Älkää tuomitko
Vaan neuvokaa nyt hyvän tähden.
Ostimme koiran tuossa vuoden vaihteessa.
Ikää jotain 8kuukautta ja oikein pentumainen ja vilkas, keskikokoinen uros, dobberi/sakumix rekisteröity ruokarekisteriin.
Se on elänyt toisten koirien kanssa ulkotarhassa ja nyt sitä pitäisi opettaa elämään sisätiloissakin.
Vetää remmissä tosissaan.
Sillä on omituinen tapa pureksia kaikkea siis myös meitä, ei aggressiivisesti mutta ikäänkuin niin, että se pitää sitä leikkinä.
Se ei oikein tykkää silittämisestä eikä rapsuttamisesta vaan vastaa siihen heti hampaillaan.
Toinen juttu, että se ei ymmärrä, ein merkitystä. Hyppii siis pöydille jne.
Muuten on söpö ja kiltti.
Irti ei uskalla päästää, kun tuskin tottelee meitä.
Onhan tämä vielä aika vähän aikaa tässä ollut, että totuttelemista vaatii.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä on provo.
Ei ole. Miksi olisi? Ajattelin, että jos joku tietäisi jotain jippoja.
-ap
koirankoulutusoppaita maailma pullollaan, et siis jaksa/viitsi ottaa selvää vaan jippoilet...
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä on provo.
On. Ainakin kolmas kerta kun itse tähän törmään. Copy paste -spämmi.
Miksi yleensä sellaiset henkilöt hankkivat koiran joilla ei ole aikaa kouluttaa ja viettää sen kanssa aikaa. Koira tai kissa ei ole lapsiperheen leikkikalu, se on elävä olento joka tarvitsee aikuisen huolehtimaan siitä.
Koko ei-sanaa ei pitäisi koiran koulutuksessa käyttää. Koiraa koulutetaan tottelemaan vihjesanoilla, jotka kertovat sille mitä siltä odotetaan. Epätoivottu käytös katkaistaan ohjaamalla koira muuhun, ei hokemalla ei, ei ei. Koulutuksessa käytetään positiivista vahvistetta, eli palkkaa. Useimmille koirille toimii ruokapaikka, toisille lelu/leikki. Nyt mars kirjastoon lainaamaan joku nykyaikainen perusopus koiran kouluttamiseen.
Toivottavasti tämä on provo.