4 v lapsi syö huonosti ja hitaasti, päiväkodissa ruoka ei maistu ollenkaan - mitä tämä on?
Lapsi on ollut päiväkodissa pari vuotta, mutta syö yhä huonosti päiväkodissa. Suurin osa ruoista ei maistu ja ruokailu menee ihan pelleilyksi. Päiväkodissa hyvänä päivänä lapsi saattaa syödä vaikka 4 pinaattilettua, mutta ei esim. perunamuusia. Kotona lapsi kertoo kyllä, kun on nälkäinen. Kotona syö paremmin, mutta vain n. 15 erilaista lämmintä ruokaa maistuu. Ja lapsi syö ihan äärimmäisen hitaasti, saattaa istua 25 min syömässä pientä ruoka-annosta. Lapsi puhuu paljon ruokapöydässä ja hyräilee, ruokailu ei kiinnosta. Lapsi ei myöskään koe valtavaa himoa herkkuja kohtaan. Lapsi on kasvanut +1 käyrällä tähän asti, mutta nyt on tiputtu 1-käyrälle.
Päiväkodista tulee lähes päivittäin valitusta siitä, miten lapsemme on ylivireä ja toisaalta väsynyt, kun ei syö päiväkodissa. Päiväkodissa on pohdittu, voisiko olla nepsyyttä tai jotain muuta taustalla. Mitä ihmettä tämän tilanteen kanssa voi vanhempana tehdä?
N29
Kommentit (10)
Minulla on kaksi lasta ja samaan ongelmaan käytin seuraavaa niksiä: sanoin että on pakko maistaa, ethän muuten voi tietää tykkäätkö. Jos et tykkää, ei ole pakko syödä. Tällä lailla maistatin eri ruokia useaan kertaan, jolloin lapsi alkoi tottua eri makuihin.
Vierailija kirjoitti:
Syöt. Tai itket ja syöt.
Näin se meni 1960-70-luvulla.
Jotain tolkkua.
Toi on lapsen huomionhakua ja vallankäyttöä.
Hyvin ruoka alkoi minuakin kiinnostaa.
Niikö AP. 🤣🤣🤣🤣
Mitä lapsi sanoo, kun häneltä kysyy, mikset syö?
En pystynyt lapsena syömään nopeasti enkä pysty vieläkään. Lapsena tuntui myös usein siltä, että vatsa tuli nopeasti täyteen eikä enempää mahtunut. Mutta sitten nälkä tuli nopeammin kuin muilla. En siis pystynyt syömään "varastoon". Joistakin ruoista tuli vatsa kipeäksi.
Normaalia sen ikäiselle. Aikuinen voi auttaa vähän, kysyä ja rohkaista. Selviää mikä vika ruoassa on tai paikassa. Tai unohtaako syömisen jos on muita liikaa.
ÄLÄ ala nalkuttaa ruuasta, anna edetä omaan tahtiin!
Sopikaa yhteiset sävelet päivkodin kanssa, sielläkään EI SAA pakottaa eikä nalkuttaa.
Ruualla lapsi alkaa köyttää valtaa ja pompottaa aikuisia!
Antakaa edetä omaan tahtiin, kun kerran päivässä syö ja varsinkin muistaa vettä...
Älkää suuttuko, jos tykkää letuista, anna syödä!
Aikuiset, me luulemme tietävämme kaiken kaikesta.
KYSY lapselta, miksi ei tykkää syödä, leikitte jotakin ja siinä kysyt!
Ehkä ei vastaa heti, vaan myöhemmin!
Jos olisi oma muksu, testaisin siltä ferritiinin. Vaikuttaa niin ruokahaluun, ruuansulatukseen kuin vireystilaankin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta ja samaan ongelmaan käytin seuraavaa niksiä: sanoin että on pakko maistaa, ethän muuten voi tietää tykkäätkö. Jos et tykkää, ei ole pakko syödä. Tällä lailla maistatin eri ruokia useaan kertaan, jolloin lapsi alkoi tottua eri makuihin.
EI SAA PAKOTTAA MAISTAMAAN!
Annat vaan olla siinä ja jos ei syö, lautanen pois, eikä mitään sanomista kuin kiitos!
Ei ole Suomessa lapsi kuollut nälkään!
Mitä enemmän pakotat, sen enemmän tenää vastaan!
"Ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen toteaa, ettei maistamaan pakottaminen kuitenkaan kannata.
Kun syömiseen liittyy pakottaminen, se kääntyy yleensä itseään vastaan. Lapselle tulee epämiellyttävä tunne, mikä saattaa saada hänet vastustamaan maistamista erityisen hanakasti.
Lapselle voi kyllä kertoa sävyisästi, että uusia ruokia on hyvä maistaa. Pakko-sana kannattaa kuitenkin ruokailutilanteissa unohtaa.
Pakottamisen sijaan on hyvä selittää, miksi maistaminen kannattaa. Ylipäätään selityksen saaminen lisää niin lasten kuin aikuistenkin motivaatiota uusia asioita kohtaan."
https://kaksplus.fi/vanhemmuus/kasvatus/ruokaa-on-pakko-ainakin-maistaa…
Kokeeko jotenkin ruokahetken sosiaaliseksi? Jos puhuu paljon, yrittääkö täyttää jotain muuta tarvetta?
En tiedä miten käy yhteen valikoivan syömisen kanssa.
Kun oma lapseni aloitti päiväkodin 1-vuotiaana, annoin varmuuden vuoksi marjoja ennen päiväkotiin menoa. Jos ei ehtisi syödä siellä, ei olisi aivan tyhjin vatsoin.
Suostuuko lapsi syömään mitään kotona ennen lähtöä? Aamupala kyllä sitten päiväkodissa.
nepsy siellä ja nepsy täällä. Nykyään ihan tavallisetkin lasten venkuloinnit vedetään nepsy siksi ja täksi. Varmaan oltaisiin oltu 80-luvulla nepsyä koko ikäluokka, jos olisi ollut sama kulttuuri kuin tänään. Lapset ovat iät ja ajat aiheuttaneet vanhemmilleen päänvaivaa varsinkin ruokailun suhteen.