Lue keskustelun säännöt.
WTF?TAAS UUSI TUTKIMUS! Stressi raskausaikana lisää skitsofrenian riskiä lapsella!!!
28.09.2008 |
Äidin erittäin kova stressi raskauden alkuvaiheessa voi altistaa kehittyvän lapsen skitsofrenialle - etenkin jos tämä on tyttö. New Yorkin yliopiston tutkijoiden mukaan äidin stressihormonit läpäisevät istukan ja vahingoittavat sikiön aivojen kehitystä.
Skitsofrenian on jo pitkään epäilty liittyvän äidin raskausajan stressiin, mutta kukaan ei ole tähän asti tiennyt mitkä ovat ratkaisevimmat kuukaudet.
Dolores Malaspinan johtamassa tutkimuksessa epäilyt onnistuttiin rajaamaan toiseen raskauskuukauteen seuraamalla jerusalemilaisia miehiä ja naisia, jotka olivat äitinsä vatsassa Arabian ja Israelin välisen lyhyen sodan aikana vuonna 1967.
Sota tunnetaan myös nimellä kuuden päivän sota.
Tulokset osoittivat, että sodan aikana toisella raskauskuulla olevien äitien tyttärillä oli 4,3 kertaa korkeampi riski sairastua skitsofreniaan kuin muina aikoina syntyneillä. Poikien skitsofreniariski oli vaatimattomampi, vain 1,2 kertaa korkeampi.
Malaspinan mukaan äidin lievä stressi voi olla lapsille jopa suotuisaa, sillä lapset oppivat säätelemään omaa stressiään äidin stressihormonien kautta. Skitsofrenialle altistava stressi taas on äärimmäistä, jollaista ihmiset kokevat esimerkiksi sodassa, luonnonkatastrofeissa tai lähimmäisten menetyksen jälkeen.
Kommentit (21)
että tupakanpolton lopettaminen raskausajaksi olisi niin kovin stressaavaa ettei kannata, kun lapsesta tulisi sitten skitsofreenikko...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuukohan silloisesta stressistä vai asenteestasi ylipäätään...
Ei se riski kovin suuri ole vaikka stressaisikin. Sen sijaan loppuraskauden stressi saattaa vaikuttaa lapsen temperamenttiin ja siten stressivasteeseen.
Ei se riski kovin suuri ole vaikka stressaisikin. Sen sijaan loppuraskauden stressi saattaa vaikuttaa lapsen temperamenttiin ja siten stressivasteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma on niiiin täynnä tutkimuksia ja tutkimuksia - kun näitä lukee niin tulee aivan varmaan stressi. Mä en oikeasti ymmärrä tätä syyllistämisen määrää - teet niin tai näin niin aina tulee joku tutkimus jonka mukaan olet pilannut lapsen elämän...
Itse olin aikanaan liiankin uskollinen kaikille tutkimuksille ja uskoin ihan liikaa kaikkea mitä luin - tuloksena puolihysteerinen äiti...
Lopputulos kuitenkin näin 7 v jälkeen on että vaikka en imettänyt niin pitkään kuin olisi pitänyt ja vienyt lapsen päivähoitoon, tutista puhumattakaan niin lapsi on perusterve, ei allergioita ja vieläpä ihan tervejärkinen napero =)). Onneksi ei ollut käden ulottuvilla tuota stressitutkimusta...
Ai herranjestas, lapsi on myös jäänyt vaille perhepetiä ja joutunut nukkumaan omassa sängyssä... Kostautuu varmaan vielä jossain vaiheessa.
Mutta kyse on siis pitkäkestoisesta ja hyvin syvästä äidin stressistä. Kuten vaikka raskausmyrkytyksestä - sehän on stressitila keholle - myös vauvan. Onneksi aivot kehittyvät vielä syntymän jälkeenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nämä asiat ovat koko ajan tiedossa, mutta niitä ei vain suurelle yleisölle mainosteta. Tärkein riski kuitenkin on periytyvyys. jos toinen vanhempi sairastaa psykoosisairautta, riski on kohtalainen, mutta jos molemmat, tilanne ei väytä valoisalta psykoosin suhteen.
Ja nehän kertovat vain lisääntyneestä riskistä - eivät ne tuomitse yksittäistä ihmistä sairastumaan. Elämä on täynnään riskejä. Olisi vain hyvä huomata, että hyvin monet muutkin asiat vaikuttavat sairastumisriskiin - vauvan ja äidin varhainen vuorovaikutus (että se on "normaalia", se ei vaadi täydellistä lapsen tarpeisiin vastaamista), sopiva aistivirikemäärä (ei liikaa sekavaa elämää), sopivasti lepoa yms perusasioita. Samoin kuin lapsen geneettisellä perimällä on vaikutusta riskiin.
Jo näillä ympäristötekijöillä voi vaikuttaa mm. lapsen stressivasteen kehittymiseen, sillä aivot tosiaan kehittyvät vielä syntymän jälkeenkin voimallisesti koko lapsuus- ja nuoruusiän ajan, toki voimallisimmin ensimmäisen elinvuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
liittyviä riskejä tai niiden lieventämistä - skitsofreniasta en tiedä mitään. 21
ympäristötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Tasapainoinen hyvä perhe, jossa on lämmin ja avoin vuorovaikutus on plussaa. Eipä psykoosi juuri puhkea "hyvän" perheen lapselle. Ja tällä "hyvällä" en nyt tarkoita vain rahaa ja koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei voi sanoa yksittäisen lapsen riskistä mitään. Tuo tuloshan tarkoittaa, että lähes kaikki, 96/100:sta (jos tosiaan riski nousee 1:stä 4%:iin) lapset eivät sairastu skitsofreniaan. Ja toisekseen, sairastuvuuteen vaikuttaa monet muutkin tekijät. Ei kannata siis huolestua turhaan.
Mutta onko MEILLÄ sota tai luonnonkatastrofi?
Eipä ole läheisiäkään kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta. Noihin "lisää riskiä" -tuloksiin kannattaa suhtautua aika tyynesti, ne sairastumisriskit on aika pieniä ja vaikka se riski kasvaisikin niin se on silti aika pientä. Täällä se yksi äiti aina vauhkoaa stressistä raskausaikana ja sen lapsi on jo ihan varmaa skitsokamaa sillä stressaamisella, mutta "normaalistressi" ei aiheuta mitään.
Täällä mammat sekoaa ihan oikeasti näistä jutuista, etenkin tää skitsofrenia taitaa olla tosi tunteita nostattava juttu. 4,3-kertainen riski tarkoittaa noin 4% sairastuvuutta, ja sekin tosiaan jos alkuraskaudessa on altistunut äärimmäiselle stressille. Ja on syytä ottaa huomioon, että tulos on tämän tutkimuksen mukaan, jonka luotettavuutta laskee vähän se, että se on retrospektiivinen.
Ja ehkä on syytä muistaa, että sodassa, lyhyessäkin, elintarvikkeiden saatavuus huononee, mikä saattaa olla yksi selittävä tekijä tuohon riskin nousuun stressin ohella.
Eli jos tulee katastrofi niin tulee tyttölapsille skitsofrenia, miksi vaan osalle tytöistä? :D
Ja vaan koska tyttöjen ja poikien aivojen rakenne poikkee toisistaan.. :D
Onhan sillä skitsofrenialla kait muistaakseni jonkun asteen mahdollisuus periytyä, mutta onhan toi sairaus niin miehillä kuin naisilla!! Miksi sitten miehet siihen sairastuu; jos nainen saa sen raskausaikana äidiltään.. ?
Kaikkee sitä kuulee kun vanhaksi elää!
Kantsii ehkä jättää tutkimustulosten pohdinta vähemmälle jos tuo on ymmärryksen taso.
jo nyt, et tulee olemaan vaikea tulevaisuus...
Maailmanlaajuisesti skitsofreniaan sairastuu 1 % ihmisistä. Tämä luku on kaikkialla, kaikissa maissa sama. Jonkin tutkimuksen mukaan esikoispojilla on hieman (hyvin vähän) suurempi riski kuin muilla, toisten tutkimusten mukaan sellaista eroa ei ole.
Tämä tarkoittaa sitä, että 1 lapsi sadasta tulee keskimäärin sairastumaan elämänsä mittaan skitsofreniaan. Se ei kuitenkaan kerro, kuka sairastunut on, missä iässä sairastutaan tai miksi sairastutaan.
Jos alkuraskauden äärimmäinen stressi kohottaa riskin tyttösikiöillä 4,3-kertaiseksi, se tarkoittaa sitä, että sadasta tyttösikiöstä, jotka ovat alkuraskaudesta altistuneet äärimmäiselle stressille, noin 4 sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. 96 ei sairastu. Ja tämä on siis väestötasolla, kun ei olla otettu huomioon yksilöllisiä riskiä lisääviä tai vähentäviä tekijöitä.
Jos syntyvän lapsen suvussa kenelläkään ei ole mielenterveyshäiriöitä (vanhemmilla, sisaruksilla, vanhempien sisaruksilla tai isovanhemmilla), on skitsofrenian riski oletettavasti pienempi kuin väestössä keskimäärin. Jos nyt leikitään (ja tosiaan vain oletuksena, kun en tiedä oikeita lukuja), että syntyvän lapsen lähisuvussa ei ole mitään mielenterveysongelmia, lapsen riski sairastua elinaikanaan skitsofreniaan voi olla vaikkapa 0,5 %. Jos taas tämän lapsen äiti on ollut äärimmäisen stressin alaisena alkuraskaudesta, riski noin nelinkertaistuu (siis jos lapsi on tyttö. 1,2-kertaistuu jos poika) ollen siten 2,15 %
Geneettiset ja sikiöaikaiset tekijät eivät ole ainoita riski- ja suojatekijöitä puhuttaessa skitsofreniasta. Myös lapsen kehityksellä on merkitystä. Vaikka lapsella olisi syntymähetkellä vain 0,1 % laskennallinen riski sairastua skitsofreniaan, voi riski silti toteutua. Kukaan meistä ei voi lapsen sikiöaikana tietää, kenelle skitsofrenia tulee ja kenelle ei. Sellaisella riskillä spekuloiminen on mielestäni aika järjetöntä.
Ja mitä sitten kun lapsi sairastuu skitsofreniaan? Skitsofrenia on vakava mielisairaus, mutta koska se tunnetaan erittäin hyvin, on siihen nykyään saatavissa myös erittäin hyvää hoitoa. Varhainen toteaminen on tärkeää, parasta olisi jos henkilön muuttuva käytös havaitaan jo ennen kuin skitsofrenia on varsinaisesti puhjennut.
On sitä pahempiakin riskejä ja sairauksia kuin skitsofrenia. Ja elämässä on aina hallitsemattomia riskejä. Siksi on syytä keskittyä niihin riskeihin, joille voimme tehdä jotain, eikä murehtia niitä, joille emme mahda mitään. Elämässä on pakko elää tiettyjen epävarmuuksien kanssa.