Kamala ikävä lasta! Meni ekaa kertaa mummolaan yöksi!
Mamma ja pappa kävivät hakemassa pikkuneidin, joka täyttää 2 vuotta sunnuntaina, mummolaan, 400 km päähän, yöksi!
Ekaa kertaa lapsesta erossa yön.. Ja vielä yli 24 tuntia! Huoh!
Miten ihmeessä sitä pärjää! Ontto olo!
Kommentit (3)
Tiedän tunteen! Mitään ei osaa tehdä, vaikka kerrankin olisi aikaa :)
Kyllä se siitä kuitenkin - yritähän nauttia vuorokaudestasi, on se niin harvinaista herkkua.
Miehen kanssa aina harmitellaan kun ennen saattoi nukkua päikkäreitä, nyt ei enää! ja sitten tänään, eihän me osattu!
Ja aina valittanut kun ei saa rauhassa tehdä jotain, nyt ei päästy edes alottamaan!
Huoh! Ja yleensä illalla ollaan haluttu herkutella ja nauttia yhdessä olosta.. Nyt vaan odottaa, että pääsee nukkumaan ja hakemaan lasta!! =0)
Hurja on kyllä tämä ikävä! Ei taida onnistua puhelimessa puhuminen ilman itkua!
ap
ekaa kertaa osaa tehdä mitään järkevää eikä osaa ajatella muuta kuin sitä lasta. Mutta toisaalta ikävän tunne on hieno asia - se tarkoittaa sitä että ajattelet lasta ja haluat olla sen lähellä.