Venäläisiä pommikoneita itämerellä
Kommentit (20)
Paskamaalla on vielä toimivia lentokoneita muutama jäljellä?
Ohhoh! Tämä on yllätys
Yrittääkö ne 3.maailmansotaa vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Yrittääkö ne 3.maailmansotaa vai mitä?
Millä armeijalla Venäjä sellaisen edes aloittaisi? Eihän niillä riitä miehiä edes ukrainan rintamalle.
Vierailija kirjoitti:
Ukraina auttaa👌
Voitaisiin kutsua Ukrainan laivaston aluksia rauhanomaiseen kesäpurjehdukseen Suomenlahdelle. Eihän me sille mitään voida jos niillä sattuu olemaan ilmatorjuntaohjuksia mukana ja kansanvälisiltä vesiltä niitä ampuu venäläisen niskaan.
Ruotsissa Suomessa ja Virossakin paaaljon ukrainalaisia. Venäjän kauhu
Eihän tämä edes ole mikään uutinen. Jatkuvastihan ne siellä lentää.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämä edes ole mikään uutinen. Jatkuvastihan ne siellä lentää.
"Itämeren rantavaltio lensi Itämeren yläpuolelle täysin yhteisten pelisääntöjen mukaisesti"
Voiko enempää nollauutinen olla? Ihan samalla tavalla suomalaiset tai ruotsalaiset saa siellä käydä lentelemässä jos siltä tuntuu.
Tämmöistä venäjällä. venäjä pienellä
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/76afd546-fc49-4a8f-8a28-5614598725d2…
Vierailija kirjoitti:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarno-limnell/venajan-suurin-riski-ei-…..
Suomessa keskustelu Venäjästä keskittyy ymmärrettävästi sotilaalliseen uhkaan, joukkoihin ja rintamatilanteeseen. Tämä on tärkeää. Samalla jää liian vähälle huomiolle kehitys, joka voi pitkällä aikavälillä olla vielä merkittävämpi: Venäjän sisäinen dynamiikka ja erityisesti niin sanottu sotatalouden lukko.
Sotatalouden lukko tarkoittaa tilannetta, jossa talous, politiikka ja sodankäynti kytkeytyvät toisiinsa niin tiiviisti, että järjestelmä alkaa ruokkia itseään. Merkittävä osa valtion resursseista ohjautuu puolustukseen ja turvallisuuteen. Samalla syntyy taloudellinen ja poliittinen rakenne, jossa sodan jatkuminen ei ole pelkästään strateginen valinta, vaan myös järjestelmän sisäinen tarve.
Venäjän talous ei ole romahtamassa. Se on kuitenkin muuttumassa. Kasvu hidastuu, inflaatio pysyy korkeana ja työvoimapula syvenee. Sotatalous pitää tuotantoa yllä ja työllisyyttä liikkeessä, mutta samalla se kuluttaa investointikykyä, heikentää tuottavuutta ja syö pitkän aikavälin kasvupohjaa. Talous ei kaadu, mutta sen liikkumatila kapenee.
Tämä kehitys luo Venäjälle rakenteellisen jännitteen. Toisaalta valtio kykenee jatkamaan sotaa ja ylläpitämään ulkoista toimintakykyä. Toisaalta yhteiskunnan sisäinen paine kasvaa. Yksi keskeinen mutta alikeskusteltu tekijä on sodasta palaavien veteraanien määrä. Satojentuhansien ihmisten paluu yhteiskuntaan lisää kuormitusta sosiaalisiin rakenteisiin. Historiallisesti tällaiset tilanteet ovat lisänneet rikollisuutta, väkivaltaa ja tyytymättömyyttä.
Samanaikaisesti Venäjä näyttää ulospäin vahvalta. Puolustusteollisuus toimii, pakotteita kierretään ja miehitetyille alueille rakennetaan pysyvyyttä. Tämä ristiriita on keskeinen: ulkoinen suorituskyky voi säilyä pitkään, vaikka sisäinen paine kasvaa. Juuri tämä tekee kehityksestä vaikeasti ennakoitavan.
Suomen näkökulmasta keskeinen johtopäätös on, että Venäjän riski ei ole vain sotilaallinen. Se on myös epävakaus. Sisäinen paine voi purkautua ulospäin hybridivaikuttamisena, informaatio-operaatioina tai erilaisina rajatesteinä. Tällaisessa tilanteessa toiminta ei välttämättä noudata perinteistä logiikkaa, vaan tavoitteena voi olla huomion siirtäminen, kontrollin vahvistaminen tai vastustajan testaaminen.
Todennäköisin kehityskulku ei ole Venäjän romahdus eikä nopea normalisoituminen. Edessä on pitkittynyt epävakaa vaihe. Naapurissamme on valtio, joka kykenee toimimaan ja käyttämään voimaa, mutta jonka sisäinen dynamiikka muuttuu yhä vaikeammin ennakoitavaksi.
Tämä korostaa varautumisen merkitystä. Kyse ei ole vain sotilaallisesta puolustuksesta, vaan koko yhteiskunnan resilienssistä. Tarvitsemme ajantasaista tilannekuvaa, kykyä tunnistaa heikkoja signaaleja ja ennen kaikkea valmiutta toimia nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Turvallisuus ei synny vain siitä, että varaudumme pahimpaan. Se syntyy myös siitä, että ymmärrämme muutoksen ajoissa. Juuri nyt yksi keskeisimmistä muutoksista tapahtuu Venäjän sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämä edes ole mikään uutinen. Jatkuvastihan ne siellä lentää.
"Itämeren rantavaltio lensi Itämeren yläpuolelle täysin yhteisten pelisääntöjen mukaisesti"
Voiko enempää nollauutinen olla? Ihan samalla tavalla suomalaiset tai ruotsalaiset saa siellä käydä lentelemässä jos siltä tuntuu.
Elä, elä sotke hyvää öyhötystä!
Gotlanti, Bornholm ja Ahvenanmaa ovat kaikki rysyjen listalla.
Näyttää siltä, että ovat hävinneet erikoisoperaationsa
Vierailija kirjoitti:
Gotlanti, Bornholm ja Ahvenanmaa ovat kaikki rysyjen listalla.
Jaa nillä listalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gotlanti, Bornholm ja Ahvenanmaa ovat kaikki rysyjen listalla.
Jaa nillä listalla?
Pitkällä listalla paikoista minne ei turistit venäjän passilla pääse.
Odotettavissa oli