Maataloustuet on liian pieniä, ei ihme että ruoka on kallista

Vierailija kirjoitti:

Maatalous pitää saada kovaan kuntoon ennen sotaa. Osa puolustusmäärärahoista on käytettävä maatalouden hyväsi. Omavaraisuus jos mikä on tärkeimpiä asioita sotaa käyvässä maassa.

Öyhön öyhön.  Entäs kun se maailmanloppukin tulee.  Riittääkö foliot hattuusi?

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Ruotsalaiset saavat pohjoisessa tukea, etelämpänä lämpösumma auttaa viljanviljelyä, Ruotsissa on lisäksi paljon pahempi pula naudanlihasta, ja ne ravinteet tulee itämereen valtaosin Venäjältä, Ilmajärvi on on lähtöpiste. 

"Olen eri. Et tainnut ymmärtää hyvin yksinkertaista kysymystä? Miten osakkeet ja asunnot liittyvät asiaan?'

Siteeraa se "hyvin yksinkertainen kysymys", kiitos. Osakkeet ja asunnot ovat nettovarallisuutta, ja tästä oli kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä. Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta."

Kehitä malli jossa pystyt tuottamaan elintarvikkeita ilman peltoa...

Oletko tietoinen, miten Alankomaat ovat yksi merkittävimmistä maataoustuottajamaista EU:ssa, vaikka on pinta-alaltaan pieni ja hyvin urbanisoitunut?

Tiedätkö paljonko peltomaa maksaa Alankomaissa? vertaa Suomeen, niin pääsee vertaamaan nettovarallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä on viljellä ruokaa omiin ja muidenkin tarpeisiin, mutta pitää olla tarkkana ettei vihreä mörkö pääse turmelemaan satoa.

Sen siitä saa kun pienviljely on nykyisin rikos ihmiskuntaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä. Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta."

Kehitä malli jossa pystyt tuottamaan elintarvikkeita ilman peltoa...

Oletko tietoinen, miten Alankomaat ovat yksi merkittävimmistä maataoustuottajamaista EU:ssa, vaikka on pinta-alaltaan pieni ja hyvin urbanisoitunut?

Tiedätkö paljonko peltomaa maksaa Alankomaissa? vertaa Suomeen, niin pääsee vertaamaan nettovarallisuutta.

Siellä kasvaa hamppua vihreiden iloksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä. Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta."

Kehitä malli jossa pystyt tuottamaan elintarvikkeita ilman peltoa...

Vertikaaliviljely LED lamppujen alla. On jo arkipäivää.

Laske vehnän tuotantokustannukset vertikaaliviljelyssä, ja peltoviljelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä. Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta."

Kehitä malli jossa pystyt tuottamaan elintarvikkeita ilman peltoa...

Oletko tietoinen, miten Alankomaat ovat yksi merkittävimmistä maataoustuottajamaista EU:ssa, vaikka on pinta-alaltaan pieni ja hyvin urbanisoitunut?

Tiedätkö paljonko peltomaa maksaa Alankomaissa? vertaa Suomeen, niin pääsee vertaamaan nettovarallisuutta.

Ei pääse vertaamaan, koska emme tiedä kuinka paljon velkaa pelloista on. Arvasinhan mä, ettet sä ymmärrä mitä nettovarallisuus tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Ruotsalaiset saavat pohjoisessa tukea, etelämpänä lämpösumma auttaa viljanviljelyä, Ruotsissa on lisäksi paljon pahempi pula naudanlihasta, ja ne ravinteet tulee itämereen valtaosin Venäjältä, Ilmajärvi on on lähtöpiste. 

Joopa joo. Suomessakin alueelliset tuet ovat pohjoisessa huomattavan suuria, vaikka siellä ei paljon maitoa kummepaa saada aikaiseksi. Pitkät kuljetusvälimatkat ovat itsessään riski omavaraisuuden kannalta maassa, joka ei ole omavaranen polttoaineiden suhteen. 
Venäjää on aivan turhan syyttää tilanteesta, valuma-alue on laaja, ja Suomi ja Ruotsi ovat merkittävä osa sitä. Ruotsissa ja Saksassa ainakin on kunnolliset toimenpiteet valumia varten. Se, että jossain muualla perseillään vesistön suojelu, ei ole syy Suomelle tehdä samoin.

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Jos katsot kartasta, niin puolet Ruotsista ja juuri se suurin maataloustuotantoalue on etelämpänä kuin Helsinki. Tällä on merkitystä ilmastosta riippuvassa elinkeinossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Ruotsalaiset saavat pohjoisessa tukea, etelämpänä lämpösumma auttaa viljanviljelyä, Ruotsissa on lisäksi paljon pahempi pula naudanlihasta, ja ne ravinteet tulee itämereen valtaosin Venäjältä, Ilmajärvi on on lähtöpiste. 

Joopa joo. Suomessakin alueelliset tuet ovat pohjoisessa huomattavan suuria, vaikka siellä ei paljon maitoa kummepaa saada aikaiseksi. Pitkät kuljetusvälimatkat ovat itsessään riski omavaraisuuden kannalta maassa, joka ei ole omavaranen polttoaineiden suhteen. 
Venäjää on aivan turhan syytt

Alueelliset tuet on Suomessa pieniä, yhteensä n.345 miljoonaa, lisäksi Suomen maaperä on köyhää, lisäravinteet, eli lannoitteet sijoitetaan viljatiloilla kylvöriviin, eli maan alle, jolloin ravinnekulkeuma on vähäinen, karjatiloilla taas levitetään kasvukaudella kasvustoon, Venäjällä jossa lämpösumma, ja maan luontainen ravinnetaso  on huomattavasti parempi, ravinteet virtaavat vapaana vesistöihin. Ilmajärvi, joka laskee Laatokkaan on tunnetusti sinilevän saastuttamaa, lisäksi Pietarin kaupungissa asuu yhtä paljon asukkaita, kuin koko Suomessa mikä tuo myös oman osuutensa ravinnekiertoon. Suomenlahden vesi virtaa vastapäivään, jolloin ravinteet on Suomen rannikkovesillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Jos katsot kartasta, niin puolet Ruotsista ja juuri se suurin maataloustuotantoalue on etelämpänä kuin Helsinki. Tällä on merkitystä ilmastosta riippuvassa elinkeinossa.

Ja tästä voidaan tehdä johtopäätös, miten typerää resurssien haaskausta on tukea Pohjois- ja Itä-Suomen maataloutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin.. Miten on mahdollista, että Ruotissa on paljon pienemmät valtiolliset maataloustuet, mutta silti kykenevät tuottamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vielä kaiken lisäksi huolehtivat peltojen ja jokien välisen suojavyöhykkeen, eivätkä päästä kaikkea paskaa Itämereen? 

Jos katsot kartasta, niin puolet Ruotsista ja juuri se suurin maataloustuotantoalue on etelämpänä kuin Helsinki. Tällä on merkitystä ilmastosta riippuvassa elinkeinossa.

Ja tästä voidaan tehdä johtopäätös, miten typerää resurssien haaskausta on tukea Pohjois- ja Itä-Suomen maataloutta.

Ne tukirahat tulee takaisin kulutukseen, ja pysyy Suomessa, muutoin elintarvikkeisiin käytetty raha poistuisi kokonaisuudessaan ulkomaille, ja lisäksi jouduttaisiin maksamaan kelakorvauksia osalle.

Silti se ketju pärjää vaan kiikunkaakun.

Vierailija kirjoitti:

Näistä tukilaskelmista unohtuu aina paljon piilotukia kuten suoraan valtion budjetista maajussien eläkkeisiin 800 miljoonaa vuosittain tai vaikka lomitus. Saako kampaaja kunnalta lomittajan liikkeeseensä tai nakkikioskin pitäjä?

Parturin ja nakkikioskin  asiakas ei kuole jos yrittäjä on pari viikkoa pois työpaikalta.

Tuodaan vihannekset ulkomailta niin saadaan parempia ja halvempia

Tuottajahinnat ovat pieniä verrattuna kauppahintoihin. 

Tuottajahinnat voisi tuplata, eikä se paljon kuluttajan kukkaroa kouraisisi.

Maailma palaa kohta kunnolla ja olisi kiva saada kotimaista lähiruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Maatalous pitää saada kovaan kuntoon ennen sotaa. Osa puolustusmäärärahoista on käytettävä maatalouden hyväsi. Omavaraisuus jos mikä on tärkeimpiä asioita sotaa käyvässä maassa.

Ja viljelijän kuuluisi saada työstään palkka jolla tulee toimeen. Vuoden 1995 jälkeen näin ei ole enää ollut.

Ruoka on kallista johtuen kaupan duopolista. 
Jauheliha on jo luksustuote ja nyt jo kohta kanamunatkin kun toimitusvaikeuksia.