Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Elämä yllätti - totaalisesti

29.09.2008 |

Meillä on kolme lasta - pieniä hormoonihiiriä :)



Lääkäri kertoi minulle vuosia sitten, että luomuraskaus on mahdotonta minun tapauksessani - suoranainen ihme. Olin tottunut ajatukseen, olinhan saanut lapsettomuushoidoilla jo kolme ihanaa poikaa enkä kaivannut mitään muuta.



Nuorin poikani on nyt reilu 2 vuotta ja aloitin työt uudessa paikassa syyskuun alusta. Ja eilen tein positiivisen raskaustestin!!! Eli ihme tapahtui, mutta tosi huonoon aikaan. Tiedän paremmin kuin hyvin, että lasten hankintaa ei voi suunnitella tai aikatauluttaa. Olen oppinut sen yrityksen ja erehdyksen kautta. Ajatus uudesta lapsesta tässä tilanteessa tuntuu lähdes mahdottomalta, mutta minä en tästä pienestä luovu - ellei ole pakko (toistuvia keskenmenoja).



Hirvittävä huoli työpaikan säilymisestä, sillä kun 4kk koeaika täytyy, olen jo 20rv. Saa nähdä, miten käy. Onko kenelläkään kokemuksia?



Ette usko, kuinka ristiriitaiset fiilikset tästä on. MIes on täysin järkyttynyt ja itse en tiedä, mitä ajatella... Jos joku joskus on täydellisesti yllätetty, niin minä juuri nyt!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä voi muuta kuin onnitella ja todeta, että ihmeitä tapahtuu yhä!



Työpaikan osalta en osaa muuten neuvoa, kuin että kuuluthan liittoon? Jos et, niin liity pian, sillä käsittääkseni koeajallakaan RASKAUDEN vuoksi sinua ei voi irtisanoa, mutta ainahan työnantaja voi yrittää jonkin muun syyn vuoksi irtisanoa työsopimuksesi, kun hänelle tilasi valkenee. Liitolta saat (tai ainakin kuuluisi saada) opastusta näihin asioihin ja ääritapauksessa myös asianajajapalvelua. Toivottavasti tilanne ei kuitenkaan sinne asti joudu...



Tsemppiä raskausajalle!!!

Vierailija
2/2 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Tein äsken testin ja neljättä odotan.."



Me plussattiin vajaa pari viikkoa sitten, täytenä yllätyksenä. Meillä myös ennestään 3lasta joista pienin reilu vuoden. Tarkoitus oli, että lapset nyt tässä tai sitten iltatähti vielä vähän myöhemmin...mutta nyt oli tarkoitus kasvattaa nämä pienin ikäeroin syntyneet hiukan isommiksi, itse palata töihin jne...



Plussa oli rehellisesti sanottuna aika järkytys niin miehelle kuin mulle, suunnitelmat kun oli jotain ihan muuta. Kuitenkin selvää heti alusta oli että lapsi saa tulla jos on tullakseen, mä en pystyis itse elämään sen kanssa jos keskeyttäisin raskauden...ei ei ei, ei ole mikään vaihtoehto meille. Kuitenkin tunteet olleet tosi ristiriitaiset, tottakai haluaa lapsen ja lapsi on tervetullut, rakastettu jne, mutta uutinen oli vain niiin yllätys kuin olla ja voi, niin hetki asian sisäistämiseen menee.

Nyt ajatus on alkanut tuntumaan jo hyvältä, vaikka välillä asiaa onkin tosi vaikea käsittää. Itse jotenkin ajattelen sen vain niin että tämän on tarkoitettu menevän näin.



Uskon että järkytys suuri, mutta antakaa itsellenne rauhassa aikaa ajatella asiaa ja tätä pikkuista ihmeen alkua :) Ensimmäiset päivät me miehen kanssa naurettiin (asia tuntui niin uskomattomalta, ettei voinut kuin nauraa), itkettiin, puhuttiin ja taas naurettiin...nyt on ehditty jo rauhassa miettiä sitä miten tämä muuttaa suunnitelmia ja kaikki alkaa tuntua ihan oikealta ja hyvältä. Tämän pikkuisen yllätyksen mukaan nyt mennään, muut suunnitelmat väistyköön/muuttukoon sen myötä.



Tuosta työstä sen verran, että raskaushan ei saisi vaikuttaa työhönhakuun tms. Esim työhaastattelussa työnantaja ei saa kysyä naisen suunnitelmia perheenperustamisesta tms. Raskaus ei saa olla myöskään este palkkaamiselle.

Onko sinulla raskaudet näkyneet kuinka selvästi puolivälissä, onko raskautta mahdoton peittää siihen saakka?



Toivotan teille kovasti onnea ihmeen ansiosta, vaikka yllätys onkin niin aika upea asia siitä huolimatta :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla