Kansainvälinen

1. Työn orjat, sorron yöstä nouskaa,

maan ääriin kuuluu kutsumus.

Nyt ryskyin murtuu pakkovalta,

tää on viime ponnistus.

Pohja vanhan järjestelmän horjuu.

Orjajoukko taistohon!

Alas lyökää koko vanha maailma,

ja valta teidän silloin on!

Tää on viimeinen taisto,

rintamaamme yhtykää!

niin huomispäivänä kansat

on veljet keskenään!

2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa

kuin kansa kaikkivaltias.

Se yhteisonnen säätää, suojaa,

se on turva tarmokas.

Eestä leivän, hengen, kunniamme

yössä sorron, turmion,

kukin painakaamme palkeitamme,

kun käymme työhön, taistohon.

3. Lait pettää, hallitukset sortaa,

verot köyhälistön verta juo,

ja köyhän ihmisoikeuskin

ompi tyhjä lause tuo.

Pois jo kansat holhouksen alta.

Veljeyden sääntö on:

kellä velvoitusta, sillä valtaa

ja oikeutta olkohon.

4. On kurjan kurjat kunniassaan

raharuhtinaat nuo röyhkeät.

Ei koskaan tee ne itse työtä,

vaan ne työtä ryöstävät.

Varat kansan hankkimat on menneet

kaikki konnain kukkaroon.

Pois kansa velkansa jo vaatii,

nyt ryöstösaalis tuotakoon.

5. Meit valhein ruokkii tyrannit

mut rauha meille koittakoon.

Nyt lakko tehdään armeijoissa,

aseet pois pantakoon.

Ja jos aikovat nuo kannibaalit

sankareita meistä taas,

niin tietäkööt he, että luodit

silloin kenraalimme saa.

6. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki

työkansa joukko nälkäinen!

Maa meidän on ja olla täytyy,

vaan ei laiskain lurjusten.

Nälkä meill’ on aina vieraanamme,

vaan kun korpit haaskoiltaan

me kerran kaikki karkoitamme,

niin päivä pääsee paistamaan.