On niin raskas työ etten jaksa tavata lastani...Mikä eteen tässä tilanteessa? Asumme erillään lapsen äidin kanssa, ja lapsi äidillään
Minun olisi tarkoitus vierailla lähes päivittäin heidän luonaan kun asumme 200m päässä toisistamme...Mutta työni on niin raskas että jaksan vain levätä kotona. Nytkään en ole 5 päivään tavannut naistani tai lastani
Kommentit (78)
No mutta lapsi nyt ei osaa kaivata sellaista mitä hänellä ei ole ollutkaan. Hyvää isää.
Vierailija kirjoitti:
Vähennä työntekoa tai vaihda työtä! Olet lapsesi ainoa isä.
Eikö teidän naisten yksi tyhmempiä pähkäilyitä ole ettei lapsen isän tarvitse olla biologinen?
Asiat jaksaa paremmin tehdä suoraan töiden jälkeen. Jos menee välissä kotiin, alkaa vain väsyttää enemmän ja koko ilta menee torkkuessa. Tai jos on pakollinen meno joskus myöhemmin illalla, niin on ihan tööt eikä yhtään huvittaisi. Fyysinen työ mullakin, ja mulla menee näin.
Ja terveydentila kannattaa tarkastuttaa, jos on vapaapäivinäkin noin puhki. Ei ole välttämättä ihan normaalia sellainen. Työterveyden puuttuminen ei haittaa siinä mitenkään, terveyskeskuskin varmasti lähtee tällaista selvittämään, ja jos ei, niin nykyään on useilla paikkakunnilla tarjolla myös varsin edullisia yksityislääkäripalveluja ja erilaisia labrapaketteja ym, ei tarvitse pörriäisten hintoja maksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähennä työntekoa tai vaihda työtä! Olet lapsesi ainoa isä.
Eikö teidän naisten yksi tyhmempiä pähkäilyitä ole ettei lapsen isän tarvitse olla biologinen?
Mikä ihmeen selitys tuo oli? Jollei vanhemmat ole homopari, lapsella on aina vain yksi isä eli se mieshahmo, joka on elämässään läsnä isän roolissa. Ei se ole aina biologinen isä.
Vaikka kuinka yrittäisi selitellä, niin kyllä tuo aloituksesi kuulostaa vain siltä, ettet välitä lapsestasi vähääkään ja yrität silti kerjätä sääliä. Mikään työ ei ole noin uuvuttavaa ettet edes jaksa niitä 200 m mennä lastasi näkemään. Ja jos on työ noin uuvuttavaa, voisit harkita sen vaihtamista, sekä oman terveytesi että lapsesi vuoksi. Tietenkin jos kumpikaan ei merkitse mitään, niin jatka ihmeessä nykyisellä polullasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä o elämässäs tärkeintä?
Työ vai muksu?
Joskus elämässä pitää tehä ratkaisuja oman jaksamisen mukaan. Juu, ei kukaan elä pyhällä hengellä, mutta!
Töissä on vähän pakko käydä
apYleensä on myös vapaapäiviä.
Ap:lla tuskin on niitäkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä o elämässäs tärkeintä?
Työ vai muksu?
Joskus elämässä pitää tehä ratkaisuja oman jaksamisen mukaan. Juu, ei kukaan elä pyhällä hengellä, mutta!
Töissä on vähän pakko käydä
apYleensä on myös vapaapäiviä.
Kuten tänään, ja olen vain palautunut...Makaan sängyssä ja syön
ap
Sinun pitää ryhdistäytyä
Vierailija kirjoitti:
Mikä o elämässäs tärkeintä?
Työ vai muksu?
Joskus elämässä pitää tehä ratkaisuja oman jaksamisen mukaan. Juu, ei kukaan elä pyhällä hengellä, mutta!
Ei ksikbkukasn 200 km aja päivittäin työ päälle!
Aloitus:
Minun olisi tarkoitus vierailla lähes päivittäin heidän luonaan kun asumme 200m päässä toisistamme
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on sinulle tärkeä, niin menet vaan tapaamaan häntä vaikka tuntuu ettet jaksaisi. Kyllä se siitä lähtee sujumaan. Jos priorisoit makaamista kotisohvalla niin se on oma valintasi.
Luettelo te nyt yhtään aloitusta.
Välimatkaa olisi 200 kilometriä ja päivittäin.
Haloooooo
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla provo, vaikka on ihan oikeasti olemassa niin iljettäviä isiä, jotka hylkäävät lapsensa.
Mitä vittua.
Ajatko sinä päivittäin 200 km ja työt päälle
Eihän tuossa ehdi nukkua
Vanha sanonta:"Kyllä sika syitä löytää, on maa kova ja kärsä kipeä."
200 metriä, ei kilometriä.
Miten ihmeessä olet ap päätynyt tuollaiseen kuvioon? Minkä ikäinen lapsi?
Vierailija kirjoitti:
200 metriä, ei kilometriä.
Miten ihmeessä olet ap päätynyt tuollaiseen kuvioon? Minkä ikäinen lapsi?
2v lapsi. Miten niin miten olen päätynyt mihin kuvioon? Ihan normaalisti töissä käyn...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla provo, vaikka on ihan oikeasti olemassa niin iljettäviä isiä, jotka hylkäävät lapsensa.
Mitä vittua.
Ajatko sinä päivittäin 200 km ja työt päälle
Eihän tuossa ehdi nukkua
Jälleen on luetun ymmärtäminen hukassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on sinulle tärkeä, niin menet vaan tapaamaan häntä vaikka tuntuu ettet jaksaisi. Kyllä se siitä lähtee sujumaan. Jos priorisoit makaamista kotisohvalla niin se on oma valintasi.
Luettelo te nyt yhtään aloitusta.
Välimatkaa olisi 200 kilometriä ja päivittäin.
Haloooooo
Luitko itse, oikein ajatuksella ja keskittyneesti?
Jos välimatka olisi 200 km, niin tuskin kukaan olettaisi päivittäisiä tapaamisia. Sen sijaan 200 m välimatkalla, jonka AP aloitukseensa laittoi päivittäiset tapaamiset onnistuu vähän väsyneempänäkin.
Yleensä ihmisillä on myös vapaapäiviä
Vierailija kirjoitti:
ala myymään sekxsiä?
Tätähän naisillekin ehdotetaan ensimmäiseksi. Miksi ei ole miehille ok ammatti? Työ kuin työ!
Vierailija kirjoitti:
Asiat jaksaa paremmin tehdä suoraan töiden jälkeen. Jos menee välissä kotiin, alkaa vain väsyttää enemmän ja koko ilta menee torkkuessa. Tai jos on pakollinen meno joskus myöhemmin illalla, niin on ihan tööt eikä yhtään huvittaisi. Fyysinen työ mullakin, ja mulla menee näin.
Ja terveydentila kannattaa tarkastuttaa, jos on vapaapäivinäkin noin puhki. Ei ole välttämättä ihan normaalia sellainen. Työterveyden puuttuminen ei haittaa siinä mitenkään, terveyskeskuskin varmasti lähtee tällaista selvittämään, ja jos ei, niin nykyään on useilla paikkakunnilla tarjolla myös varsin edullisia yksityislääkäripalveluja ja erilaisia labrapaketteja ym, ei tarvitse pörriäisten hintoja maksella.
Työterveyshuolto on lakisääteinen. Sen laajuus taas on tan määriteltävissä.
Mikä se sellainen työ sitten oikein on? Joku rikollisjengi tai oma yritys?