Lue keskustelun säännöt.
Syrjäkylässä asuminen ja perheen perustaminen. Kysely naisille.
15.03.2026 |
Kysymys nuorille naisille. Kuinka syrjässä olisit valmis asumaan ja harkitsemaan lasten hankkimista?
Kuinka kaukana saisi olla esim lähin bussipysäkki, lähikauppa, koulu...?
Olisitko valmis asumaan kylässä, missä ei olisi katuvaloja vaan talvella olisi niin pimeä, ettei näe nenäänsä pidemmälle?
Aikuisethan voivat asua vaikka metsässä, mutta lasten kasvatus maaseudulla onkin ihan eri asia.
Maaseudulla asuvan kaverin puolesta kyselen.
Kommentit (25)
Miksi lasten kasvatus maaseudulla on eri asia? Ei kai katulamput kaupungissa lapsia kasvata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se sinua auttaa, mitä mieltä me tuntemattomat naiset netissä olemme asiasta? Sinun kuuluu löytää itse se yksi nainen, joka haluaa juuri sinun kanssasi asumaan sinne syrjäkylälle.
Ja useitahan naisia siellä syrjäkylillä asustaa miehensä tai perheensä kanssa. Onhan Suomessa vaikka kuinka paljon vielä harvaanasuttua seutua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten kasvatus maaseudulla on eri asia? Ei kai katulamput kaupungissa lapsia kasvata?
Ennen vanhaan maaseudulla lapsia kasvatti ihan se koko kylä yhdessä. Kaikki katsoivat perään, oli oma tai vieras.
Miksi se sun kaveri itse ei uskalla kysyä asiaa vauvapalstalta?
Haluan asua niin syrjässä, että Martti Syrjäkin näyttää siihen verrattuna kaupunkilaisen perikuvalta.
Ei mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä muutin syrjäkylälle ja perustin perheen. Tässä oli silloin koulu lähellä, mutta ei katuvaloja. Nyt ei ole enää koulua, mutta katuvalot sen sijaan on. Kauppa on n. 10 km päässä, koulu samaten. En ihan ymmärrä tuota "ei näe nenäänsä pitemmälle". Jos ei ole lähellä katuvaloja, niin näkeehän sitä yleensä pimeälläkin jonkin verran eteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten kasvatus maaseudulla on eri asia? Ei kai katulamput kaupungissa lapsia kasvata?
Kyllä se lasten yksinäisyys jossakin perämetsissä on sydäntäsärkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten kasvatus maaseudulla on eri asia? Ei kai katulamput kaupungissa lapsia kasvata?
Kyllä se lasten yksinäisyys jossakin perämetsissä on sydäntäsärkevää.
On varmaankin, jos vanhemmilla ei ole autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bussipysäkki 100m, päiväkoti ja koulu max. 1km, kaupat 1km, katuvalot ja valaistut lenkkipolut pitää olla.
Lasteni luokilla on just näitä syrjäkylissä asuvia lapsia. Osa tietenkin fiksuja, mutta useimmat tod epäsosiaalisia jurottajia.
Keskustelutaidon puute, epäsiisti olemus, aina samat vaatteet päällä...
Jos vaikka kysyn, mitä sä harrastat, vastaus on, etten mitään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasteni luokilla on just näitä syrjäkylissä asuvia lapsia. Osa tietenkin fiksuja, mutta useimmat tod epäsosiaalisia jurottajia.
Keskustelutaidon puute, epäsiisti olemus, aina samat vaatteet päällä...
Jos vaikka kysyn, mitä sä harrastat, vastaus on, etten mitään..
Juu. Se on juuri näin, että meillä täällä syrjäkylillä ei ole pesukoneita emmekä voi lähteä harrastuksiin, vaatekaupoille tai tapaamaan muita ihmisiä, koska... no, en ehtinyt vielä keksiä, miksi emme, mutta enköhän hetken päästä keksi! Luottakaa vain siihen asti siihen, että emme pääse täältä mihinkään emmekä saa pyykkiäkään pestyksi :(
Kun löytyy se tosirakkaus, ei se katso missä elän. Olen Helsinkiläinen ja asun tällä hetkellä länsi-lapissa erässä pienessä kylässä, kauppaan on kymmeniä kilometrejä. Kolme lasta on tullut, nuorin on nyt ekalla. Kyllä täällä pärjää.
Toki oman turhamaisuutensa pitää tutkia läpi. Kaikille "nirppanokille" ei täällä eläminen onnistu. Kyllähän äitini oli kauhuissaan, mutta nyt tunkee tänne sekä kesällä että pääsiäisenä. No, tänne vain kyllä tänne mahtuu. Olen nykyään myyjänä tuolla paikallisessa ruokakaupassa, vaikka on akateeminen koulutus. Minä olen tyytyväinen . Elämä kuljettaa ja pitää huolta kyllä, jos et itse itseäsi kampita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasteni luokilla on just näitä syrjäkylissä asuvia lapsia. Osa tietenkin fiksuja, mutta useimmat tod epäsosiaalisia jurottajia.
Keskustelutaidon puute, epäsiisti olemus, aina samat vaatteet päällä...
Jos vaikka kysyn, mitä sä harrastat, vastaus on, etten mitään..
Juu. Se on juuri näin, että meillä täällä syrjäkylillä ei ole pesukoneita emmekä voi lähteä harrastuksiin, vaatekaupoille tai tapaamaan muita ihmisiä, koska... no, en ehtinyt vielä keksiä, miksi emme, mutta enköhän hetken päästä keksi! Luottakaa vain siihen asti siihen, että emme pääse täältä mihinkään emmekä saa pyykkiäkään pestyksi :(
No eihän se lapsi voi yksin lähteä minnekään. Kaikki riippuu vanhemmista, viitsiikö vanhemmat kuskata
En ole valmis asumaan missään, josta lapsilla ei ole mahdollisuutta pyöräillä kouluun tai kulkea bussilla ilman riippuvuutta vanhemmista. Tämä sen takia, että itse kasvoin maaseudulla ja vihasin yli kaiken riippuvuutta vanhempieni autokyydeistä jos halusin päästä mihinkään, edes kirjastoon tai ystävän luo. Lapsilla täytyy olla myös kunnolliset harrastusmahdollisuudet ja riittävästi valinnanvaraa koulun oppiaineiden kuten opiskeltavien kielten suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Lasteni luokilla on just näitä syrjäkylissä asuvia lapsia. Osa tietenkin fiksuja, mutta useimmat tod epäsosiaalisia jurottajia.
Keskustelutaidon puute, epäsiisti olemus, aina samat vaatteet päällä...
Jos vaikka kysyn, mitä sä harrastat, vastaus on, etten mitään..
Täällä syrjäkylällä lapsilla on ikiomia harrastuksia. Esimerkiksi meillä kotona suuressa maalaistalossa lapsilla on oma pienoisrautatie, joka on vuosien varrella kasvanut pituutta ja lapset ovat askarrelleet sinne kaikkea kivaa. Se on jo melkoinen kaupunki. He ovat opiskelleet kieliä ja ohjelmointia koulussa ja kotona. Koko ajan riittää mukavaa tekemistä myös ulkona. Löytyy oma luistinkenttä ja latuja, joita myös naapureiden lapset käyttävät. Maalla ei hienostella vaatteilla. Pääasia, että on mukavat vaatteet ja lämmintä.
Jos haluaa naisen maaseudulle niin se pitää käydä nappaamassa kaupungista. Eli muutto kaupunkiin, vaimon etsiminen, pikkuhiljaa lämmitteleminen maaseudusta ja lopuksi sinne muuttaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasteni luokilla on just näitä syrjäkylissä asuvia lapsia. Osa tietenkin fiksuja, mutta useimmat tod epäsosiaalisia jurottajia.
Keskustelutaidon puute, epäsiisti olemus, aina samat vaatteet päällä...
Jos vaikka kysyn, mitä sä harrastat, vastaus on, etten mitään..
Juu. Se on juuri näin, että meillä täällä syrjäkylillä ei ole pesukoneita emmekä voi lähteä harrastuksiin, vaatekaupoille tai tapaamaan muita ihmisiä, koska... no, en ehtinyt vielä keksiä, miksi emme, mutta enköhän hetken päästä keksi! Luottakaa vain siihen asti siihen, että emme pääse täältä mihinkään emmekä saa pyykkiäkään pestyksi :(
Niin. Olisiko syynä vaikkapa se, ettei alle 15-vuotias voi mitenkään kulkea omatoimisesti 20-30 km matkaa yhtään mihinkään? Kerro toki, miten tuon ikäinen pääsee mihinkään oikeasti syrjästä ilman autokyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa naisen maaseudulle niin se pitää käydä nappaamassa kaupungista. Eli muutto kaupunkiin, vaimon etsiminen, pikkuhiljaa lämmitteleminen maaseudusta ja lopuksi sinne muuttaminen.
Olisi muuten reilua kertoa tämä jo ensi tapaamisella, ettei tuhlata kummankaan aikaa. Ei on ehdoton ei.
Se onko syrjäkylä kymmenen vai sata kilometriä syrjässä ei ole merkityksellistä. Syy miksei kaupunkilaisnainen muuta syrjäkylille on se ettei ole ajokorttia. Ei ole tullut hankittua, kun kaupungissa sitä ei tarvitse.