Lue keskustelun säännöt.
Useilla ovilla ollut "ei virpojia"-kyltit, niillä joissa ei ollut olikin vastassa vihainen isäntäväki. Virpomisperinne on kuollut.
29.03.2026 |
Oma lapsi ei enää ensi vuonna virvo, vaikka olisi vielä virpomisiässä. Useilla ovilla tosiaan ollut kylttejä, joissa virpominen kielletään. Ja jos ei ole kylttiä ollut ja lapset soittaneet ovikelloa, on tultua avaamaan aivan raivosta punaisena, huudettu lapsille ja yhdessä paikassa päästetty jopa iso koira räyhäämään ja näykkimään sentin päähän lapsen kasvoista.
Toisella paikkakunnalla asuvan ystävättären 10v poika oli ollut pikkuveljiensä kanssa virpomassa aamupäivällä ja häntä oli oven avannut puolipukeinen mies alkanut repiä vaatteista. Huomenna rikosilmoitusta tekemään.
Nämä virpomiskielteiset lastenvihaajat ovat onnistuneet tappamaaan tämän hienon perinteen ja lasten ilon. YKSI HELEVATUN PÄIVÄ VUODESSA ja silti tekee tiukkaa olla ihmisiksi!!
Kommentit (859)
Meillä kävi vain kolme meikattua tyttöä vaatimattoma oksan kanssa. Harmitti vähän mutta kun olin suklaamunia ostanut niin annoin heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä virpomisperinne oikein sitten on ja on ollut? Ei meillä ollut sellaista 1950 tai 1960 luvulla. Asuimme Turun ulkopuolella ja lapsia oli isot joukot tuohon aikaan. Kukaan ei mitään virponut, ei koulussakaan puhuttu mitään virpomisesta. Mikä perinne ja mistä kotoisin tuommoinen on?
Mä olen ollut koululainen 1970-80-luvuilla, ja sisarukseni 1980-90-luvuilla. Kukaan ei silloin meilläpäin koskaan virponut. Etelä-Suomessa asuttiin.
Vierailija kirjoitti:
En ole viponut lapsena eikä lapseni myöskään virponeet kuin sukulaisille. Nekin virpomiset oli sovittu etukäteen.
En virponut lapsena, meillä päin ei ollut tapana vaikka itäsuomalainen olen alunperin. Lapset kävi virpomassa naapurustossa pieninä. Nyt he asuvat jo omillaan ja vaikka olivat varautuneet suklaamunilla virpojiin niin ei ketään ollut käynyt. Ei meilläkään käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä virpomisperinne oikein sitten on ja on ollut? Ei meillä ollut sellaista 1950 tai 1960 luvulla. Asuimme Turun ulkopuolella ja lapsia oli isot joukot tuohon aikaan. Kukaan ei mitään virponut, ei koulussakaan puhuttu mitään virpomisesta. Mikä perinne ja mistä kotoisin tuommoinen on?
Vanha karjalainen perinne. Lopun tiedon saat etsiä ihan itse, ei ole vaikeaa.
Joka on vuosien saatossa muuttunut eikä ole enää sama. Sekoittunut pohjanmaalaisiin perinteisiin. Itselläni on karjalaiset sukujuuret. Ei olla koskaan virvottu kuin mummot ja täti. Siis lähisuku. Ja silloinkin palkka saatiin vasta seuraavana lauantaina. Eikä pukeuduttu noidiksi.
Oma lapsi ei koskaan ole virponut. Koska asuttiin pitkään niin kaukana sukulaisista, että se ei ollut mahdollista. Ja nyt isompana ei ole enää edes halunnut.
Kun olin lapsi 80/90luvulla kiersimme kaikki lähistön kerrostalot ja nyt hirvittää ajatella noita aikoja. Yhdellä ukolla oli vaan pienet alushousut ja sanoi että tulkaa tytöt sisälle,no ei se mitään tehnyt paitsi antoi Kinderit mutta aika creepyä silti. Ja yksi krapulainen nainen antoi vanhoja keksejä.
Omat lapset kiersi vain naapureiden luona ja oli varmistettu,sopiiko tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut tänäkään vuonna varannut mitään virpojille koska ilmeisesti Satakunnassa tämä ei ole perinne, en nähnyt yhtään lasta joka olis virvonnut tai kulkenut asussa vasu kädessä.
Ketjun perusteella vanha lasten perinne kuulostaa joltain rikokselta. Ihmetelkää joo keskenänne näitä syntyvyystilastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni ongelma on siinä, että perinne on muuttunut aika yksipuoliseksi: kierretään isolla joukolla ja virvotaan pienellä risulla, jossa ei koristeita nimeksikään. Kaikki ovat silti toki palkan perässä.
Itse kun virvottiin -90 luvulla, piti oksat olla isot ja hienot ja jokaisella oma, joka jätettiin koristeeksi ilahduttamaan. Näin suoritettuna asia tuntuu vastavuoroiselta: toiselle palkkaa ja toiselle loru ja koriste.
Jopa tämä asia heijastelee mielestäni nyky-yhteiskuntaa: oma suorite vedetään rimaa hipoen ja vaivaa näkemättä (vaivaa nähdään lähinnä keksiäkseen perusteluita miksi näin tehdään) ja toisaalta ollaan käsi ojossa muiden suuntaan ja sitten vielä kehdataan somessa kiukkuilla, kun joku ei avaa ovia ja ilmoittaa, ettei virpomista kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi vain kolme meikattua tyttöä vaatimattoma oksan kanssa. Harmitti vähän mutta kun olin suklaamunia ostanut niin annoin heille.
Antoiko edes niitäkään oksia virvotulle vai tekivätkö koko kierroksensa samojen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teinit kävivät virpomassa.
Eikö se ole ala-asteikäisten hommaa?
Meillä myös, teinitytöillä oli vielä aika avonaiset paidat
Kaikkea-pahaa-taphuvaksi-pelkäävät vanhemmat sen on tappaneet, eihän nykyään vieraan lapsen kanssa saa puhua ilman että siinä on turva-aikuinen läsnä. Ja tenavat kuvaa nettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kävin lapsena virpomassa, mutta vain ne määrätyt henkilöt. Koskaan en mennyt virpomaan minulle/vanhemmilleni tuntemattomia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun perusteella vanha lasten perinne kuulostaa joltain rikokselta. Ihmetelkää joo keskenänne näitä syntyvyystilastoja.
Ongelma on varmaan ainakin osittain se, että se ei ole kaikille mikään perinne ja ihmiset asuvat nykyisin paljon eri paikoissa mistä ovat kotoisin. Toisekseen Suomessa on uskonnottomia enemmän kuin ennen. Virpominen liittyy kristinuskoon, joten mikä velvollisuus meillä uskonnottomilla on kannatella kristinuskon perinteitä? Emme edes vietä pääsiäistä. Kolmanneksi, kuka ihan oikeasti uskaltaa päästää lapsensa vieraiden ihmisten oville?
Minusta jokaisella on oikeus perinteisiinsä ja niiden ylläpitoon, mutta ette oikeasti voi velvoittaa kaikkia muita leikkimään niiden mukaan. Jos haluatte, että lapset saa turvallisesti virpoa, sopikaa etukäteen kenen oville saa mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea-pahaa-taphuvaksi-pelkäävät vanhemmat sen on tappaneet, eihän nykyään vieraan lapsen kanssa saa puhua ilman että siinä on turva-aikuinen läsnä. Ja tenavat kuvaa nettiin.
Tämä. Meillä kiersi porukka, jossa mukana oli jonkun lapsen äiti (?) kuvaamassa koko ajan sivusta. En avannut ovea, en halunnut someen reaaliaikaista kuvaa siitä, miten annan vääränlaista karkkia, en ota huomioon etnistä taustaa tai ruokarajoitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun perusteella vanha lasten perinne kuulostaa joltain rikokselta. Ihmetelkää joo keskenänne näitä syntyvyystilastoja.
Ongelma on varmaan ainakin osittain se, että se ei ole kaikille mikään perinne ja ihmiset asuvat nykyisin paljon eri paikoissa mistä ovat kotoisin. Toisekseen Suomessa on uskonnottomia enemmän kuin ennen. Virpominen liittyy kristinuskoon, joten mikä velvollisuus meillä uskonnottomilla on kannatella kristinuskon perinteitä? Emme edes vietä pääsiäistä. Kolmanneksi, kuka ihan oikeasti uskaltaa päästää lapsensa vieraiden ihmisten oville?
Minusta jokaisella on oikeus perinteisiinsä ja niiden ylläpitoon, mutta ette oikeasti voi velvoittaa kaikkia muita leikkimään niiden mukaan. Jos haluatte, että lapset saa turvallisesti virpoa, sopikaa etukäteen kenen oville saa mennä.
Tai oikeastaan toisinpäin. Alkuperäisessä perinteessä ei kierretty ovelta ovelle kerjuulla, se on uutta. Vanhassa perinteessä oksat siunattiin kirkossa palmusunnuntaina, sitten niillä virvottiin läheiset ja palkan sai viikon kuluttua. Tuosta perinteestä jäljellä on (ainakin Vantaalla kaikille uskonnoille ja uskonnottomille sopiva) pelkkä oksanheilutus, palkka pitää saada heti ja virvottavaksi kelpaa kuka tahansa, kunhan maksaa.
Ne ihan oikeasti perinnettä kunnioittavat eivät päästä lastaan vieraille oville!
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi vain kolme meikattua tyttöä vaatimattoma oksan kanssa. Harmitti vähän mutta kun olin suklaamunia ostanut niin annoin heille.
Mä en olis antanut oisin sanonut että parempi onni ens kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun perusteella vanha lasten perinne kuulostaa joltain rikokselta. Ihmetelkää joo keskenänne näitä syntyvyystilastoja.
Ongelma on varmaan ainakin osittain se, että se ei ole kaikille mikään perinne ja ihmiset asuvat nykyisin paljon eri paikoissa mistä ovat kotoisin. Toisekseen Suomessa on uskonnottomia enemmän kuin ennen. Virpominen liittyy kristinuskoon, joten mikä velvollisuus meillä uskonnottomilla on kannatella kristinuskon perinteitä? Emme edes vietä pääsiäistä. Kolmanneksi, kuka ihan oikeasti uskaltaa päästää lapsensa vieraiden ihmisten oville?
Minusta jokaisella on oikeus perinteisiinsä ja niiden ylläpitoon, mutta ette oikeasti voi velvoittaa kaikkia muita leikkimään niiden mukaan. Jos haluatte, että lapset saa turvallisesti virpoa, sopikaa etukäteen kenen oville saa mennä.
Tai oikeastaan toisinpäin. Alkuperäisessä perinteessä ei kierretty ovelta ovelle kerjuulla, se on uutta. Vanhassa perinteessä oksat siunattiin kirkossa palmusunnuntaina, sitten niillä virvottiin läheiset ja palkan sai viikon kuluttua. Tuosta perinteestä jäljellä on (ainakin Vantaalla kaikille uskonnoille ja uskonnottomille sopiva) pelkkä oksanheilutus, palkka pitää saada heti ja virvottavaksi kelpaa kuka tahansa, kunhan maksaa.
Ne ihan oikeasti perinnettä kunnioittavat eivät päästä lastaan vieraille oville!
Totta. Omat sukujuuret ovat Karjalassa ja suku ollut ortodokseja. Itse en usko eikä meidän perheessä ole uskontoa. Sen takia en ole koskaan edes harkinnut päästäväni lastani virpomaan.
Lähinnä noloa, että ihmiset päästää lapsensa viuhtomaan niitä muka-koristeltuja oksia vieraiden oville.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan täysjärkinen vanhempi lähetä lapsiaan tuntemattomien ihmisten oville?
Kaunis perinne, vaikka pääsiäinen ei ole meille uskonnollinen asia. Meillä Itä-Suomessa virvotaan tutut ja tuntemattomat. Meillä kävi toistakymmentä virpojaa. Ensimmäiset tulivat vastaan, kun lähdimme koiran kanssa aamulenkille.
Nämä virpomiskielteiset lastenvihaajat ovat onnistuneet tappamaaan tämän hienon perinteen ja lasten ilon. YKSI HELEVATUN PÄIVÄ VUODESSA ja silti tekee tiukkaa olla ihmisiksi!!
En vihaa lapsia. Mutta en vietä pääsiäistä, joten minusta on aika kohtuutonta, että minun pitäisi leikkiä mukana muiden perinteissä ja ostaa suklaata vieraille lapsille. Oman lapsen kanssa kävimme kaupassa ja sai valita itse herkkunsa itselleen. Tällä tavoin saa ne omat lempparit. Eilinen päivä oltiin poissa kotoa, ettei koiran tarvinnut stressaantua jatkuvasta ovella ramppaamisesta. En ymmärrä mikä ongelma on sopia etukäteen kenen oville saa mennä ja kenen ei. Joka vuosi sama kitinä lasten vihaamisesta täällä palstalla eikä vieläkään ole opittu, että kaikki eivät tähän teidän perinteeseen osallistu. Vika on oikeasti teissä vanhemmissa. Ette te voi lähettää lapsianne vieraiden ihmisten oville ja sitten itkeä, kun osa suuttuu. Ihmisillä on vuorotöitä ja muuta elämää. Monet ei edes muista milloin virvotaan, jos ei satu olemaan lapsia lähipiirissä.
Niin ne perinteet muuttuu. Osa yrittää änkyröidä vastaan huonoin tuloksin.