni olen ollut työtön lähestulkoon. Nuorena kävin kyllä työssä, olin 6 vuotta Silja Linen laivoilla konemiehenä ja olisin vieläkin varmaan mutta halusin opiskella. Minun kohdallani opiskelu johti työttömyyteen mutta tykkäsin kovasti olla yliopistolla
Työttömänä siis nautin elämästäni täysin palkein. En halua omistaa ja stressaantua
Kaloja syön, hirvenlihoja, marjoja, sieniä, ulkomaanmatka teen Viroon ja Ruotsiin
Ihmiskunnan historian tuntien pidän itseäni entisajan aatelisten jälkeläisensä, vapaana sielunsa ja henkilönä joka vain nauttii elämästään ilman työn orjuutta!
Asun lähellä Turkua niin nytkin suunnittelen laivamatka lähipäivinä, sellaista ruokajuhlaa kuin laivan buffet ei monikaan prosentti kaikista koskaan eläneistä ihmisistä pääse milloinkaan kokemaan ja nykyaikana sen runsauden saa kokea ttötönkin- miksi siis stressaantuisin työllä elämäni peilaten kuin entisaikaan orja?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahallisessa työttömyydessä näkisin eettis-moraalisen ongelman; tukiraha/elatusraha työttömälle tulee muilta veronmaksajilta ja ajatus siitä että minimituki ikäänkuin kuuluisi jokaiselle riippumatta tahtooko töihin vai ei, ilman että se aiheuttaisi moraalisia dilemmoja, voi osoittautua ns. loppupeleissä paikkansa pitämättömäksi. Perustele tätä seuraavasti:
Tietysti maassa voidaan säätää lakeja, vaikka eduskunnassa, päättää että se on okei olla tahallaan työtön (liekö Suomen laki kuitenkaan nykyisin suhtautuu moiseen suopeasti, eikö odotus ole että työtön tosissaan etsii töitä);
Nyt jos tarkastelee juutalais-kristillisestä näkökulmasta sen jumalallisen lain valossa, Mooseksen lain, ja vertaa Suomen lakiin niin luulenpa saattaakin ilmetä että ensin mainittu laki voikin tuomita tahallisen työttömyyden menettelyn epä-eettiseksi, jopa varastamiseksi (jopa siinä tapauksessa että Suomen laki sen sallisi) tuomita tahallisen työttömyyden siihen tapaan että "joka ei töitä tahdo tehdä sen ei syömänkään pidä"