Lue keskustelun säännöt.
Miehen vähättelevä käytös
12.04.2026 |
Olen ollut pitkään naimisissa miehen kanssa, joka aluksi vaikutti erilaiselta tai sitten itse olin laput silmillä hänen suhteensa. Mitä vanhemmaksi tulen, huomaan tiettyjä seikkoja hänessä, mitkä tekevät minut erittäin surulliseksi. Esimerkkejä tässä: hän ei koskaan kysy minulta mitään (esim.päivästäni tai mitä ajattelen); hän arvostelee tekemisiäni jatkuvasti; hän on peitellysti iloinen, kun olen surullinen; hän kilpailee kaikessa kanssani; hän haluaa olla aina minua parempi joka asiassa.
Olen itse monesti ollut kaltoin kohdeltu elämässäni ja itsetuntoni on ollut äärimmäisen huono. Olen joutunut selviämään yksin monista vaikeuksista. Nyt vanhemmiten olen pikkuhiljaa alkanut arvostamaan itseäni ja näkemään kuvion tässä suhteessa. Tiedän, että en pysty miestäni muuttamaan, mutta toivoisin häneltä empatiaa ja inhimillisyyttä. Mitä mieltä olette, tulenko niitä ikinä saamaan?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa joskus kiva kuulla sen vastapuolenkin mielipiteet eikä aina näitä naisten ulinoita ja haukkumisia joista on uskottavuus mennyt jo kauan sitten. N 66v.
No onhan täällä miestenkin, vastapuolen mielipiteitä. Ihan tuoreitakin, esim.
"Vaimoni on lihonnut, miten tuon asian esiin" "Miksei kilttimies kelpaa?" "Vaimoni valittaa juomisestani, onko se muka paha asia?"
On tuo lihomiskommentti ihan aiheellinen
t. Oikeasti nainen, joka varoo itse lihomista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa joskus kiva kuulla sen vastapuolenkin mielipiteet eikä aina näitä naisten ulinoita ja haukkumisia joista on uskottavuus mennyt jo kauan sitten. N 66v.
T. Palsta-Pertti
Totuusko satuttaa vai mikset haluaisi molempien mielipiteitä kuulla, olet tyypillinen feministinarsisti.
Inceliä itkettää.
Vierailija kirjoitti:
Ei se muuty. Se on autisti.
Autismiin ei kuulu se, että on iloinen kun toinen on surullinen.
Suomalaiset äijät on asennevammasia, joutasivat kuolla sukupuuttoon.
Täällä
"hän on peitellysti iloinen, kun olen surullinen"
Jo pelkästään tuon perusteella kuulostaa siltä, että kyse on empatian ja kunnioituksen puutteesta. Eikä jostain käyttäytymisestä, jota voisi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vaimosta tullut lähes kädetön, pelaa sudokua läppärillä, ei siivoa, juuri ja juuri tekee sen mitä on pakko. Mitä tehdä harmittaa tämmöinen käytös ja toiminta ?
Sairashan tuo suhde on. On siis vahingoniloinen, kun sinulla on suruja, ei tue vaan painaa sinua alaspäin tylyttämällä päivästä toiseen. Mitä tuollaisesta suhteesta saa? En itse pystyisi olemaan hetkeäkään. Suutu mieluummin (hiljaa mielessäsi) kuin olisit surullinen. Sinun pitää sisuuntua, ei alistua. Omanarvontuntoa kehiin ja eroa miehestä, joka tekee sinut onnettomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä
"hän on peitellysti iloinen, kun olen surullinen"
Jo pelkästään tuon perusteella kuulostaa siltä, että kyse on empatian ja kunnioituksen puutteesta. Eikä jostain käyttäytymisestä, jota voisi muuttaa.
Tällaista käytöstä on esimerkiksi sosiopaatilla. Iloitsevat siitä jos jollakulla menee huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset äijät on asennevammasia, joutasivat kuolla sukupuuttoon.
Ja tämäkin saa yläpeukkua. Huh huh. Kiva ketju taas.
Totuusko satuttaa vai mikset haluaisi molempien mielipiteitä kuulla, olet tyypillinen feministinarsisti.