Vastaako ulkonäkösi luonnettasi?
Minulla on ollut koko elämäni kummallinen tunne, että ulkonäköni ei vastaa luonnettani eikä kiinnostuksiani. Olen mielestäni eteerinen, henkevä, esoteerinen, sielun puolen asioista kiinnostunut ihminen, mutta näytän white trash -lähiömutsilta. Eikä minulla edes ole lapsia!
Ulkonäköihanteitani ovat mm. Minna Tervamäki, Jonna Järnefelt, Kate Moss ym. eteeriset kaunottaret. Näytän itse karjakolta!
Tunnen, etten saa huomiota henkeviltä miehiltä, kun pajunvitsan sijaan muistutan lypsyjakkaraa!
Kommentit (31)
Joo ja ei. Näytän kiltiltä mitä olen. Toisaalta mun ulkonäkö yhdistettynä ujoon luonteeseen on tulkittu usein ylimielisyydeksi mitä en ole. Erityisesti nuorempana kun oli näyttävämpi tyyli pidettiin myös automaattisesti bimbona enkä koe olevani sitäkään. Ollut tilanteita että ihmiset yllättyivät kun paljastuinkin fiksuksi.
Aika hyvin.
Haluaisin olla vähän luisevampi. Viisi kiloa, tuo riittäisi.
Olen ehkä myös valinnut elämäntavan missä en vaan istu. En osaa nähdä itseäni kokaikaisena istujana vaikka en ole mikään erityisen toimelias tai aikaansaapa. Tykkään nähdä itseni vähän työjuhtana yhtenä ominaisuutenani.
Luulisin että ulkonäköäni voisi luonnehtia kotipuolen termillä "prehjuhousu", ja se vastaa kyllä luonnettani. Todellinen sosioekonominen asema on kyllä hieman korkeammalla, mutta vähät siitä.
Aika hyvin. Ennen näytin Milla Magialta, nykyään päivä päivältä enemmän Matami Mimmiä.
Kyllä se aika hyvin vastaa. Moni ei tahdo myöntää sitä, tai esittää, että ulkonäkö ei muka kertoisi ihmisestä mitää. Oikeasti se kertoo todella paljon. Pukeutuminen on toinen.
Tunnistan tunteen. Aina sitä jotenkin yllättyy, että mikäs pallinaama sieltä peilistä tuijottaa
Minä olen luonteeltani osittain melko "äijämäinen" ja kuuntelen raskasta musiikkia. Ulkoisesti olen kukkamekkoihin pukeutuva hento nainen.
Saatan varmaan myös vaikuttaa isommassa porukassa kylmältä, ylpeältä ja etäiseltä, vaikka oikeasti olen lämmin ja empaattinen ihminen. Olen vain ujo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla taitaa olla just toisinpäin..näytän hyvältä/tyylikkäältä, tykkään laittautua ja mua usein luullaan tosi ns korkeatasoiseks mutta oikeesti oon alkoholisti ja kokenut traumoja niin paljon että rampannu elämäni psykiatreilla sekä omistan neurologisia häiriöitä mitkä osittain vaikuttaa siihen että käyttäydyn kuten wt vaikka en aina tajua. :(
Pakko lisätä et tosin oon sit henkisesti taas tosi avoin ja sellanen rento vaikka saatan näyttää ns. hienohelmalta. Eli tosiaan ei yhtään vastaa oikee mun ulkonäköö tää persoona ja siks usein miehet pettyy jossain kohtaa kun odotti sellasta tosi reipasta äitimäistä naista, mä en vaan oo sellanen
Erikoista. Itse en ajattelisi, että ihminen, joka näyttää tyylikkäältä ja tykkää laittautua olisi reipas äitimäinen nainen. Tuosta ensimmäisestä kuvauksesta nimittäin tulee enemmän mieleen lapseton uranainen, ulkonäköön panostava ihminen, joka tykkää keskittyä itseensä. Miten ihmeessä korkeatasoinen = äitimäinen?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se aika hyvin vastaa. Moni ei tahdo myöntää sitä, tai esittää, että ulkonäkö ei muka kertoisi ihmisestä mitää. Oikeasti se kertoo todella paljon. Pukeutuminen on toinen.
Onko joku sanonut, ettei se kertoisi mitään?
Jos sinä tapaat kukkamekkoisen, ujon ja hiljaisen tytön, niin et ensimmäisenä etkä toisenakaan hetkenä ajattele, että hän varmasti tykkää kuunnella punkia.
Olen mielestäni nuori ja nätti, mutta peilissä ja valokuvissa on mummelin esiaste.
Mielestäni aika hyvin vastaa molemmat toisiaan.