Lue keskustelun säännöt.
En ole tarvinnut algebraa elämässä ikinä.
06.06.2026 |
Miksi helvetissä jouduin koulussa monta vuotta opiskelemaan näitä kammottavia "ratko X" tehtäviä?
Kommentit (56)
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin
Pitkäaikaistyöttämänä riittää kun osaa täyttää sossun hakemuskaavakkeita.
Siinäkin pitää osata laskea Kelan korvauksesta tuleva summa itse jotta voi sitten päätöksestä löytää Kelan etuuskäsittelijän tekemät virheet ja pyytää niihin korjausta.
Ilman jonkinmoista algebraa ei kyllä pärjää kukaan, elle sitten ole tavalla tai toisella holhouksenalainen.
Calculus eli se geometriaa, trigonometriaa ja algebraa mutkikkaampi matematiikka integraaleineen ja differentiaaliyhtälöineen on eri asia. Sitä harvempi tarvitsee elämässään opintojen jälkeen, ellei sitten päädy luonnontieteiden puolelle tuotekehitystyöhön.
Integraalien ja differentiaaliyhtälöiden ymmärtäminen kuitenkin on todella hyödyllistä vaikkei niitä varsinaisesti laskisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka monilla naisilla on montako kynttilää synttärikakussa -tasolla. Mökkitikan heitostakin saa päänsäryn.
Onkohan matemaattinen lahjakkuus sidoksissa sukupuoleen? Harmi kyllä, aika moni ihminen osaa melko huonosti ihan ynnä- ja poislaskua.
Opettajien pitäisi selittää oppilailleen myös sitä, mihin heidän opettamiaan aineita tarvitaan ja käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että suuri osa (ei välttämättä suurin osa) ihmisistä ei tarvitse työelämässä algebraa eli "kirjaimilla laskemista" ainakaan suoraan (aritmetiikkaa kyllä, eli numeroilla laskemista). Sen sijaan algebran opiskelussa harjaantuneista ajattelutaidoista varmasti on hyötyä kaikille - edellyttäen että siitä algebrasta on ymmärtänyt edes sen verran, että ajattelu on jotenkin aktivoitunut.
Mutta eihän suorittavassa työssä tarvita monia muitakaan koulussa opittavia asioita: sijamuodot, lauseenjäsenet, verbien tapaluokat, antiikin historia, fotosynteesi ja muut kasvien biologiaan liittyvät asiat, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, musiikin teoria, sähkömagnetismi, ...
Jos koulujen oppisisällöistä poistetaan kaikki, mitä lähihoitaja ei työssään välttämättä tarvitse, niin mitä jäisi jäjelle? Peruskoulusta jäisi jonkin verran, lukiosta vähemmän.
Ei koulu ole olemassa lähihoitajia tai jotain muuta tiettyä ammattiryhmää varten. Ja kun meillä on tämä kaunis ajatus kaikille yhtäläiset mahdollisuudet antavasta peruskoulusta, niin ei voida tehdä niin, että ahaa - sinusta tulee lähihoitaja, siispä emme opeta sinulle algebraa.
Minusta algebra on paljon kauniimpaa ja selkeämpää kuin artmetiikka. Kun kirjaimet korvataan numeroilla, niin asiat muuttuvat sotkuisemmiksi, jotenkin likaisemmiksi.
algebra EI OLE VAIN "kirjaimilla laskemista".
Ei tietenkään "vain", mutta se on se keskeinen ero nimenomaan peruskoulun tasolla. Ymmärsin, että emme nyt kuitenkaan puhua sellaisesta abstraktista algebrasta kuin esmerkiksi ryhmien, renkaiden ja kuntien teoria, vaan peruskoulutason asioista.
On ihmisiä, jotka osaavat matematiikkaa, mutta eivät esimerkiksi tilastotieteestä tajua mitään (vaikka nämähän eivät sulje toisiaan pois). Paljon tärkeämpi taito, jos pitää valita. Helppo oli korona-aikanakin olemattomilla riskeillä höynäyttää ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas sovellan algebraa ihan joka ikinen päivä. Lukemattomia kertoja.
Siksi minä olenkin miljonääri ja sinä lähihoitaja....
Kuinka kauan sinulla on esiintynyt näitä grandiooseja harhoja? Pääsen hyödyntämään lähihoitajaopintojani sinun ohjaamisessasi oikein tukipalvelun ääreen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä tarvitsekaan, mutta fiksummat lapset tarvitsevat.
Moni muu niitä tarvitsee. Useimmat myös käyttävät tuotteita, joiden kehitykseen on käytetty "x-laskuja". Itse tekisin lääkelaskutkin "x-laskuna".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumatematiikka on ennen kaikkea testi älykkyydelle, kyvylle oppia abstrakteja tietorakenteita, sekä perslihasten kestävyydelle. Joka tästä selviää, on pystyvä oppimaan mitä tahansa ei-käsinkosketeltavaa. Siksi matematiikan arvosanalla on suuri paino sellaistenkin oppisuuntien opiskelijavalinnoissa, joissa itse matematiikan osaamisella on aika vähäinen merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Koulumatematiikka on ennen kaikkea testi älykkyydelle, kyvylle oppia abstrakteja tietorakenteita, sekä perslihasten kestävyydelle. Joka tästä selviää, on pystyvä oppimaan mitä tahansa ei-käsinkosketeltavaa. Siksi matematiikan arvosanalla on suuri paino sellaistenkin oppisuuntien opiskelijavalinnoissa, joissa itse matematiikan osaamisella on aika vähäinen merkitys.
Eli et siis ole päivääkään tehnyt kunnon oikeita töitä siis? Se on se mitä tuosta vahvasti tulkitsin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumatematiikka on ennen kaikkea testi älykkyydelle, kyvylle oppia abstrakteja tietorakenteita, sekä perslihasten kestävyydelle. Joka tästä selviää, on pystyvä oppimaan mitä tahansa ei-käsinkosketeltavaa. Siksi matematiikan arvosanalla on suuri paino sellaistenkin oppisuuntien opiskelijavalinnoissa, joissa itse matematiikan osaamisella on aika vähäinen merkitys.
Eli et siis ole päivääkään tehnyt kunnon oikeita töitä siis? Se on se mitä tuosta vahvasti tulkitsin.
AP
Määrittele mikä on "oikeaa työtä." Vahvasti haisee, että tarkoitat jotain käsin kosketeltavaa ja lihaksia vaativaa. Huomautan vain, että senkin laitteen toteutus jolla tänne viestität, on ollut 99% abstraktia. Mitenkään halveksumatta manuaalista työtä. Oma työni on hyvin tasapainoinen yhdistelmä aivotyötä ja käsin tekemistä. Mutta tuota jälkimmäistä ohjaa vahva formaali viitekehys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumatematiikka on ennen kaikkea testi älykkyydelle, kyvylle oppia abstrakteja tietorakenteita, sekä perslihasten kestävyydelle. Joka tästä selviää, on pystyvä oppimaan mitä tahansa ei-käsinkosketeltavaa. Siksi matematiikan arvosanalla on suuri paino sellaistenkin oppisuuntien opiskelijavalinnoissa, joissa itse matematiikan osaamisella on aika vähäinen merkitys.
Eli et siis ole päivääkään tehnyt kunnon oikeita töitä siis? Se on se mitä tuosta vahvasti tulkitsin.
AP
Määrittele mikä on "oikeaa työtä." Vahvasti haisee, että tarkoitat jotain käsin kosketeltavaa ja lihaksia vaativaa. Huomautan vain, että senkin laitteen toteutus jolla tänne viestität, on ollut 99% abstraktia. Mitenkään halveksumatta manuaalista työtä. Oma työni on hyvin tasapainoinen yhdistelmä aivotyötä ja käsin tekemistä. Mutta tuota jälkimmäistä ohjaa vahva formaali viitekehys.
Oikeaa kunnon työtä on keskitysleirin vartija ja työhän tunnetusti vapauttaa. Ei mulla muuta sanottavaa ole, hajaantukaa!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkka on 1000. Pankkitilille tullut 500. Et siis koskaan ratkaissut x:ää. Mihin jäi 500.
Kertoo sinun sijoittumisesta yhteiskunnan alaportaalle.
Et ole ymmärtänyt edes algebran loogista opetusta. Kun tietää kaksi muuttujaa voi laskea kolmannen arvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo sinun sijoittumisesta yhteiskunnan alaportaalle.
Et ole ymmärtänyt edes algebran loogista opetusta. Kun tietää kaksi muuttujaa voi laskea kolmannen arvon.
Tätä voi hyödyntää monessa arkisessa askereessa.
Ap ei siis osaa laskea kun perunat maksaa 2€/kg, paljonko pitää maksaa perunoista, jos ostaa 600g perunoita.
Häpeä tyhmyytäsi AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo sinun sijoittumisesta yhteiskunnan alaportaalle.
Et ole ymmärtänyt edes algebran loogista opetusta. Kun tietää kaksi muuttujaa voi laskea kolmannen arvon.
Tätä voi hyödyntää monessa arkisessa askereessa.
Ap ei siis osaa laskea kun perunat maksaa 2€/kg, paljonko pitää maksaa perunoista, jos ostaa 600g perunoita.
Häpeä tyhmyytäsi AP.
Arvostan algebraa suuresti (ja olen sitä opiskellut yliopistotasolla), mutta huomautan, että tuo ongelma voidaan kyllä ratkaista ilman algebraa, suoralla kertolaskulla. Jopa "käänteinen" ongelma "paljonko perunoita saa 10 eurolla" voidaan ratkaista ilman algebraa, jakolaskulla, vaikka yksi tapa päätyä siihen jakolaskulausekkeeseen on algebrallisen yhtälön ratkaiseminen.
Matematiikan historiassa on saatu aikaan itse asiassa varsin monimutkaisia ja pitkälle meneviä asioita ennen kuin algebraa oli varsinaisesti käytössä. Esimerkiksi Pythagoraan lause on peräisin ajalta ennen algebraa. Sen verbaalinen esitysmuoto "Hypotenuusan neliö on kateettien neliöiden summa" ei ole algebraa sanan varsinaisessa merkityksessä. "Algebrallista ajattelua" se kyllä on.
Kiitos hyvästä vastauksesta, se oli miellyttävää lukemista. En tiedä, olen vain aritmetiikan ystävä ollut aina, algebra aiheuttaa välittömän hylkimisreaktion. Numerot numeroina ja kirjaimet kirjaimina sanon minä. Käytännön mies kun olen. Ja en toki puhu että koulutusjärjestelmää pitäisi virtaviivaistaa vain lähihoitajia varten vaan kaikkia ammattiryhmiä silmälläpitäen. Oikeastaan en ole varma onko minulla edes pointtia tässä enää.
AP