Työpaikan ikävä toimintakulttuuri
Olen ollut työpaikassani n. vuoden ajan ja näen huomattavasti enemmän ongelmakohtia kuin aiemmissa työpaikoissani. Huomaan myös itse muuttuvani kyynisemmäksi ja minun on joissain kokouksissa vaikeaa olla paras oma itseni. Luulen, että tämä johtuu jatkuvasta kritiikin alla olosta. Ikään kuin muuttuisin itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Tiedän tekeväni hyvin perustyöni, sillä saan runsaasti kiitosta siitä asiakkailta ja lähimmiltä kollegoilta. Virheetön en tietenkään ole. Olen opetellut uuden työnkuvan, joten matkaa mahtuu monenlaista erhettä, ei kuitenkaan mitään alallani poikkeuksellisen suurta.
Yksi hieman kaukaisempi kollega, jonka kanssa teen kuitenkin yhteistyötä viikottain, tuntuu ottaneen minut silmätikuksi. Hän on minua "hierarkiassa" ylempänä, mutta ei kuitenkaan esihenkilöni. Alussa minua kannustettiin kysymään avoimesti kaikkea mitä mieleeni tulee. Kuitenkin kun tältä työkaverilta kysyin niin hän antoi kyllä tarvittavat tiedot, mutta heti seuraavassa kokouksessa saattoi suureen ääneen ottaa esiin, että mitä nykyään kun alamme koulutuksessa opetetaan ja kuinka työhömme työpaikalla perehdytetään, kun tuoreet työntekijät kyselevät tällaisia perusasioita työstämme. Toki ei sanonut nimeäni, mutta ei meitä montaa uutta aloittanutta työntekijää ole. Esihenkilöä myöten kaikki tuntuvat hyväksyvän tällaisen julkisen nimettömän piikittelyn ja nolaamisen. Tätä on jatkunut koko vuoden mitä erikoisimmin keinoin. Esimerkiksi työpaikassamme useampi käyttää ronskimpaa huumoria (ei tietenkään asiakkaiden kuullen) ja kun olen itse näin tehnyt, niin jo seuraavassa kokouksessa esihenkilöllä saattaa olla aiheena asiallinen puhetapa työpaikalla ja tämä henkilö yhtyy puheenvuoroon ja on selvää, että tämä keskusteluaihe on suunniteltu yhteydessä.
Yhteisissä kokouksissa myös tapahtuu sellaista, että saatan sanoa jollain tavalla asian tai kuvailla jotain tietynlaisia termejä käyttäen ja noin vartin päästä tämä henkilö saattaa suoraan lainata näitä käyttämiäni termejä ja kommentoida, kuinka toivoisi ettei alallamme puhuta tällaista. Pahinta on, että siinä samalla tunnutaan leimaavan kokonaisvaltaisesti työntekoni huonoksi ja epäammattimaiseksi. Olen myös huomannut, että näin toimitaan monen muun kanssa. Jos joku on tehnyt virheen työssään, niin tämä virheen aihealue on seuraavassa kokouksessa yhteisessä keskustelussa ketään nimeämättä, mutta halutaan painottaa selkeästi kuinka tällä tavalla ei missään nimessä saa toimia. Virheen tekijä puolestaan heti ymmärtää, että hänen toimistaan tässä puhutaan.
En tiedä olenko ollut sitten erityisen hyvissä työpaikoissa, mutta olen aina saanut palautteen rakentavasti, avoimesti ja suoraan esihenkilöltä kahden kesken. Jos kollega on halunnut huomauttaa jostain niin se on tehty sopivassa hetkessä kahden kesken tuomatta tätä koko työyhteisön julkiseen keskusteluun. Tässä työpaikassa palaute saadaan vihjailun ja naljailun kautta. Työpaikalla on myös ilmapiiri, jossa eriäiviä mielipiteitä ei selvästi saa tuoda esiin. Jos tuot oman mielipiteen esiin jossain kohtaa niin seuraavan kokouksen aiheena on jo arvokeskustelu, jossa ohjataan vahvasti yhteen ja ainoaan mielipiteeseen.
Onko tällainen toimintapa teidän työpaikoilla normaalia? Mitä tässä voi yksittäinen työntekijä tehdä parantaakseen toimintakulttuuria? Muuta kuin irtisanoutua siis, sekin on toki vaihtoehtona.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävältä hiljentämiskulttuurilta.
Minusta yksi hyvä keino on haastaa asiallisesti ja rauhallisesti ikävästi asioista vihjailevat ja puhuvat henkilöt siinä samassa hetkessä misssä he tuovat vihjailunsa esiin:
voitko tarkentaa mitä tarkoitat tällä? tarkoitatko, että neuvoa on paras olla kysymättä? oletko sinä Tiina esimiehenä tästä samaa mieltä?
Maltti kannattaa säilyttää, eikä haastetta tarvitse voittaa. Tuo vain esiin, ettei tämä ole omasta mielestään keino luoda hyvää ja avointa työilmapiiriä. Painetta kannattaa siirtää esimiehelle, koska hänen tehtävänsä on huolehtia hyvästä työilmapiiristä.
Kun tuolla tasolla toimii vuorovaikutus mitä aloittaja kuvaili, niin mikään järkipuhe/fiksu älyllinen vastine saati haastaminen ei toimi. Kukaan ei kuuntele moista dialogia minkä suustaan päästelee henkilö ketä maalitetaan koska se on paikan tapa. Nämä työpaikat on kieroja henkisiä karhunrautoja.
Lähtisin heti jos vaan pystyt. Mulla valitettavasti eka oman alan työpaikka on tollainen. Nyt on itsetunto murskana ja voimat loppu, enkä uskalla hakea muuallekaan kun pelkään, etten osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaisi siltä, että työpaikallesi on rakennettu k6lttuuri ja ilmapiiri, jonka tavoite on manipuloida työntekijät hiljaisiksi ja tottelevaisiksi. Nolaaminen, häpeän herättäminen, pelko...vaikka nimillä ei puhuttaisikaan, ihmiset yleensä kyllä tietävät ja saavat selville kenestä on kyse. Osa työkavereista sitten käyttää tilaisuutta hyväkseen nälvimällä uskoennhyötyvänsä siitä itse - tosiasiassa he tekevät vain (pomosi) likaisen työn ja ovat itsekin pää vadilla. Ketä tällainen palvelee? Ei ketään, mutta (työ)elämästä on tullut sosiaalinen pudotuspeli, jossa positiivinen tulos ja hyvinvointi ovat korkeintaan sanahelinää ja suvuroolissa.
Naulan kantaan! Tarkkanäköinen analyysi, juuri tuosta on kysymys. eikä tuollaisissa työpaikoissa voi hyvin yksikään järki-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin heti jos vaan pystyt. Mulla valitettavasti eka oman alan työpaikka on tollainen. Nyt on itsetunto murskana ja voimat loppu, enkä uskalla hakea muuallekaan kun pelkään, etten osaa.
Minulla sama! Mutta älä anna missään tapauksessa yhden raskaan kokemuksen määritellä itseäsi. Eipä ole ainoa paikka maailmassa tuo.
Uskon että olet hyvä tyyppi, yleensä ne terveet ja taitavat reagoi ensin ja voimakkaammin ja etsii itsestään vikaa muiden sairaaseen käytökseen.
Pää pystyyn ja jätä rupusakki taaksesi, sinä olet muunlaista varten. Karma kostaa, usko pois. Ei heti, mutta aina.
Laita sinä puolestasi nämä ihmiset kiemurtelemaan penkissään. Pyydä selittämään ja kysy kiusallisia kysymyksiä esimerkiksi eikö mielestäsi ole hyvä asia, että kysytään jos on epäselvää? Mitä sinusta olisi ollut oikea tapa toimia, jättää kysymättä? Me teemme täällä yhteistyötä yhteisen asian eteen, eikö niin, miksi ei voida jakaa avoimesti tietoa ja oppia toisiltamme?
Paras: Moni on ollut täällä töissä pitkään ja sinullakin Pekka on valtavasti tietoa tästä asiasta x. Ehdotan, että voisit pitää meille ensi kerralla tästä tietoiskun tapaisen infon.
Kissa pöydälle sitten jos tälle linjalle lähdetään.
Hiiltyä ei pidä. Jos menetät hermosi, menetät pelin.
Olen ylenpiarvoisia kyykyttänyt työpaikalla ja nolannut niitä. Minuakin arvosteltiin joskus mutta löinkin faktaa pöytään ja kerroin miten niitten ylempiarvoisten työtehokkuus on 30 %. Tekivät omia töitä työpaikalla jossa piti tehdä firman töitä. Esimerkiksi käyttivät firman kalustoa omiin juttuihin. Sen takia kaksi työntekijää sai potkut työnjohtaja ja toinen työntekijä joka vastasi laskutuksesta. 3 kuukauden päästä minua pyydettiin työnjohtajaksi, olin kuulemma tehokas ja älykäs ja voisin uudistaa yritystä. Olin firmassa 8 vuotta työnjohtajana kunnes tulikin korona ja firma myytiin. Nykyään olen kunnan töissä huoltohommissa.
Vierailija kirjoitti:
Etsisin toisen työn ja lähtiessä nostaisin tämän käytöksen asiallisesti esiin. Siis että terveessä toimintakulttuurissa saa kysyä ja tehdä virheitäkin, se tehostaa työtä ja auttaa tiimiä taklaamaan haasteita yhdessä. Huonossa toimintakulttuurissa ei uskalleta kysyä koska siitä saa heti palautetta ja virheitä yritetään piilotella sen sijaan, että ne hoidettaisi.
Eräässä tapauksessa henkilö irtisanoutui ja tosiaan lähtiessään "nosti asioita asiallisesti esiin".
Esihenkilö reagoi tähän tiuskaisemalla halveksivasti : Opetatko Sinä siinä minulle kuinka teen työni!
Eli viisainta poistua tyylikkäästi, ei se hyödytä mikään rakentava closure-monologi lähtiessä.
Älä anna tuon jatkua, hän ei ole pomosi, kerro käytöksestä omalle esimiehellesi ja miten koet sen. Itsellä oli aikoinaan samankaltainen työkaveri, siis ei esimies, mutta koki oikeudekseen puuttua toisten töihin ja herkempiä sai itkemään, sekä lopulta irtisanoutumaan. Hän etsi näitä kiusattavia, piinasi ja nollasi ja nosti aiheettomasti itsensä muiden yläpuolelle. Päätti sitten kokeilla iskeä kyntensä minuun onnistumatta ja lopulta hän oman esimiehensä käskystä joutui pyytämään käytöstään minulta anteeksi. Vähän tuo siitä rauhoittui, mutta anteeksipyyntö ei todellakaan ollut aito, eikä hänen narsistinen luonteensa tuosta muutu, kiusankohde vain vaihtuu.
Mulla on tollainen työkaveri, mutta se onkin venäläinen, niin oon aatellut, että taitaa kuulua siihen kulttuuriin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos. En siis välitä hänen sanomisistaan tuon taivaallista.
Ihan vain huvin vuoksi, tai kiusaksi, tai testiksi, kysyisin samalta henkilöltä uudestaan jotain samanlaista, samaan tapaan kahden kesken, aivan kuin psykologista manipulointia ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Psykologinen manipulointi toimii vain jos manipuloidut nytkähtelevät narujen vedon tahtiin. Sekoaako tyyppi kun hänen huitomisensa on huidottu tuuleen?
Katohan! Oot varmaan töissä mun entisessä duunipaikassa! Siellä oli tapana tuoda viikkopalaverissa jotain yksittäisen työtekijän virhettä esiin koko porukalle ja tuoda tää virhe vaikkapa sivulauseessa esille kuukausia, jopa vuosia tapahtuneen jälkeen. Ja huomoitavaa on että samankaltaisen virheen tapahtuessa kollegalle, siitä ei oikeastaan edes mainittu.
Voisinpa neuvoa, että katsele uutta paikkaa. Tilanne ei meinaan tule tuosta ainakaan paranemaan. Tiedän sun fiilikset, tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Laita sinä puolestasi nämä ihmiset kiemurtelemaan penkissään. Pyydä selittämään ja kysy kiusallisia kysymyksiä esimerkiksi eikö mielestäsi ole hyvä asia, että kysytään jos on epäselvää? Mitä sinusta olisi ollut oikea tapa toimia, jättää kysymättä? Me teemme täällä yhteistyötä yhteisen asian eteen, eikö niin, miksi ei voida jakaa avoimesti tietoa ja oppia toisiltamme?
Paras: Moni on ollut täällä töissä pitkään ja sinullakin Pekka on valtavasti tietoa tästä asiasta x. Ehdotan, että voisit pitää meille ensi kerralla tästä tietoiskun tapaisen infon.
Kissa pöydälle sitten jos tälle linjalle lähdetään.Hiiltyä ei pidä. Jos menetät hermosi, menetät pelin.
Mitä hemmetin henkisiä "peliä" noissa pilipali-paikoissa pitää muka ihmisen alentua pelailemaan. Tavallisen työntekijän joka vaan haluaa työrauhan? Työntekijän joka haluaa tehdä hommansa, ilman että aina joku on pätemässä, urputtamassa niskan takana tai käskyttämässä kyykyttäen "puhutteluihin" ?
Kyllä järkityyppi lähtee menemään, ei tuollaista voi hyväksyä yksikään normaali kauaa.
ikävää, että juuri sinu tekemäsi virheet on otettu keskustelun alle. Varmaan muutkin selaisia ovat tehneet. Ehkä joku muukin on tehnyt samoja virheitä kuin sinä, mutta et vain ole ollut tietoinen niistä
Itse olen sitä mieltä, että työkulttuuri ei opeta osallistujiaan, jos kriittinen palaute annetaan vain esihenkilön toimesta vain korjattavalle työntekijälle. Eihän silloin muut saa tietää mitä ei pitäisi tehdä ja miten pitäisi tehdä ja näin esihenkilön työtaakka kasvaa, jos pitää jokaiselle erikseen sanoa samat asiat.
Itse samassa tilanteessa tekisin niin, että antaisin kokouksessa vastapalautteen ja kysyisin suoraan, että onko siis muutkin teheenet tuon saman virheen kuin minä ja katsoisin ketkä alkaa nikottelemaan ja/tai katselemaan kengänkärkiään.
jokatapauksessa: kuulostaa sellaiselta työyhteisöltä että kannattaa alkaa katsella muualta työpaikkaa. Sinussa on ilmeisesti jtain, joka ärsyttää jotakuta tai useampaa ja siksi toimivat noin.
Vierailija kirjoitti:
ikävää, että juuri sinu tekemäsi virheet on otettu keskustelun alle. Varmaan muutkin selaisia ovat tehneet. Ehkä joku muukin on tehnyt samoja virheitä kuin sinä, mutta et vain ole ollut tietoinen niistä
Itse olen sitä mieltä, että työkulttuuri ei opeta osallistujiaan, jos kriittinen palaute annetaan vain esihenkilön toimesta vain korjattavalle työntekijälle. Eihän silloin muut saa tietää mitä ei pitäisi tehdä ja miten pitäisi tehdä ja näin esihenkilön työtaakka kasvaa, jos pitää jokaiselle erikseen sanoa samat asiat.
Itse samassa tilanteessa tekisin niin, että antaisin kokouksessa vastapalautteen ja kysyisin suoraan, että onko siis muutkin teheenet tuon saman virheen kuin minä ja katsoisin ketkä alkaa nikottelemaan ja/tai katselemaan kengänkärkiään.
jokatapauksessa: kuulostaa sellaiselta työyhteisöltä että kannattaa alkaa katsella muualta työpaikkaa. Sinussa on ilmeisesti jtain, joka ärsyttää jotakuta tai useampaa ja siksi toimivat noin.
"sinussa on ilmeisesti jotain". Stop. Eikä ole!
Ap kuulostaa hyvinkin fiksulta ja osaa analysoida hienosti tekstissään mistä on kyse.
Työpaikassa on ilmeisesti jotain, mitä kansankielellä kutsutaan paskabasilliksi. Se pysyy toksisessa työpaikkakulttuurissa vuodesta toiseen , vain kohde vaihtuu ja syntipukki. Nämä paikat tiedetään, fiksummat kiertää kaukaa ja ne jotka ei muualla pärjää jää sinne tyhmyyttään "pelailemaan".
Ei ole normaalia ja vaihda työpaikkaa heti, kun mahdollista. Sairasta työilmapiiriä vastaan taisteleminen on hyödytöntä.
Vika on työpaikassa ja tai ammattialassa. Jos kaikissa muissa työpaikoissa on kaikki ollut ok ja yhdessä ei niin vika ei voi olla työntekijässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ikävää, että juuri sinu tekemäsi virheet on otettu keskustelun alle. Varmaan muutkin selaisia ovat tehneet. Ehkä joku muukin on tehnyt samoja virheitä kuin sinä, mutta et vain ole ollut tietoinen niistä
Itse olen sitä mieltä, että työkulttuuri ei opeta osallistujiaan, jos kriittinen palaute annetaan vain esihenkilön toimesta vain korjattavalle työntekijälle. Eihän silloin muut saa tietää mitä ei pitäisi tehdä ja miten pitäisi tehdä ja näin esihenkilön työtaakka kasvaa, jos pitää jokaiselle erikseen sanoa samat asiat.
Itse samassa tilanteessa tekisin niin, että antaisin kokouksessa vastapalautteen ja kysyisin suoraan, että onko siis muutkin teheenet tuon saman virheen kuin minä ja katsoisin ketkä alkaa nikottelemaan ja/tai katselemaan kengänkärkiään.
jokatapauksessa: kuulostaa sellaiselta työyhteisöltä että kannattaa alkaa katsella muualta työpaikkaa. Sinussa on ilmeisesti jtain, joka ärsyttää jotakuta tai useampaa ja siksi toimivat noin.
"sinussa on ilmeisesti jotain". Stop. Eikä ole!
Ap kuulostaa hyvinkin fiksulta ja osaa analysoida hienosti tekstissään mistä on kyse.
Työpaikassa on ilmeisesti jotain, mitä kansankielellä kutsutaan paskabasilliksi. Se pysyy toksisessa työpaikkakulttuurissa vuodesta toiseen , vain kohde vaihtuu ja syntipukki. Nämä paikat tiedetään, fiksummat kiertää kaukaa ja ne jotka ei muualla pärjää jää sinne tyhmyyttään "pelailemaan".
""sinussa on ilmeisesti jotain". Stop. Eikä ole!"
Kyllä on. Työpaikalla juurikin on sellaisia nilkkejä töissä, joille pelkästään jonkun uuden työntekijän tapa tehdä töitä on ärsyttävää tai tapa puhua on ärsyttävää ja koska he eivät koskaan ole oppineet pois omasta itsekeskeisyydestään (ne, jotka ärsyyntyvät vaikka toisen vaatevalinnoista (kekskitty esimerkki), niin he vain alkavat sitten piikitellä mitä erilaisin tavin sitä uutta työntekijää, jotta hän ymmrätäisi paikkansa ja menisi ketjun alapäähän.
sellaista se vin on, halustipa tai et.
Se on sinulle nössölle ihan oikein. Mitä sinä surkeuttasi meille valitat?
Esimies voi olla myös se nynny, joka vain menee eniten ja koviten itsestään pitävän juttuihin mukaan. Kannattaa tuoda oma näkemys myös esiin. Ehkä esimiehen silmät aukeavat, ettei asiat ole vaan niin kuin päällepäsmäri sanoo.