Onko se " itkun paikka" kun...
lapset aloittavat päiväkodin? Olen ollut useamman vuoden kotiäitinä ja nyt palaan takaisin työelämään. Olen nauttinut kotiäitivuosista kovasti vaikka välillä on ollut tunne, että nyt riittää tämä kotielämä. Kovasti mietitityttä kuitenkin, miten arki alkaa pyöriä ja onko se eka kerta kun lapset jäävät hoitoon " kova paikka" meille kaikille? Olen varannut reilu 3 viikkoa aikaa harjoitteluun, eli lapset aloittavat 3 viikkoa aikaisemmin kun minä palaan töihin.
Millaisia tuntemuksia teille vuosia kotonaolleille äideille on tullut arjen muututtua niin radikaalisti? Miten perhe-elämä on sopeutunut?
Kommentit (8)
Ota sellainen asenne, että lapsille hoitoon meno on saamista, ei joutumista. Ajattele, että se on sellainen asia, mitä lapset varmasti haluavat, heillä on siellä kavereita ja siellä tehdään kaikkea kivaa.
Itsestäsi hoidon aloittaminen varmaan tuntuu haikealta, mutta älä tartuta sitä lapsiin, muuten voi tulla vaikeuksia.
ap tässä komentoi tuota 3 vkoa. Aion käyttää ne pari viikkoa ihan puhtaasti itsekkäästi ja paskamaisesti " Omaan itseeni" . Käyn shoppailemassa, kiertelemässä vaatekaupoilla ostamas työvaatteita. Laiskotella kotona jne.
Johan olen niin monta vuotta kotiäitinä ollut ja nyt aion ottaa itselleni pari kolme viikkoa.
Ap
Puoletkin tuosta olisi varmaan riittänyt, mutta oli mukavaa kun pikkuinen sai vähitellen totuttautua. Pk:n tädit sanoivat, että voi kun kaikilla olisi mahdollisuus noin pehmeään laskuun.
Itkun paikka se ei kuitenkaan lapselle ollut (ehkä juuri tuon pehmeän laskun ansiosta?), äidille kylläkin kunhan pääsi pois näköetäisyydeltä.
jne.
Varmasti on itkun paikka, oli minullakin. Ja todennäköisesti myös lapset protestoivat jollain tavalla. Nopeasti arki alkaa kuitenkin rullata ja isot lapset viihtyvätkin yleensä päiväkodissa hyvin. Kotielämä kannattaa rauhoittaa, väsymys saattaa kaikilla olla aluksi kova.
Olen just miettinyt sitä, että lapset saavat hitaasti totuttautua siihen hoitorumpaan ja olettaisin, että kolmessakin viikossa jo vähän alkaa heillä paikka tulla tutuksi.
Haluamme tuolla 3:lla viikolla just rauhoittaa sen alkulähdön eikä tule se arki hetkessä hektiseksi. Ja kun on mahdollisuus pehmeään alkuun niin tietenkin käytämme sen ja mä saan vähän " omaa lomaa" muutaman tunnin päivässä" :)
on tosi hyvä ap!! Lapselle aina parempi.
Meillä oli joustava aloitus, olin itse 4 päivänä (ennen varsinaista hoidon aloitusta) pihalla pojan mukana, sitten mentiin kotiin yhdessä, kun lapset meni syömään. Sitten poika oli 2 viikkoa aamupäivät yksin ja hain heti lounaan jälkeen. Vasta sitten, siis 3. hoitoviikolla, alettiin kokeillä uniakin päiväkodissa. Ekan " univiikon" ajan hain pojan heti heräämisaikaan klo 14. Vasta siis 4. viikolla alkoi olla koko 7 h päivän hoidossa.
Oli tarkoitus että tuo aamupäivärytmi on vain viikon, mutta hoitajat sanoi että poika kaipaa kotiin aika usein ja oli herkkänä ja itkuinen välillä, joten suosittelivat että jos sopii, niin kokeillaan unia vasta seur. viikolla. Minusta on hienoa että puuttuivat yksilöllisesti asiaan :)
Eiköhän 3 päivää kuitenkin riittäisi.
Ja joo, on se varmaan " itkun paikka" , mutta kaikki suuret muutoksethan ovat. Nopeasti te kuitenkin totutte taas uuteen rytmiin.