Lue keskustelun säännöt.
Onko ratsastusharrastus itsekästä?
17.04.2026 |
Olenkohan tulossa jotenkin höpsähtäneeksi. Ratsastin lapsena jonkin aikaa ja oon alkanut haaveilla paluusta lajin pariin. Mutta nyt kun katson somesta ratsastavien tuttujen päivityksiä, niin on alkanut tulla jotenkin huono mieli. Luontokappaleet odottaa karsinoissa aina vaan uutta ratsastajaa, ja ihmisen asenne on että kattokaa miten söpö ratsu mulla tänään!! Mutta se hevonen on elävä luontokappale, jonka ihminen on valjastanut oman hupinsa kohteeksi. Ja se jotenkin ahdistaa. Ymmärrän kyllä, että pääsääntöisesti hevosista huolehditaan hyvin ja että jossain luonnonvaraisessa laumassa elo olisi paljon riskaabelimpaa. Mutta silti. Tavoittaako kukaan mitä yritän sanoa?
Kommentit (2)
Mihin ratsastusharrastuksella tähdätään. Itse luen kieliä ulkomaanmatkoja varten. Kävelen, jumppaan, harrastan ruuan laittoa, kunnon ja terveyden takia. Käsitöitä, jotta saan yksilöllisiä vaatteita kotimaisista materiaaleista. Aitauksessa hevosen selässä voi mieli kyllä rauhoittua, mutta niin käy jooga-matollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on, kuten ihan kaikki muukin ihmisen eläimiin liittyvä toiminta. Lihatalous, lemmikinpito, hyötyeläimet, you name it.
Onko itsekkyys aina pahasta? Ei välttämättä, jos hevosista tosiaan huolehditaan hyvin.
T. Tuntiratsastaja