Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten niin syömättömyys lihottaa
25.05.2026 |
Ylen artikkeli:
"THL:n Heli Kuusipalo sanoo, että laihdutusryhmät ovat täynnä ihmisiä, jotka yrittävät olla syömättä tai syövät liian harvoin. Syömättömyys tai ruokailujen jättäminen väliin ei kuitenkaan auta laihtumista, vaan sillä on lähinnä päinvastainen vaikutus painoon."
Ai? Miksi anorektikot sitten laihtuvat kun jättävät syömättä? Joku tossa ei nyt täsmää tai sit tässä on jotain mitä en tajua. Anorektikot nimenomaan syö todella vähäisiä määriä esim pari omenaa päivässä ja kyllähän muuten laihtuvat aika tehokkaasti. En ymmärrä siis miksi tossa artikkelissa valehdellaan??
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihduin hitaasti 10kg 2 vuoden aikana. Eivät ole tulleet kilot takaisin. Tein pysyvän elämänmuutoksen.
Joo sama minulla siis laihduin about 64 kiloon eikä tullut ne kilot takaisin mutta mun tarkotus on laihtua alle 60:een. Se ei ole mulla vielä kertaakaan onnistunut. Alin mihin pääsin oli 60, ja sekin tuli takaisin. Hoikkuus on mulle pelkkä tavoittamaton unelma valitettavasti.
Kuinka pitkä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kun on koko päivän syömättä ja illalla ahtaa tuhansia kaloreita herkkuja niin kyllä se lihottaa...
Töissä on yksi mies, joka on aivan älytön tankki, vaikka ei ikinä syö töissä mitään. Sitten varmaan syö työpäivän jälkeen 5 perhepizzaa, kun on liian nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Jospa treenaat vähän välillä.
Miksi on noin paha olla?
Mun ainut treenaaminen on kävely, sitä teen usein mutten päivittäin.
En tiedä, pahaan oloon liittyy muutakin kuin laihtuminen mutta oon kovasti halunnut laihtua varmaan jo yli 3 vuotta kun siitä tuli mulle pakkomielle jostain syystä. En tosissaan tiedä syytä. Toki olen pakkomielteisyyteen taipuvainen muutenkin, et jospa se on aiheuttanut sitä. Oon lapsesta asti sairastanut (ilmeisesti) ocd:tä tai ainakin jotain sellaista mikä laittaa ajattelemaan tiettyjä asioita ja kaavoja uudestaan ja uudestaan useita kertoja päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihduin hitaasti 10kg 2 vuoden aikana. Eivät ole tulleet kilot takaisin. Tein pysyvän elämänmuutoksen.
Joo sama minulla siis laihduin about 64 kiloon eikä tullut ne kilot takaisin mutta mun tarkotus on laihtua alle 60:een. Se ei ole mulla vielä kertaakaan onnistunut. Alin mihin pääsin oli 60, ja sekin tuli takaisin. Hoikkuus on mulle pelkkä tavoittamaton unelma valitettavasti.
Kuinka pitkä olet?
161 cm
Syömättömyys tai liian vähän syöminen johtaa nälkävelkaan ja siten ahmimiseen, joten sitten syödään ihan liikaa ja saadaan enemmän kaloreita kuin kuluttaa. Nämä ihmiset siis opetetaan syömään oikein.
Lisäksi kun ei syö, aineenvaihdunta hidastuu kun ravintoa tulee niin vähän harvoin, jolloin myös kalorinkulutus pienenee. Elimistö myös luulee, että nyt on nälänhätä ja alkaa pantata rasvavarojaan ja käyttää lihasmassaa energiaksi, jonka seurauksena elimistö kuluttaa vähemmän kaloreita ja varastoi kaiken mikä onnistuu.
Siksi syömättömyys lihottaa.
Kannattaakin syödä monta kertaa päivässä niin, että aineenvaihdunta pysyy käynnissä paremmin ja elimistö ei luule, että nyt on ruuasta pula. Eikä kannata aiheuttaa karseaa nälkävelkaa ja ahmia vaan syödä niin, ettei ahmimistarvetta tule. Ei kannata myöskään syödä hirveästi hiilareita vaan täyttää mahansa vhh:lla, joka pitää kylläisenä, eikä kaloreita kerry ihan kamalasti. Rasvaakin pitää ruokavaliosta tulla, koska jos syö rasvattomasti, luulee elimistö että rasvasta on pulaa eikä sitten taatusti omistaan luovu. Varsinkin naisilla menee noin, koska naisen elimistölle rasvakudos on hormonitoiminnan vuoksi elintärkeää.
Nämä "lihon vaikken syökään mitään" ovat siis poikkeuksetta päin persettä syöviä naisia. Kyllä he syövät, ja aivan väärin, ja ihan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kun on koko päivän syömättä ja illalla ahtaa tuhansia kaloreita herkkuja niin kyllä se lihottaa...
Ei tarvi olla mitään herkkuja. Elimistö varastoi kaiken energian ja pitää siitä kiinni vaikka söisi kaurapuuroa tai hernekeittoa.
Mun isä esim ei liho ollenkaan kun syö yleensä 0-2 kertaa päivässä ja yleensä pieniä annoksia. Hän ei juurikaan pysty syömään (en oikein tiedä miksi, mutta vihaa kuulema syömistä). Hän on tosi laiha. Jotain alle 50 kiloa vissiin. Sillä on varmasti paha aliravitsemustila päällä sillä on syönyt vuosikausia näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa treenaat vähän välillä.
Miksi on noin paha olla?
Mun ainut treenaaminen on kävely, sitä teen usein mutten päivittäin.
En tiedä, pahaan oloon liittyy muutakin kuin laihtuminen mutta oon kovasti halunnut laihtua varmaan jo yli 3 vuotta kun siitä tuli mulle pakkomielle jostain syystä. En tosissaan tiedä syytä. Toki olen pakkomielteisyyteen taipuvainen muutenkin, et jospa se on aiheuttanut sitä. Oon lapsesta asti sairastanut (ilmeisesti) ocd:tä tai ainakin jotain sellaista mikä laittaa ajattelemaan tiettyjä asioita ja kaavoja uudestaan ja uudestaan useita kertoja päivässä.
Minä tavoittelin nuoruusvuosieni painoa niin innokkaasti, että menetin lopulta näläntunteeni. Lääkäri laittoi minut labraan, koska minulle puhkesi kihti vaikken syö lihaa, kalaa, mereneläviä enkä käytä alkoholia. Labratuloksista kävi ilmi, että sekä lihasmassani että luustoni hajosi kovaa vauhtia eli energiavaje todellakin söi luustoa ja lihaksia.
Lääkäri käski lopettaa heti laihduttamisen ja oli valmis laittamaan lähetteen psykiatrille ja kirjoitti lähetteen ravitsemusterapeutille. Minä en osannut kertoa mitään muuta syytä halulleni laihtua kuin sen, että halusin tuntea onnistuvani edes jossain asiassa. Minun oli todella vaikeaa opetella syömään uudestaan. Ateriakoko oli alussa mittaluokkaa neljäsosa banaania/hapankorppu/puoli desiä jugurttia ja ruokalusikallinen kaurahiutaleita sen seassa ja kesti monta kuukautta että pystyin syömään lautasellisen keittoa ilman lisukkeita yhdessä muiden kanssa. Olen kuitenkin sitoutunut syömään 5-6 kertaa päivässä, koska en halua tuhota yhtään enempää terveyttäni ja myös kihdin aktivoituminen pelottaa todella paljon.
En voi tietenkään neuvoa muita, mutta kerroin omista kokemuksistani. Ihminen on ihan riittävän onnistunut ja hyvä, vaikkei saavuta rippikouluikäisen mittojaan. Sille ei voi mitään, että ihmisten ulkonäköä ja painoa kytätään ja suunsoitto on kauheaa vaikka kyseessä olisi täysin normaalipainoinenkin ihminen. Ylipainoiset ja lihavat joutuvat kuuntelemaan ja lukemaan vielä törkeämpää kommentointia. Vika on kommentoijissa eikä kuulijoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isä esim ei liho ollenkaan kun syö yleensä 0-2 kertaa päivässä ja yleensä pieniä annoksia. Hän ei juurikaan pysty syömään (en oikein tiedä miksi, mutta vihaa kuulema syömistä). Hän on tosi laiha. Jotain alle 50 kiloa vissiin. Sillä on varmasti paha aliravitsemustila päällä sillä on syönyt vuosikausia näin
Syömisestä tulee paha olo kun tarpeeksi kauan on ollut liian vähällä ravinnolla. Sen lisäksi puutostilat aiheuttavat jo itsessään pahoinvointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kortisoli eli stressihormoni syö lihakset ja niistä saatu energia varastoituu viskeraalirasvaksi. Toisin sanoen rasvakudoksen määrä voi lisääntyä, vaikka söisi tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa treenaat vähän välillä.
Miksi on noin paha olla?
Mun ainut treenaaminen on kävely, sitä teen usein mutten päivittäin.
En tiedä, pahaan oloon liittyy muutakin kuin laihtuminen mutta oon kovasti halunnut laihtua varmaan jo yli 3 vuotta kun siitä tuli mulle pakkomielle jostain syystä. En tosissaan tiedä syytä. Toki olen pakkomielteisyyteen taipuvainen muutenkin, et jospa se on aiheuttanut sitä. Oon lapsesta asti sairastanut (ilmeisesti) ocd:tä tai ainakin jotain sellaista mikä laittaa ajattelemaan tiettyjä asioita ja kaavoja uudestaan ja uudestaan useita kertoja päivässä.
Minä tavoittelin nuoruusvuosieni painoa niin innokkaasti, että menetin lopulta näläntunteeni. Lääkäri laittoi minut labraan, koska minulle puhkesi kihti vaikken syö lihaa, kalaa, mereneläviä enkä käytä alkoholia. Labratuloksista kävi ilmi, että sekä lihasmassani että luustoni hajosi kovaa vauhtia eli energiavaje todellakin söi luustoa ja lihaksia.
Lääkäri käski lopettaa heti laihduttamisen ja oli valmis laittamaan lähetteen psykiatrille ja kirjoitti lähetteen ravitsemusterapeutille. Minä en osannut kertoa mitään muuta syytä halulleni laihtua kuin sen, että halusin tuntea onnistuvani edes jossain asiassa. Minun oli todella vaikeaa opetella syömään uudestaan. Ateriakoko oli alussa mittaluokkaa neljäsosa banaania/hapankorppu/puoli desiä jugurttia ja ruokalusikallinen kaurahiutaleita sen seassa ja kesti monta kuukautta että pystyin syömään lautasellisen keittoa ilman lisukkeita yhdessä muiden kanssa. Olen kuitenkin sitoutunut syömään 5-6 kertaa päivässä, koska en halua tuhota yhtään enempää terveyttäni ja myös kihdin aktivoituminen pelottaa todella paljon.
En voi tietenkään neuvoa muita, mutta kerroin omista kokemuksistani. Ihminen on ihan riittävän onnistunut ja hyvä, vaikkei saavuta rippikouluikäisen mittojaan. Sille ei voi mitään, että ihmisten ulkonäköä ja painoa kytätään ja suunsoitto on kauheaa vaikka kyseessä olisi täysin normaalipainoinenkin ihminen. Ylipainoiset ja lihavat joutuvat kuuntelemaan ja lukemaan vielä törkeämpää kommentointia. Vika on kommentoijissa eikä kuulijoissa.
Minä nimenomaan olen ollut "chubby" sieltä ainakin rippileiriajoista lähtien. Koskaan sen jälkeen en ole ollut hoikka, en kertaakaan. Nyt 27-vuotias. En todellakaan ymmärrä mikä ihmeen pakkomielle minulla on hoikkuuteen, vaikka olen täysin tietoinen lihavuuden ihailijoista (fat admirerit) joita esim tälläkin palstalla on siinä yhdessä keskustelussa. Mutta kiitos kun jaoit kokemuksesi. Mukava saada vertaistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kortisoli eli stressihormoni syö lihakset ja niistä saatu energia varastoituu viskeraalirasvaksi. Toisin sanoen rasvakudoksen määrä voi lisääntyä, vaikka söisi tosi vähän.
Kiitos, yritän muistaa tämän. Ajattelen nimittäin tosi usein, että "kyllä sä laihtuisit jos vaan pystyisit vähentää syömisen aivan minimiin". Nyt jos muistan tän niin sit mä en loogisesti enää voi ajatella noin että se on vähästä syömisestä kiinni. Vaikka kai mun aivot osaa sekopäisyyksissään kääntää senkin jotenkin niin että tulee paha olo siltikin.
Alue: Aihe vapaa
Joo sama minulla siis laihduin about 64 kiloon eikä tullut ne kilot takaisin mutta mun tarkotus on laihtua alle 60:een. Se ei ole mulla vielä kertaakaan onnistunut. Alin mihin pääsin oli 60, ja sekin tuli takaisin. Hoikkuus on mulle pelkkä tavoittamaton unelma valitettavasti.