Miksi lestadiolaisperheiden lapsilla paljon masennusta, itsemurhia

Luultavasti se johtuu siitä, että ovat erkaantuneet uskosta ja alkaneet juomaan ja alkoholisoituneet. Näinhän tietysti voi käydä muillekin kuin vain lestadiolaisille.



Jospa asiaa paremmin tuntevar kertoisivat REHELLISEN mielipiteensä, eli vl: t.

Jos on totta, mitä en taida uskoa, niin sitten syynä lienee todennäköisimmin lapsia liukuhihnalta suoltavan äidin väsymys ja ahdasmielinen uskollinen ilmapiiri, mikä ei tunnetusti ole mikään mielenterveyttä edistävä asia.

varmaan kun on pienestä pitäen kerrotti miten ei-uskovat palavat helvetin tulimeressä (5v lestadiolaistytön suusta) ja sitten kun teini-iässä alkaa epäillä omaa uskoaan niin vähemmästäkin masentuu...

ja kuunnelkaa, kuinka paljon ja usein siellä pyydetään esirukouksia masennuksesta, alkoholismista, mielenterveydellisistä ongelmista kärsiville sukulaisille. Jotka ovat siis vl:iä.



Ja jokainen, joka on vl, ei koskaan voi kieltää, etteikö vl-perheissä olisi mielenterveysongelmista kärsiviä. Jos joku kieltää, niin valehtelee.

Oulun lähistöllä vanhukset kärsii eniten masennuksesta, ja mikä uskonto siellä valtaosin vaikuttaa? Vanhukset unohdetaan vanhainkoteihin eivätkä he saa edes televisiota katsoa, joka yksinäiselle vanhukselle toisi mukavaa virikettä päivien sisältöön.

Yleensäkkin suomalaisilla on paljon mielenterveysongelmia, alkoholismia ja itsemurhia, niin lestadiolaisilla kuin muillakin. Pelkkä esirukousten pyytäminen ei siis riitä tilastoksi tässä asiassa.



Tosin itse olen nähnyt joskus jonkun tilaston, jonka mukaan esikoisilla ja 5. tai sitä myöhemmin sisarusparvessa syntyneillä on enemmän mielenterveysongelmia kuin muilla. Tämän voisi ajajtella selittyvän sillä että esikoiset ovat kaikkien vanhempien " koekappaleita" ja viidennestä lapsesta eteenpäin vanhempien voimat lasten hoitoon alkaa loppua.

Ja taas täällä puhutaan asiasta josta ei tiedetä yhtään mitään! Ap vois esittää jonkinlaisen tutkimustuloksen tai vastaavan väitteensä todeksi. Millä perusteella väität moista??? Esirukouspyynnöt ovat muuten suviseuroissa usein pyydetty ei-uskoville sukulaisille/ystäville... En väitä että vanhoillis-lestadiolaisissa ei olisi masentuneita tms mutta ei nyt takuulla enemmän kuin muutenkaan suomalaisissa. Itse olen 9-lapsisesta perheestä, enkä KOSKAAN ole huomannut äitini olevan jotenkin väsynyt " raskaan taakkansa" alla, kun on niin monta lasta! On opiskellut, ollut töissä(on edelleen vakituisessa paikassa)...ja elämänsä kunnossa nyt 47-vuotiaana. Saatikka että joku sisaruksistani olisi masentunut, tehnyt itsemurhaa tai muuta mistä ap meitä uskovaisia syyttää. Ja itse kukanenkin voisi muistaa sen että ei sekoita vanhoillis-lestadiolaisia esikoislestadiolaisiin tai vastaaviin, koska vakaumuksemme on eri!!!

Vierailija:

Jos on totta, mitä en taida uskoa, niin sitten syynä lienee todennäköisimmin lapsia liukuhihnalta suoltavan äidin väsymys ja ahdasmielinen uskollinen ilmapiiri, mikä ei tunnetusti ole mikään mielenterveyttä edistävä asia.

Liika ahdasmielisyys ja liian ankarasti rajatut säännöt sen tekevät, ja se, että lapsen oletetaan automaattisesti haluavan uskoa vanhempiensa tavoin. Jos lapsi on luonteeltaan itsenäisemmin ajatteleva ja kyseenalaistava, niin onhan se hajottavaa asua kodissa, jossa vain yhdenlainen ajattelutapa on sallittu, eikä kritiikkiä suvaita. Varsinkin, kun tällainen itsenäinen lapsi joutuu verratuksi sopeutuviin, kiltteihin sisaruksiinsa ja saa tuntea itsensä perheen mustaksi lampaaksi.



Vanhempien on mahdollista elää uskontonsa mukaisesti silti muistaen, että lapset eivät ole heidän omaisuuttaan ja lapsilla on vapaus valita kuinka uskovat. Pois aivopesu ja tuputus. Tiedän mistä puhun.

Suomalaisilla on ihan muutenkin paljon mielenterveyden ongelmia, tuskin niitä nimenomaan lestadiolaisissa enemmän on.

Mutta niin tekee myös liian ahdas uskonnollisuus, ja huolestuttavaa on, ettei siitä asiasta saa puhua, ja aina vedotaan siihen, että parempi olla uskovaisessa perheessä kuin alkoholistiperheessä. Fyysisesti uskovaisessa perheessä onkin varmasti paremmat oltavat kuin päihdeperheessä, mutta uskonnollista tuputusta voidaan kyllä verrata henkiseen väkivaltaan. Mulla ei ole mitään uskontoja vastaan, mutta kristillisen kasvatuksen ja uskonnollisen painostuksen raja on häilyvä. Lapsen ei tarvitse saada päättää siitä, mitä hän syö, kuinka pukeutuu ja koska tulee kotiin, mutta siitä kyllä, mihin hän uskoo, ilman että hänen tarvitsee pelätä rangaistusta tai joutua tuntemaan itsensä muita huonommaksi. Varsinkin murrosikäisten ja murrosikää lähestyvien lasten kanssa tämä pitää muistaa. t:11

surullista