Miksi tuot kakarasi ravintolaan mölyämään?
Kommentit (52)
Ei ole lapsen vika, että vanhempansa ovat kädettömiä kasvattajia.
Ap taitaa olla koliikkiaikuinen.
lasta pitä osata ojentaa oikein eli luunappi pääähän
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsen vika, että vanhempansa ovat kädettömiä kasvattajia.
Ap taitaa olla koliikkiaikuinen.
Kädettömien kasvattajien ei tule mennä tuotoksineen julkisille paikoille. Luulisi, että edes häpeä vähän estäisi, mutta eiväthän nämä mitään osaa hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole koskaan ollut pieni lapsi, hän ei ole koskaan mölynnyt eikä häntä ole koskaan käytetty ravintolassa, kerrostalossa, bussissa, ruokakaupassa eikä ylipäätään missään ihmisten ilmoilla. Siksi hänestä on tullut tuollainen. Omia lapsiahan hänellä ei luojan kiitos ole.
Ehkä hän on hyvin kasvatettu. En minäkään pienenä mölynnyt ravintolassa, koska ymmärsin kun neuvottiin että pitää käyttäytyä nätisti. Osasin jo pienenä puhua normaalilla äänellä, eikä ollut mitään tarvetta kiljua.
Ja sitten sanotaan, että Suomessa ei pidetä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsen vika, että vanhempansa ovat kädettömiä kasvattajia.
Ap taitaa olla koliikkiaikuinen.
Kädettömien kasvattajien ei tule mennä tuotoksineen julkisille paikoille. Luulisi, että edes häpeä vähän estäisi, mutta eiväthän nämä mitään osaa hävetä.
Katsos, kun ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Ja tarkoitan älykkyyttä.
Ei ne kiljuvat pennut niin pahasti haittaa kuin imettäminen täydessä ravintolassa. Joo joo, on luonnollista. Kukaan ei halua nähdä sitä.
-tarjoilija
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sanotaan, että Suomessa ei pidetä lapsista.
Osa pitää, osa ei. Mikään maa ei ole tuossakaan asiassa täysin yksimielinen. Tosin aika harva missään maassa pitää huonokäytöksisistä, riehuvista ja huutavista ihmisistä, ikään katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ap muuta metsään jos äänet häiritsee?Miksi änkeää jonnekin täyteen ravintolaan?
Ei ravintolan aikuisten rupattelun äänet häiritse. Huonosti kasvatettujen lasten sekä näiden mäkättävien äitien äänet häiritsevät.
Koska sinun pitää joustaa, lapsen huoltajan ei suinkaan. Mistähän tämäkin kumpuaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kiljuvat pennut niin pahasti haittaa kuin imettäminen täydessä ravintolassa. Joo joo, on luonnollista. Kukaan ei halua nähdä sitä.
-tarjoilija
Edesmenneen ystäväni vaimo vaihtoi aikoinaan lapsensa paskavaipan ravintolan pöydällä.
Ei ollut penaalin terävin kynä tämä matami.
Vierailija kirjoitti:
Paras kun syöt kotonas sen maksalaatikkos, korvatulpat korvissa.
Minkä hiton maksalaatikon? Just siksihän ravintoloissa syön kun on liitua muuhunkin. Ja haluan nauttia laadukkaasta ravintola-annoksestani aikuismaisessa rauhassa. En mene Ikeaan lihapullille tai Heseen tai Raxiin, menkööt kurittomat lapset sinne.
Olin taannoin Englannissa pubi-illallisella. Kiinnitin huomiota siihen että viereisessä pöydässä oli kaksi lasta, ilmeisesti paikallisia, ja niille ei tuottanut mitään vaikeuksia istua paikoillaan syömässä ja sanoa sanottavansa normaalilla äänellä. Eivät tarvinneet tablettia siihen naaman eteen huutamaan tai esim. lähteneet tylsistyksissään juoksentelemaan ympäri ravintolaa, kuten täällä on vallitseva tapa.
Vierailija kirjoitti:
Paras kun syöt kotonas sen maksalaatikkos, korvatulpat korvissa.
Kasvattamattoman pennun mutsi näpyttelee rööki huulessa ja bissetölkki pöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kuulostaa siltä, että hänellekin pitäisi työntää tutti suuhun, että tyyntyisi.
Koliikkiaikuiset ovat kyllä kamalia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan siksi, että olemme maksavia asiakkaita ja varsinkin näinä aikoina erittäin tervetulleita, ravintoloita kaatuu siihen malliin. Jokainen asiakas tuo tulovirtaa, myös lapset ja nuoret.
Päinvastoin, ne meluavat lapsethan karkottavat muut asiakkaat, kun ei tuollaisiin hoploppeihin enää kukaan sivistynyt ihminen halua tulla ja vielä maksaa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Euroopassa oli ihan normia, että lapset syövät raflassa ja osaavat käyttäytyä.
Sepä se. OSAAVAT KÄYTTÄYTYÄ.
Kyllä minutkin otettiin mukaan joka paikkaan, kun olin pieni. Ei tosin käyty ravintoloissa, mutta kahviloissa joskus, kirkossa juhlapyhinä, kaupassa ja kylässä. Ja minun piti käyttäytyä hyvin. Huutaa, kirkua ja juosta en saanut. Äiti oli vihainen jos kiukuttelin vähääkään.
Kotona sanottiin, että pitää olla nätisti. Sellaista huonoa käytöstä, mitä nykyään näkee pikkulapsilla, ei meille 50-luvun lapsille sallittu. Kun matkustettiin junalla mummolaan, siinä junassakin piti istua nätisti eikä mihinkään saanut lähteä juoksentelemaan eikä ihmisiä häiritsemään. Selkään olisi tullut jos niin olisi tehnyt.
Nykyään en matkusta junassa juuri ikinä, mutta joitakin vuosia sitten jouduin matkustamaan. Yksi lapsiperhe terrorisoi koko vaunua, kolme poikaa juoksi koko ajan edes taas ja mölysi ja pikkulikka sylissä kirkui, kun ei vielä pystynyt juoksemaan. Oli tosi ahdistavaa. Vanhemmat ei oikein noteeranneet mitenkään, ehkä se oli heillä niin tavallista koko ajan, että ei pitäneet sitä enää minään. Jotain oli jäänyt tekemättä jo sen ensimmäisen lapsen kohdalla ja sitten se olikin jo myöhäistä. Tulisin hulluksi jos tuota pitäisi kestää kaikki päivät.
Yksissä kirkkovihkiäisissä myös joku pikkutyttö paukutti koko ajan jalkojaan johonkin, penkkiin tai lattiaan, en tiedä mutta se paukutus ärsytti kamalasti ja kuului sillä häävideollakin häiritsevästi, kun jälkeenpäin sitä katselimme. Miksei vanhemmat saaneet sitä loppumaan, en ymmärrä.
Kohtuuden rajoissa kyllä ymmärrän, mutta liika on liikaa. Miten ihmeessä silloin kun itse olin lapsi, me olimme niin kuuliaisia? Olimme koulussakin valtavan kurinalaisia, jos verrataan nykypäivään. Meitä oli helppo opettaa, ei ollut opettajilla stressiä. Enkä minä silti muista minkäänlaista ahdistusta tai pelkoa tunteneeni. Oli normaalia olla normaalisti.
Suurin osa nykylapsista on nepsyjä ja kasvatusideologia sellainen että mitään ei saa kieltää.
Ja juuri se osa väestöstä lisääntyy.