Lue keskustelun säännöt.
LASU vai mikä?
27.05.2026 |
Yritän esittää asian mahdollisimman neutraalisti, ja kysyn aidosti teidän näkemystä.
Lapseni on päiväkodissa ja kertoi kotiin tullessaan, että eräs toinen samassa ryhmässä oleva lapsi oli kertonut lounaspöydässä muille, että kotona ollut vanhempien välillä ”huutamista sekä toinen osapuoli heittänyt kahvit toisen päälle ja repinyt puhelinta kädestä”.
Kyse alle 5v lapsista, ja oletus on että kertovat kaikenlaista toisilleen. Asia jäi kuitenkin mieleen siksi, että lapseni oli asiasta jotenkin huolestuneen oloinen ja kysyi, että miksi sellaista on jonkun kotona. En tiedä tuosta perheestä mitään, päälle päin vaikuttaa hyvin toimeentulevalta ja ”normaalilta”. Asia jäi painamaan mieltä.
Mitä tekisitte tällaisessa, vai tekisittekö mitään? Onko päiväkodin henkilökunnalla jonkinlainen velvollisuus lähteä viemään asiaa eteenpäin jos ovat kuulleet? Annanko asian vaan olla?
Kommentit (30)
En tekisi mitään. Riitelemättömyyttähän pidetään nykyään huonona asiana. Joskus höyryt on hyvä purkaa.
Vai halutaanko ihmisistä täysin tunteettomia? Tarkoittaako tunnetaitojen opettaminen sitä, että ainoastaan positiiviset tunteet on sallittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä pointti edellisellä, mutta yleisesti olen kyllä sitä mieltä (ollut joskus päiväkodissa töissä), että tällaisista asioista lapset eivät kerro kenellekään, koska heitä kielletään kertomasta ja ymmärtävät, että tätä heiltä myös kotoa odotetaan. Ja jos kertovat, silloin he ovat kokeneet tilanteen niin pelottavaksi että haluavat sen jollekin jakaa.
Pitäisin korvat kyllä auki ja jos tuntuu että haluat jutella asiasta jonkun kanssa, lastensuojeluun voi kyllä matalalla kynnyksellä soittaa ja kysyä ihan neuvoakin. Ei heti tarvitse lasua tehdä välttämättä.
Olen ap.
Tämä itseasiassa tuli itselle mieleen! En tiedä olenko täysin väärässä, mutta jotenkin itsellä se kokemus myös että jos lapsi avautuu jostain tämän tyyppisestä, silloin hänen mielessään jo joku kynnys ylittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä pointti edellisellä, mutta yleisesti olen kyllä sitä mieltä (ollut joskus päiväkodissa töissä), että tällaisista asioista lapset eivät kerro kenellekään, koska heitä kielletään kertomasta ja ymmärtävät, että tätä heiltä myös kotoa odotetaan. Ja jos kertovat, silloin he ovat kokeneet tilanteen niin pelottavaksi että haluavat sen jollekin jakaa.
Pitäisin korvat kyllä auki ja jos tuntuu että haluat jutella asiasta jonkun kanssa, lastensuojeluun voi kyllä matalalla kynnyksellä soittaa ja kysyä ihan neuvoakin. Ei heti tarvitse lasua tehdä välttämättä.
Neuvoa mihin? Roisen perheen asioihin vai?
Ei, vaan yleisesti tällaiseen tilanteeseen missä lapsi kertoo tällaista. Lastensuojelulla on hyvä ja laaja ymmärrys siitä, mikä lapsen edun mukaista eri tilanteissa, ja ehkä myös siihen että onko syytä edes olla huolissaan.
Ja aloittaja selvästi on huolissaan, joten ”something feels off” niin sanotusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on mahdollisesti pahoinpitely. Eli tästä pitäisi tehdä rikosilmoitus että homma selviää. Kaikilla on oikeus koskemattomuuteen.
Kyllä vanhemmat saa riidellä keskenään. T: lasun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on mahdollisesti pahoinpitely. Eli tästä pitäisi tehdä rikosilmoitus että homma selviää. Kaikilla on oikeus koskemattomuuteen.
Se on asianomistajarikos korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi mitään. Riitelemättömyyttähän pidetään nykyään huonona asiana. Joskus höyryt on hyvä purkaa.
Vai halutaanko ihmisistä täysin tunteettomia? Tarkoittaako tunnetaitojen opettaminen sitä, että ainoastaan positiiviset tunteet on sallittu?
Tunteet on sallittu, mutta epäasiallinen ja väkivaltainen käytös ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä en edes ajatellut. Nyt alkaa huolestuttaa vielä enemmän. Tässä oli (lapsen kertoma) nainen joka heitti miehen päälle kahvit, repi puhelinta sekä huusi. Mutta eipä sillä tietysti väliä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi mitään. Riitelemättömyyttähän pidetään nykyään huonona asiana. Joskus höyryt on hyvä purkaa.
Vai halutaanko ihmisistä täysin tunteettomia? Tarkoittaako tunnetaitojen opettaminen sitä, että ainoastaan positiiviset tunteet on sallittu?Tunteet on sallittu, mutta epäasiallinen ja väkivaltainen käytös ei.
Esimerkkitilanteessa ei ole väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli huom perheet!!! Varokaa riitelemästä. Tukahduttakaa tunteenne. Muuttukaa roboteiksi, niitähän jo on muutenkin joka paikka täynnä jo.
Sairas maailma.
Mutta saako heittää kahvia toisen päälle ja repiä puhelinta lapsen edessä, ja sitä ei pidetä minään sossussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin toimeentulevaa perheellä on vakuutukset ja juristit riitatilanteita varten - koskee myös lastensuojeluilmoituksia.
Selvittävät varmasti myös, kuka ilmoituksen on tehnyt. Lapsi muistanee, keitä lapsia ollut paikalla, kun hän on kertonut asian.
Vierailija kirjoitti:
Mutta saako heittää kahvia toisen päälle ja repiä puhelinta lapsen edessä, ja sitä ei pidetä minään sossussa?
Riippuu siitä, ovatko nuo rikoksia. Lisäksi pitää todistaa että nuo asiat ovat oikeasti tapahtuneet.
En puolla väkivaltaa minäkään ja tässähän ei sellaisesta ollut edes kysymys. Jollakin vain tunteet kuohahti. Ei lapsi mene rikki siitä, että näkee vanhempiensa riitelevän ja varsinkin jos näkee myös riitojen sopimisen. Näitä tapahtuu NORMAALISSA perheessä, joissa tunteet saa näkyä. Ne negatiivisetkin.
Näin elämä menee. Riidellään, sovitaan jne...
Olemmehan ihmisiä.
Päikyn tätinä ja itsekin äitinä voin sanoa, että kyllä sellaistakin settiä tulee, että ihan koko ajan saisi näiden pikku lörpöttelijöiden jutuista lasuja tehdä.
Oikein kauhistuttaakin, että mutähän omatkin ipanat ovat höpötelleet, kun molemmat olemme mieheni kanssa temperamenttisia persoonia.
No ei luultavaati kovin huolestuttavaa, kun ei ole koskaan lasua tehty. Tietääkseni🤭
Aikoinaan oma nelivuotias alkoi puhumaan, että äiti (siis minä) aina lyö nyrkillä. No, en ole ikinä lyönyt lastani eikä meillä edes puhuta siten että olisi koskaan kuullut fraasin "lyödä nyrkillä". Kerran leikkitreffeillä lapsen kaveri alkoi puhua että isi aina lyö. Kysyin lapsen äidiltä että miksi puhuvat noin ja että meidänkin tyttö alkanut puhua vastaavaa. Äiti selitti että olivat nähneet väkivaltaisen tilanteen joka pitänyt selittää lapselle ja näin koko juttu levisi päiväkotileikkeihinkin kun se oli pelottanut tätä lasta niin kovin.
Kyllä se pahalta tuntui, eniten tietysti tuo itseeni kohdistuva vale, mutta oli lopulta ymmärrettävää. Sikäli ehkä aloittajan tilanteessa yrittäisin kysyä noilta vanhemmilta, mitä on tapahtunut.
En tekisi nyt mitään, jos vielä vastaavia tarinoita, juttelisin päiväkodin johtajan kanssa ja ikään kuin odottaisin, että hän tekisi tarvittaessa lasun. Näin et joudu itse mahdollisen riidan/ vihan keskelle.