Lue keskustelun säännöt.
Onko mahdollisuuksia enää?
28.02.2026 |
22 vuotta yhteistä taivalta puolison kanssa takana, 4 lasta, joista yksi lievästi kehitysvsmmainen, mieheni on hyvä isä, laittaa perheen kaiken edelle, ei juo, polta tai lyö, pienin teoin pitää huolta että kaikilla on hyvä olla, hoitaa vähintään puolet kotitöistä. Perheenä olemme tosi onnellisia.
Puolisoni ei kuitenkaan arvosta parisuhdettamme, en koe varsinaista rakkautta tai erityisempää kiinnostusta hänen taholtaan. Seksiä on muutama kerta vuodessa. Miestä ei kiinnosta. On todennut, että ei ole haluja niin kuin nuorena. Koen olevani kätevä osa perhettä mutta en sen enempää. Parisuhdeterapiaa ollaan suunniteltu, minun aloitteestani. Mieheni kun on oikein tyytyväinen nykytilanteeseen.
Ero alkaa minusta tuntua päivä päivältä houkuttelevammalta. Meillä on vaan perheenä niin moni asia hyvin, että ratkaisu on vaikea. Olenko itsekäs, jos tässä tilanteessa hajotan perheemme oman rakkauden- ja arvostuksenkaipuuni vuoksi?
Haluaisin kuulla onko joku ollut samankaltaisessa tilanteessa, onko lasten kasvettua tullut muutosta, onko joku saanut parisuhdeterapiasta apua?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, että tällaiset mainitaan erikseen kuvaamaan sitä, että mies on hyvä "ei juo, polta tai lyö". Oletteko koskaan kuulleet kenenkään ylistävän naista tuollaisilla ominaisuuksilla?
En ajatellut ylistyksenä, vaan ihan perustietoina. Yritin kuvata tilannettamme lyhyesti ja ytimekkäästi.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, että tällaiset mainitaan erikseen kuvaamaan sitä, että mies on hyvä "ei juo, polta tai lyö". Oletteko koskaan kuulleet kenenkään ylistävän naista tuollaisilla ominaisuuksilla?
Niinpä, minusta nuo eivät vielä riitä kriteereiksi hyvälle miehelle, vaan ne ovat jo oletuksia, joista lähdetään, ns. normeja. Tosin pari viinilasillista ruoan kanssa joskus tai saunaolut ovat ok.
Pyytäisin kommentteja itse kysymykseeni.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, että tällaiset mainitaan erikseen kuvaamaan sitä, että mies on hyvä "ei juo, polta tai lyö". Oletteko koskaan kuulleet kenenkään ylistävän naista tuollaisilla ominaisuuksilla?
Niinpä, minusta nuo eivät vielä riitä kriteereiksi hyvälle miehelle, vaan ne ovat jo oletuksia, joista lähdetään, ns. normeja. Tosin pari viinilasillista ruoan kanssa joskus tai saunaolut ovat ok.
Ja kossupullo viikonloppuisin tietysti. Lonkerot myös toki.
Vierailija kirjoitti:
Pyytäisin kommentteja itse kysymykseeni.
-Ap
Olet itsekäs. Osta dildo ja hoida sillä tarpeesi. Rakkautta saat lapsiltasi, paitsi jos hajotat heidän perheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin karmivaa, että Suomessa pitää erikseen mainita, että mies "ei juo, polta eikä lyö". Ja tämä sitten riittää tekemään miehestä "hyvän". Naurattaisi jollei itkettäisi.
Ei ole, itselläni on mies jolla on siis haluja, aktiivi muttei aina minun kanssa vaan netin kanssa, en tiedä onko meilläkään mahdollisuutta enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en lähtisi, mutta olenkin turvallisuushakuinen. Pidän tavallisesta arjesta, koska minulla oli vaikea lapsuus. Keksisin jonkun harrastuksen tms, jossa saisin arvostusta. Minulle riittää seksi muutaman kerran vuodessa, olen itsekin vaihdevuosissa ja halut kadonneet. Olen ilmeisesti vanhempi kuin sinä, meillä on kaksi lasta, mutta parisuhde kuulostaa aika samanlaiselta. Tsemppiä, minkä ratkaisun sitten teetkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään muuta kommentoimaan?
Kohta alkaa vaihdevuodet ja sitten ei kiinnosta se seksi niitä muutamaakaan kertaa vuodessa. Ihan turha lähteä hyvää perhettä rikkomaan sen takia että saat nussia menemään pari vuotta. Tai käy sitten vaikka vieraissa jos ihan pakko on.
Voithan sinä lähteä, mutta sitten ei kannata yllättyä jos 40+ neljän lapsen YH:lla pienellä keharibonuksella ei olekaan ihan hirveää kysyntää muuta kuin satunnaiseksi panoseuraksi tai piiaksi jollekin perähikiän kellaritumputtajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitän muutamaista asiallisista komenteista.
Toteaisin vielä, että en avioliitosta lähtiessäni niinkään lähtisi etsimään tulista rakkautta ja seksiä vaan ennemminkin lähtisin suhteesta, jossa koen olevani jokseenkin yhdentekevä. Tämä asetelma vuosia jatkuessaan katkeroittaa ihmisen. Se on sitten oma lukunsa, jos uusi kumppani joskus löytyisi.
Jos olisi toivoa muutoksesta, niin pysyisin kyllä tässä nykyisessä avioliitossa, mutta pelkään 10 vuoden kuluttua pohtivani edelleen samaa ja katuvani sitä miksi ei tullut lähdettyä silloin vuosia sitten. Muutaman vuoden tämä asia kuitenkin on jo mietityttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vähän vastaavassa tilanteessa. Lapsia on ja 17 vuoden suhde takana. Mies rakastaa, mutta seksuaaliset halut huomattavasti vähäisemmät kuin itsellä. Aina ollut, mutta nyt kun ikää tulee enemmän asia vaan korostuu ja on alkanut lasten pikkulapsiajan mentyä ohi häiritä.
N34
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, että tällaiset mainitaan erikseen kuvaamaan sitä, että mies on hyvä "ei juo, polta tai lyö". Oletteko koskaan kuulleet kenenkään ylistävän naista tuollaisilla ominaisuuksilla?
Tällaiset "hyvät miehet" ovat usein taitavia psykologisessa väkivallassa.
Kun et tunne oloasi rakastetuksi intiimissä suhteessa, vaikka harrastaisitkin seksiä, se ei ole kovin miellyttävä kokemus.
Huvittavaa, että tällaiset mainitaan erikseen kuvaamaan sitä, että mies on hyvä "ei juo, polta tai lyö". Oletteko koskaan kuulleet kenenkään ylistävän naista tuollaisilla ominaisuuksilla?