KOTILOT ***vkot 21-22***

Voi JB=)Menee varmaan vielä aikaa ennen kun uutisen sulattaa,kun varmasti tekin otte asennoitunut että lapset nyt on näissä kolmessa=/Ihana että mies on noin positiivinen=)

Me oltiin retkellä,ja oli kyllä kiva kun sattu nätti päiväkin=)

Mäkin tuun parin vuoden päästä toivottavasti sitten nelosen kanssa perässä=)

Safiralla oli eilen 6kk neuvola ja neidin uusimmat mitat on 6155g ja 66,5cm. Paino on edelleen -18 käyrällä mut parempi tosiaan ku se -22 käyrä jolla mentiin pari kuukautta sit. Viime viikolla loppu antibiottikuuri ja toivottavasti se tehos. Korvien jälkitarkastus on parin viikon päästä.



Tuntuu vaan et sairastelu meil jatkuu: esikoisella oli viikonloppuna ripuli ja keskimmäinen oli eilen kuumeessa, tänään oli enää aamulla lämpöö. Onpas ollu harvinaisen sairasta tää meijän kevät. Safiralla oli korvatulehdus ja kuuri loppu viime viikolla. Itellä flunssanen olo on jatkunu kolmisen viikkoo mut nyt on paranemaan päin.



Safira on alkanu heräilemään jo kuuden jälkeen ja just ku esikoinen on taas ottanu sellasen rytmin et voi nukkuu puol kasiinki. Keskimmäinen on vaan muutaman kerran heränny ennen seiskaa. No jonkun tytöistä täytyy näköjään olla aina se aamuvirkku joten Safiran vuoro!



Huomenna on kerhossa vika päivä keväältä ja syksyllä alkaa uudet kuviot: esikoisen eskari ja keskimmäisen uusi kerho. Ja ens viikolla alkaa kotiäidin kesäpiristys beli puistoruokailu ;)



anttusanttu: Mul oli eilen toinen kerta juurihoitoa, 2 kertaa viel jäljel. Ei toi hammaslääkäris käynti mitään mukavaa oo mut kyl sen arvosta ettei hampaita vihlo ja kolota.



JB72: Onnea yllätysplussasta! Meillä miehelle riiittäis nää kolme mut ite vielä haaveilen et ehkä joskus ois ihanaa olla taas raskaana...



Aurinkoista toukokuun loppua kaikille!



Tarald kera kolmen prinsessan

Kuopus piti viime yön huolta siitä ettei tarvinnut muita murehtia kuin häntä, rassukka oli taas aivan tukossa ja istuttiin terassilla keskellä yötä kylmää ilmaa hengittämässä. Onneksi kohtaus meni tälläkin kertaa aika hyvin ohi, ja vihdoin ja viimein sitten nukahti puoli neljän aikaan meidän väliin. Kyllä sitä jo itseäkin siinä vaiheessa hieman nukutti.



Totta tuo että kyllä tässä uudessa "mahdollisessa" raskaudessa on sulattamista, sen ns. surutyön siitä että meille ei enään lapsia tule aloitin jo silloin kun kolmonen oli toive. Eli sterilointi ei todellakaan ollut mikään hetken mielijohde, vaan useamman vuoden pähkäilyn tulos. Ja nyt kun kävi näin, ja jos sattuu sitten jotain ikävää niin kaikki pitää taas aloittaa alusta. Nyt vain pitäisi olla tyynen rauhallinen eikä hötkyillä.



Sain iltapäiväksi ajan sairaalaan joten menen sinne esittämään niille muutaman kiperän kysymyksen.



Muutaman tunnin päästä heiman taas viisaampi JB72

ja ilmeisesti tällä hetkellä äärimmäisen hedelmällinen.



Impaltit ovat paikoillaan, ja donitsin muotoinen musta täplä näkyi ihan oikeassa paikassa eli kohdun ulkopuolisesta raskaudesta ei ole kyse.



Sain kyllä äärimmäisen hyvää palvelua, ja uusi ultra on sitten parin viikon päästä niin katsotaan onko kaikki ok. Lääkäri kertoi että essuresta huolimatta on ollut onnistuneita raskauksia (tehty keinohedelmöitys) ja lupasi ensi kerraksi sitten hakea niistä tietoa. Onneksi tämä kyseinen lääkäri on erittäin pätevä (toimii yli-lääkärinä) ja sai minun luottamukseni viime raskauden aikana kun kuopusta jouduttiin ultraamaan useampaan kertaan.



Essuren ehkäisyyn ei kylläkään tässä tilanteessa sitten enään voi luottaa vaan täytyy laittaa klipsit tai katkaista munanjohtimet. Mutta ei nyt mennä asioiden edelle.



On tässä iso asia sulatettavaksi JB72

Huojentavaa varmasti, että ainakin tietää, ettei ole kohdunulkopuolinen raskaus. Kyllä siinä on varmasti ajateltavaa ja ihmeteltävää... Muistan kun veljen perheelle syntyi iltatähti täydellisenä yllätyksenä (ehkäisynä kierukka), niin kyllä sitä huokailtiin koko suvun voimin (vanhemmat lapset olivat silloin 12 ja 10v) niin kummasti siihen ajatukseen tottui, että kun Jussi syntyi, niin se oli jo jotenkin ihan kuin tarkoitettu. Nyt Jussi kuuluu niin olennaisena osana heidän perheeseen, että en osaisi edes kuvitella sitä porukkaa ilman nuorimmaista ;o)



Onneksi raskausaika on ihmisillä pitkä, niin mieli ehtii mukaan! Mut on se iso muutos, kun ei yhtään suunnittele, ja kun on tehnyt niin pitkään sitä surutyötä viimeisestä lapsesta, et aikamoinen kelkan kääntö täytyy tehdä...



Omaa napaa: Meidän piti aloittaa vauvan yritys seuraavasta, eli nyt tästä kierrosta... Mutta ei vielä uskalleta. Tytöt kun ovat saaneet alkunsa ekasta rytäkästä, ja kun mä olen nyt ollut aika kipeänä. Antaa ajan nyt kulua, vaikka sen pari kiertoa, että oikeasti tunnen itseni terveeksi ja voin ottaa levänneenä ja kaikissa voimissani vastaan pahoinvoinnin ja hormonimyrskyn. Ei elämässä mikään ole parista kuukaudesta kiinni. Ja kun Peppi on noin pienikin, niin ainakin ehtii kasvaakin siinä, että ei tulisi kauhean pientä ikäeroa, sais olla hiukan yli 2v.



Safira olikin hyvin kasvanut! Hienoa! Ja muuten, mulle on tehty yksi juurihoito, ja se on kyllä ikävämpää kuin tämä kertarykäisy kun otetaan hammas pois. Mä elävästi muistan kuinka huojentavaa oli juurihoidon jälkeen kun hammas ei enää vaivannut!



Ihana ilma, täytyy lähteä kävelylle kun lapset heräävät...

Olen kirjoitellut ensin vauvakuume ja sitten odotus-puolelle kotiloihin.

Olen 37 vuotias äiti Etelä-Savosta. Lapset poika 01/98, tyttö 08/06 ja viimeisin tyttö 28.4.2008.

Täällä näyttäisi monella olevan monella jo aika isot vauvat.

Meillä kamppaillaan vielä yösyöttöjen, koliikin ja täydellisen sekavan rytmin kanssa. Juuri ja juuri olen toipunut synnytyksestäkin vasta ja joku täällä on jo uudestaan raskaana

;)

Viola

Mukaan vaan,kiva kuulla eri-ikäistenkin pikkuisten kuulumisia,nämä kasva niin äkkiä=)Kohta vanhemmat oven takana ja ovat meillä yhden yön=)Päästään miehen kanssa illalla kaksin syömään,ihanaa=)

Meille ei ihmeitä kuulu.Esikko lähtee viikosi huomenna tuonne mummolaan,sitä on oottanu kovasti..esikko oli eka kerran 1,5-vuotiaana viikon yksin mummolassa=)kakkonen on taas niin ikävöivä etää ei todellakaan ois pystyny jättää=)Nyt on 5-vuotta ja vieläkin on viikko sille ihan liikaa,on nämä niin erillaisia muksuja=)Jb:lle voimia tilanteeseen!!

Laiskamato ilmottautuu pitkästä aikaa. Ei oo kyllä aikoihin tullu kirjoteltua vaikka hätäseen oo kuulumisia käyny lukemas.



Meillä on sairasteltu urakalla, vesirokkoa parin viikon välein ja mahatautia sen perästä, jopa toi pienin sai mahataudin, oksensi ja ripuloi. reppana.

Herra täytti kans jo 7kk. Liikkuu kierimällä pitkin lattioita ja istuu hienosti, tosin itse ei osaa vielä nousta istumaan. Yleni sit syöttötuoliin istumisen ansiosta, sujuu syöntikin nyt mukavasti ja istuu siinä niin miestä ettei oo tosikaan ;).

Neuvola on ens viikolla joten sit kuullaan uusia mittoja. Tuntuu että atte kasvaa niin nopeesti, vauva-aika on ohi aivan liian nopeaa. Atte on niin ihana kun on kova poika halaamaan, Kädet levällä pyytää syliin, laittaa kädet kaulalle ja rutistaa oikein kunnolla ja kihertää samalla, kyllä siinä sydän meinaa sulaa.Kuinka osaakaan noin pienenä.:x



Eipä meille oikeastaan mitään uutta kuulu. Huomenna alkaa kesäloma ja ekaluokka esikoisella ohi. Kyllä meni vuosi nopeesti ja neidistä tullu jo niin iso tyttö!

Kakkosen kanssa käytiin tutustumassa tulevaan eskariin, sekin vielä, kerho ikä ohitettu ja eskari jo häämöttää, kuinkahan tässä oikein pysyy itse perässä.



Oma ajatus nelosesta menee laidasta laitaan. Tehdä vai eikö. Vai joko sitä on liian vanha neloseen.....



JB voimia ajatusten selvittämiseen, olihan aika yllätys varattu teille. Tällä vauvalla täytyy olla tärkeä tehtävä elämässä kun kaikesta huolimatta sai alkunsa.



Mut nyt tää mamma menee pehkuihin, huomenna täytyy vielä kerran nousta laittamaan tyttöä kouluun kun on todistuksen haku. Ja yhdessä jännätään et miltäs se todistus nyt näyttääkään!



Viikonloppuja,

72oinas

Ihanaa kun alkaa lapsilla vihdoin kesälomat, ei tarvii äiteenkään enää nousta niin aikaisin lähettään muksuja kouluun :) Meitsillä on synttäritkin tänään, 32-vuotta räsähti mittariin, voi kauhia ;) Niin sitä vanhetaan... Esikoinen menee syksyllä yläasteelle, että kyllä tässä alkaakin jo tuntea itsensä vanhaksi. Vaikka silti tuntuu, ettei siitä ole vielä kuin muutama vuosi kun itse olin yläasteella? Aika menee niin nopeasti lasten kanssa.



JB72 saikin aikamoisen yllärin tässä :) Tsemppiä vaan sinne! itsekin aina haaveilen, että kävis tuollainen vahinko, niin ei tarvis miettiä, että tekeekö sitä neljättä vai ei... Haluaisin kyllä, mutta se järjen ääni.. :/



Kaverilla on tänään yo-juhlat, muita kesäjuhlia ei sitten ookaan ainakaan vielä tiedossa. Ainakin yksissä häissä olis kiva käydä joka kesä, mutta ei nyt taida kukaan olla pitämässä. Harmi. Joku kesälomareissu tarvis tehdä muksujen kanssa, mietitään vielä, et vuokrataanko taas mökki vai reissataanko muuten vaan.



Altti varmaan lähtee kävelemään ihan näinä päivinä. Eilen illalla jo innokkaasti treenasi ja pari, kolme askelta jo pääsi parhaimmillaan, ennenkun tössähti taas pepulleen. Ja sitten eikun sitkeesti vaan ylös ja uudestaan :) Oli ihan intona :)



Kaunista kesäviikonloppua toivotellen

Luna ja Altti

Mukavaa viikonloppua!



JB72:lle onnittelut yllätyksestä! On siinä varmasti sulattelemista mutta varmaan myös mukavakin asia.



Meillä tänään 1v synttärit! Kummit kävivät jo ja vielä tulee vieraita piakkoin. Täytekakun väsäsin piiiitkkäästä aikaa itse ja ihan ok tuosta tuli.



Nea kävelee vasta tukia vasten ja seisoo kyllä paikallaan ilman tukea. Houkuteltuna saattaa 1-2 askelta ilman tukea ottaa mutta ei sen enenpää. Mutta kaikki aikanaan.



Miehellä on ens perjantaina työhaastattelu ja pitäkää peukkuja että saisi sen. Olis sitten muutto edessä :) Ja olis mukava juttu.



Oma olo hyvä ja masu kasvaa.



Ens viikko alkaisi kahdella yövuorolle (!!) ja ei kyllä millään jaksaisi. Iltaisin iskee kamala väsymys että hirvittää ihan kuinka sitä hereillä pysyisi. Ja kun on vielä kyse hoitoalasta niin vastuu on valtava kun yksin joutuu valvomaan ja vastaamaan 30 asukkaasta. Huh. Tekisi kyllä mieli hakea saikkua ettei tarttis

mennä.



Synttärihumussa AIHA ja 3 taaperoa sekä rv 16

Meilläkin esikon koulu loppu ja tyttö lähti sinne mummolaan=)Ens syksynä kakkonen menee eskariin ja sitten taas elämä muuttuu..

Luna on vissiin ollut aika nuori saadessaan esikon kun ylä-aste jo kutsuu=)

Ite olin 20 esikon syntyessä ja kyllä tuolla koulun vanhempain illoissa näyttää että melkein kaikki vanhemmat mua 10-vuotta vanhempia..=)

AIHA:Ettekö muuttaneet aiemminkin miehen työn takia vai olenko ihan väärässä?

Minnekkäs päin ootte menossa?

Mä en todellakaan jaksais enää ikinä muuttaa,mutta tarkoitus on v.2010 ruveta omaa asuntoa etsimään niin sitten viimeistään=)Nyt meillä asumisoikeusasunto.

Pihahommat vielä kutsuupi ja sitten nukkumaan.Käytiin poikien ja miehen kanssa uimahallissa ja olo tuli tosi väsyneeksi=)Kävin muuten vaa"alla pitkästä aikaa ja aattelin et oon paisunu hirveesti kun imertys lopui mutta 200g oli tullu vaan lisää=)Oon 3kg hoikempi kun ennen kuopusta mutta painon pitäminen tässä on pirun hankalaa oon niin herkkusuu,eilenkin käytiin syömässä miehen kaa ja haaveilen vieläkin siitä suklaakakusta mitä eilen sain.nami