millainen kotiäiti olet?
Ystäväni on kotona 2 lapsensa kanssa, päivät siellä ollaan yleensä sisällä...lapset kinaa keskenään ja äiti katsoo joko telkkaria tai on netissä. Ruoka on pikaisesti tehtyä puolivalmista.
Töihin hän ei enää edes halua, koska kotona kaikki on niin helpompaa. Ei stressiä eikä tarvitse tehdä mitään.
Onneksi on olemassa kotiäitejä, jotka oikeesti on äitejä sen päivän eli lapset on pääasia. Illalla kun " työaika" päättyy miehen tullessa kotiin voi keskittyä myös muuhun.
Kommentit (5)
Meillä mies lähtee aamulla kun me nukumme ja tulee takaisin silloin kun lapset nukkuu. Mulla on vapaata silloin kun lapset menevät nukkumaan illalla. Eli sen jälkeen n. pari tuntia.
Eipä siinä koko päivää jaksa vaan lasten kanssa touhuta.
kuin joisi ja pahoinpitelisi. Huolehtikaa omasta äitinä olostanne ensikädessä.
leivon myös useita kertoja viikossa. Kaikki lapset jo koululaisia tai työelämässä. Autan läksyissä ja juttelemme päivittäin,vietämme aikaa yhdessä.
Koska en suorita lapsellani vaan elän normaalia elämää lapsen kanssa ja rakastan tätä ihan hirveästi!
En tee jokapäivä kotiruokaa, mutta teen joskus jos siltä tuntuu. Syömme välillä ulkona, välillä kotona ja välillä valmista. Ei mitään stressiä.
Olen joskus tietokoneella, joskus katson tv:tä mutta yleinsä en. Haluan, että lapsi osaa leikkiä itseksensä ja minä voin vaikka pestä pyykkiä samalla rauhassa. En halua, että lapsi on niin saamaton ja mielikuvitukseton, että tätä pitää kokoajan leikittää! Silti joskus myös leikimme lapsen kanssa (joka päivä), teemme kuperkeikkoja, kokoamme palikoita ja menemme piilosta. Jos lapsi viihtyy omissa leikeissään, niin en tunkea sinne mukaan vaan teen omia juttujani.
Ulkoilemme joka päivä. Tavalla tai toisella. En ota siitäkään paineita. Joskus puistoillaan, joskus käydään kävelylenkillä ja joskus lapselle riittää ulkoiluksi se, että käymme kaupassa. Mitään pakkoa ei ole mennä ulos leikkimään jos siellä esim. sataa. Eli elellään ihan normaalisti!
Pääsääntöisesti olen äiti joka haluaa, että lasten kanssa eletään ihan normaalia elämää. Käydään ihan samanlailla kahvilassa ja kaupoissa kuin ennenkin. Ja toimitaan muutenkin ihan normaalisti. Monesti tuntuu että semmonen liika yrittäminen on turhaa...himma lävähtää vaan käsiin jossain vaiheessa kun äiti ei enää jaksakkaan. Mielummin haluan pysyä tasapainoisena ja täysijäkisenä vanhempana jatkossakin.
Siivoaminen, tv:n katselu ja piirretyt ovat minimissään. Luetaan, leikitään ja höpötellään. Netissä olen päiväunien aikaan ehkä turhan paljon, yritän vähentää.