Naiset ovat etuoikeutettu sukupuoli mutta silti naiset vaativat lisää tasa-arvoa.

Tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta sanon silti. Minusta tuntuu, että yhteiskunta suosii naisia ja miehille jää lähinnä velvollisuudet.

Asevelvollisuus koskee vain miehiä. Miehet ovat ne, jotka pakotetaan palvelukseen ja viime kädessä joutuvat puolustamaan maata. Samaan aikaan naiset opiskelee ja tienaa rahaa kun miehet joutuvat olemaan armeijassa. Miksi armeija ei olisi myös miehille vapaaehtoista?

Kun nainen on pulassa, naista autetaan heti ja nainen saa apua aina. On turvakoteja, tukiverkostoja, kampanjoita ja kiintiöitä työelämässä ja politiikassa. Naisia suojellaan ja nostetaan esiin. Miehille viesti tuntuu usein olevan, että pärjää itse. Jos mies epäonnistuu, se on hänen oma vikansa. Jos mies voi huonosti, hänen pitäisi vain kestää.

Samaan aikaan parisuhdemarkkinoilla valta tuntuu olevan naisilla. He valitsevat, he päättävät, he suodattavat. Miehet ovat niitä, jotka lähestyvät, yrittävät, kilpailevat ja lopulta usein tyytyvät siihen mitä saavat, jos saavat mitään. Jos mies jää yksin, häntä syytetään. Jos nainen jää yksin, syy nähdään usein ulkopuolisissa tekijöissä.

Puhutaan että naisia ei saa lyödä mutta miehiä saa siis ihan vapaasti lyödä ja jos nainen käyttäytyy miestä kohtaan väärin niin miksi mies ei saa lyödä naista?

En väitä, että naisilla ei olisi omia ongelmiaan. Mutta kokonaisuus näyttää siltä, että naisille tarjotaan suojaa, tukea ja valtaa, kun taas miehille tarjotaan velvollisuuksia ja hiljaista odotusta pärjätä yksin.

Jos tasa-arvo tarkoittaa sitä, että oikeuksia lisätään vain naisille ja vastuu sekä velvollisuudet pysyy miehillä niin onko se aitoa tasa-arvoa?